Lauri Kantola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lauri Kantola (19. huhtikuuta 1908 Reisjärvi13. huhtikuuta 1990 Espoo) oli suomalainen kommunistipoliitikko, kansanedustaja ja toiminnanjohtaja. Kantola toimi Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustajana Uudenmaan vaalipiiristä vuosina 1962–1975. Kantola työskenteli 1930-luvulta alkaen monissa eri tehtävissä kommunistisissa ja kansandemokraattisissa järjestöissä. Hän kuului Suomen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuosina 1951–1969 ja 1978–1982.

Kantola työskenteli 1920-luvulla maa-, metsä- ja uittotöissä.[1] Synnyinseudullaan hänet tunnettiin tuohon aikaan aktiivisena työväenliikkeen edustajana. Hän oli perustamassa Reisjärven ensimmäistä varsinaista urheiluseuraa, Reisjärven Voimaa.[2] Vuonna 1926 hän liittyi SKP:hen.[3] Kantola oli kahdesti vangittuna poliittisen toimintansa johdosta, vuosina 1929–1933 ja 1941–1944.[1] Vuosina 19331938[2] Kantola opiskeli Kansainvälisessä Lenin-koulussa Moskovassa. Neuvostoliitossa ollessaan hän käytti salanimeä Anders Karp.[4]

Vapauduttuaan jatkosodan jälkeen Kantola toimi ensin Suomi–Neuvostoliitto-Seuran järjestösihteerinä ja vuosina 1945–1947 SAK:n valistuspäällikkönä.[1] Tätä seurasi pesti Yleisradion Työmiehen tunti -ohjelman vetäjänä. Radiossa Kantola käytti nimimerkkiä Pikkuserkku. Tultuaan erotetuksi radiosta Kantola siirtyi SKP:n keskuskomitean sihteeriksi.[5] 1950-luvulla hän teki opintomatkoja Romaniaan, Neuvostoliittoon ja DDR:ään[2]. Tammikuussa 1956 Kantola lähetettiin Moskovaan, jossa hän työskenteli kolme vuotta Moskovan radion suomenkielisenä juontajana sekä Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana. Kantolalla oli Neuvostoliitossa tärkeä rooli SKP:n ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskinäisten suhteiden hoitajana.[5]

SKP:n hajottua kahteen kilpailevaan ryhmittymään 1960-luvun loppupuolella Kantola valitsi suuntauksekseen opposition. Hänet valittiin keväällä 1969 opposition perustaman Kommunistien maatakäsittävän neuvottelukunnan työvaliokuntaan.[5]

Kantola valittiin presidentin valitsijamieheksi vaaleissa 1962 ja 1968. Hän oli myös Espoon kaupunginvaltuuston jäsen.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lauri Kantola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b c Henkilöitä www.reisjarvi.fi. Reisjärven kunta. Viitattu 2. helmikuuta 2008.
  3. SKP:n toiminnasta 17. ja 18. edustajakokouksen väliseltä ajalta (SKP 1978), s. 56.
  4. Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi (SKS 2006), s. 429.
  5. a b c Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 156.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]