Tauno Kuosa
Tauno Ilmari Kuosa (6. elokuuta 1917 Varkaus – 1. lokakuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen yleisesikuntaeversti ja historioitsija.
Kuosa pääsi ylioppilaaksi Varkauden yhteiskoulusta 1936 ja aloitti historian opinnot Helsingin yliopistossa syyskuussa 1939. Hän palveli jatkosodan aikana komppanianpäällikkönä Rukajärven suunnalla ja suoritti 1945 aktiiviupseerin tutkinnon Kadettikoulussa. Hän haavoittui kolmesti jatkosodan aikana. Hän toimi opettajana Kadettikoulussa vuosina 1946–1948 ja Tykistökoulussa vuosina 1953–1954. Kuosa sai myös sodan vuoksi keskeytyneet historian opintonsa loppuun ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1947.
Kuosa toimi upseerina sekä kotimaassa että myös Suomen YK-joukoissa Kyproksella ja Lähi-idässä toimien muun muassa 1970-luvulla YK:n lähi-idän joukkojen apulaisesikuntapäällikkönä. Kuosa oli 10 vuoden ajan siviiliuralla Uusi Suomi -lehden palveluksessa toimittajana ja vuosina 1954−1961 lehden Lontoon-kirjeenvaihtajana. Hän julkaisi useita historiateoksia ja käänsi myös suomeksi varsinkin sotahistoriaan liittyviä kirjoja. 1960-luvun alussa Kuosa arvosteli teoksessaan Oman aikamme maailmantapahtumat presidentti Urho Kekkosen toimintaa yöpakkasten ja noottikriisin yhteydessä ja sai tästä kritiikkiä presidentin taholta.[1] Vuosina 1967–1972 hän työskenteli toimistopäällikkönä Pääesikunnan tiedusteluosastolla. Kuosa ylennettiin everstiksi vuonna 1974.
Vuosina 1981–1988 Kuosa oli Kokoomuksen valtuutettuna Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Kuosa on suomentanut toistakymmentä teosta asiantuntemuksensa piiriin kuuluvilta aloilta.
Kuosan veli oli eversti Maunu Kuosa.[2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jokamiehen Suomen historia, kuvitus Henrik Tikkanen. WSOY 1952, 2. ja 3. painos 1963 (WSOY-taskukirjasto 29−32)
- Oman aikamme maailmantapahtumat, osa 1: 1945–1953: hyökkäävä kommunismi. WSOY 1962, 2. p. 1965
- Oman aikamme maailmantapahtumat, osa 2: 1953–1962: kilpaileva rinnakkaiselo. WSOY 1962, 2. p. 1965
- Lukion yleinen historia, kokeilumoniste. WSOY 1968
- Suomalainen upseerikoulutus 200 vuotta 1779–1979, toimittanut Pertti Kilkki, kirjoittajat Tauno Kuosa, T.V. Viljanen, Pertti Kilkki. Jääkäriliitto 1978
- A. F. Airo: legenda jo eläessään: päämajoitusmestari kenraaliluutnantti A. F. Airo operaatioiden johtajana 1939–1945. WSOY 1979
- A. O. Pajari: viiden sodan soturi. WSOY 1981
Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- W. E. Tuompo: Päiväkirjani päämajasta 1941–1944. WSOY 1968, 1994
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jyrki Vesikansa: Kuosa, Tauno (1917 - 2000) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kadettiupseerit 1920–2010. Helsinki: Upseeriliitto.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Urho Kekkonen: Kirjeitä myllystäni 1, s. 153–154. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02391-8.
- ↑ Kuka kukin on 1978 (Runeberg.org)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Presidentti Urho Kekkosen kirje Uuden Suomen päätoimittajalle Eero Petäjäniemelle 13.1.1963 jossa hän arvosteli Kuosan historiantulkintoja. (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||
