Kodeiini

Kodeiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(5α,6α)-7,8-didehydro-4,5-epoksi-3-metoksi-17-metyylimorfinaani-6-oli
Tunnisteet
CAS-numero	76-57-3
ATC-koodi	R05DA04
PubChem	5284371
DrugBank	APRD00120
Kemialliset tiedot
Kaava	C18H21NO3
Moolimassa	299,364 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	imeytyy hyvin
Metabolismi	Hepaattinen
Puoliintumisaika	2–4 tuntia
Ekskreetio	renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	A(AU)
Reseptiluokitus	Controlled (S8)(AU) Schedule I(CA) Class B(UK) Schedule II(US)
Antotapa	oraalinen, nasaalinen, rektaalinen, ihonalainen, intramuskulaarinen

Kodeiinifosfaattia.

Kodeiini eli metyylimorfiini on opiaatteihin kuuluva lääkeaine, jota käytetään muun muassa kipulääkkeenä ja yskänlääkkeenä sekä huumausaineena. Kodeiinia saadaan oopiumiunikosta (Papaver somniferum).

Kodeiini luokitellaan oopiumin sisältämiin fenantreenialkaloidihin, ja raakaoopiumissa on kodeiinia noin 0,3 – 3 %. Kodeiinia voidaan valmistaa joko oopiumista eristämällä tai synteettisesti morfiinista metylaatioprosessin avulla. Kivunlievitystarkoituksessa käytetään usein yhdistelmävalmisteita, joissa kodeiinin lisäksi on toisena vaikuttavana aineena esimerkiksi parasetamolia tai ibuprofeenia. Käytössä on myös valmisteita, joissa kodeiiniin on toisen vaikuttavan aineen lisäksi lisätty kofeiinia. Päihtymishakuisen käytön perustana on kodeiinin keinotekoisesti laukaisema hyvänolontunne eli euforia. Tämän takia kodeiinipitoisiin lääkevalmisteisiin lisätään toisinaan niiden väärinkäyttöä estäviä aineita.

Vaikutusmekanismi

Kodeiinia pidetään aihiolääkkeenä (engl. prodrug) eli lääkeaineen esimuotona, koska suuri osa kodeiinin vaikutuksesta perustuu siitä elimistössä muodostuvaan morfiiniin. Kodeiinin muuttuminen morfiiniksi tapahtuu maksassa sytokromi P450 -entsyymi CYP2D6:n vaikutuksesta. Noin 7–10 prosentilla eurooppalaisperäisestä väestöstä CYP2D6-entsyymin toiminta on heikentynyttä tai olematonta, jolloin kodeiinin kipua lievittävä vaikutus on heillä vähäisempää tai tehotonta. Pienellä osalla väestöstä on puolestaan erittäin nopea CYP2D6-metabolia, mikä johtuu heillä kyseisen geenin duplikaatiosta. Kodeiinilla on elimistössä myös lukuisia muita aineenvaihduntatuotteita, kuten norkodeiini, normorfiini ja hydrokodoni. Kodeiini erittyy munuaisten kautta glukuronidihappoon konjugoituneena. Suomalaisista CYP2D6 entsyymi puuttuu geneettisistä syistä noin 7 prosentilta.

Kodeiinin sivuvaikutukset ja vieroitusoireet

Sivuvaikutukset

Väsymys, allergiset reaktiot, pahoinvointi, ummetus, joskus harvoin myös pankreatiitti, sappitiehytdyskinesia, eksanteema eli rokkoa muistuttava lääkeaineihottuma, pitkäaikaisessa käytössä myös munuaisvaurio on mahdollinen. Kodeiini voi vähentää näläntunnetta.

Riippuvuus ja vieroitusoireet

Kodeiini aiheuttaa säännöllisessä käytössä riippuvuutta. Fyysiset vieroitusoireet ovat pahimmillaan muutaman päivän ajan lopettamisesta, mutta hellittävät useimmiten parissa viikossa. Psyykkinen riippuvuus eli aineen himo kestänee pidempään.

Vieroitusoireista tavallisimpia ovat väsymys, itkuisuus, ahdistuneisuus, epämääräiset kivut ja säryt, piilomotoriset reaktiot, mahalaukun toimintaan liittyvät häiriöt kramppeineen, pahoinvointi ja oksentelu, ripuli, levottomuus, hikoilu, kuume, palelu, kiihtynyt hengitys, unettomuus, vapina, mustuaisten laajentuneisuus.

Yliannostus

Myrkylliset annokset kodeiinia saattavat aiheuttaa tajuttomuutta, pupillien supistumisen, kutinaa, pahoinvointia ja oksentelua, unisen olon, euforiaa, seksuaalisten tarpeiden sekä ahdistuneisuuden katoamisen, väsymystä, ummetusta, ihon sinerrystä, pulssin heikkenemistä, alhaista verenpainetta, sekä joissain tapauksissa kouristuksia ja lihasten nykimistä.

Vaarallisin kodeiiniyliannostuksen aiheuttama riski on hengityslama, joka ilmenee noin 2–4 tunnin kuluttua annoksen ottamisen jälkeen. Vakavissa myrkytystiloissa se saattaa aiheuttaa kooman. Yliannostuksen merkkejä ovat alentunut tajunnantaso, supistuneet pupillit ja ihon kalpeus ja hikisyys. Kodeiinin yliannostus voi aiheuttaa myös asidoosia, kouristuksia, rabdomyolyysia, elektrolyyttihäiriöitä ja vaurioita sydänlihakseen ja munuaisiin.

Kodeiinin yliannostuksen hoitoon voidaan käyttää vatsantyhjennystä tai lääkehiilen antoa. Vakavissa yliannostuksissa käytetään vastamyrkkynä naloksonia, joka on lyhytvaikutteinen kilpaileva opioidiantagonisti.

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Kodeiinia on kaupallisesti saatavilla veteen liukenevina suoloina, kuten hydrokloridina, sulfaattina tai fosfaattina. Kodeiini annostellaan tavallisesti suun kautta joko tablettina tai nesteenä, mutta myös ihonalainen tai lihaksensisäinen injektio ovat mahdollisia annostelutapoja. Analgeettiset annosekvivalentit ovat: 120 mg kodeiinia vastaa 10 mg morfiinia. 30 mg kodeiinia vastaa 200 mg ibuprofeenia.

Kemialliset ominaisuudet

• Väri: Väritön (kristallinen) tai valkoinen (jauhe)
• Olomuoto: Kiteet tai kiteinen jauhe
• Hajuton
• Kitkerän makuinen
• Sulamispiste 154 °C–158 °C
• Kitetyy (engl. efflorescence) hitaasti kuivaan ilmaan
• pH yli 9 0,5 % kodeiinin vesiseoksessa

Lääkekäyttö

Kodeiinia käytetään kipulääkkeenä keskivaikeaan kipuun, yskänlääkkeenä ja ripulilääkkeenä. Kodeiinia voidaan käyttää myös muiden opioidien aiheuttamien vierotusoireiden hoitoon.

Kivunlievitystarkoituksessa kodeiinia on saatavilla muun muassa parasetamoli-kodeiini -yhdistelmävalmisteena sekä yhdistelminä muiden lääkkeiden, kuten ibuprofeenin, asetyylisalisyylihapon tai kofeiinin kanssa. Yskänlääkkeissä kodeiini voidaan yhdistää esimerkiksi guaifenesiiniin tai efedriiniin.

Kodeiinin kipua lievittävät annokset ovat 30–100 mg ja yskänärsytystä estävät 15–30 mg. Pitkäaikaisessa käytössä kodeiinia kohtaan kehittyy toleranssia ja jopa riippuvuutta.

Huumausainekäyttö

Vuonna 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi vuosittaisessa raportissaan että metadonin aiheuttamat kuolemantapaukset (19) olivat lisääntyneet ja lisäksi löydöksissä oli laaja kirjo erilaisia lääkkeinä käytettäviä opioideja: tramadoli 14 tapauksessa, oksikodoni kuudessa, fentanyyli kuudessa, kodeiini kuudessa, morfiini kolmessa ja dekstropropoksifeeni yhdessä tapauksessa. Selvästi yleisin löydös oli buprenorfiini, joka oli ensisijaisena ainelöydöksenä 40 tapauksessa.

Lisäksi on huomattava, kuten raportin samalla sivulla olevasta taulukosta ilmenee, että hyvin harvat kuolevat yksistään opioidien yliannostukseen. Lähes aina on kyse sekakäytöstä bentsodiatsepiinien ja/tai alkoholin kanssa. Raportin mukaan 91:ssä tapauksessa 95:stä (96 prosenttia) vainajalla oli veressään myös bentsodiatsepiineja, ja tämän lisäksi 38:ssä tapauksessa 95:stä (40 prosenttia) verestä löytyi myös alkoholia. Kipulääkkeiden pakkauksien tuoteselostuksissa olevat varoitukset muiden keskushermostoa lamaavien aineiden samanaikaisesta käytöstä tulisi ottaa vakavasti.

Lähteet

• Laine Kari: Lääkkeiden Yhteisvaikutukset. kustannusosakeyhtiö Tammi, 2005, 4.painos. ISBN 951-26-5274-9.
• Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.
• Pelkonen.O, Ruskoaho.H: Lääketieteellinen Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Duodecim, 1995. ISBN 951-8917-57-4.

Aiheesta muualla

• Liber Herbarum II: Kodeiinia sisältäviä kasveja
• PubChem: Codeine (englanniksi)
• DrugBank: Codeine (englanniksi)
• The Comparative Toxicogenomics Database (CTD): Codeine (englanniksi)
• Terveysportti, metatesaurus: Kodeiini
• KEGG: Codeine (englanniksi)
• Human Metabolome Database: Codeine (englanniksi)

Kipulääkkeet

Parasetamoli · Tetrahydrokannabinoli · Kannabinoidit · Ketamiini

Tulehduskipulääkkeet

Aspiriini · Diflunisaali · Diklofenaakki · Flurbiprofeeni · Ibuprofeeni · Indometasiini · Ketoprofeeni · Ketorolaakki · Mefenaamihappo · Meloksikaami · Naprokseeni · Piroksikaami · Rofekoksibi · Selekoksibi · Sulindaakki · Valdekoksibi

Opioidit

Alfentaniili ● Buprenorfiini ● Dekstropropoksifeeni ● Dihydrokodeiini ● Endorfiini ● Etyylimorfiini ● Fentanyyli ● Heroiini ● Hydrokodoni ● Hydromorfoni ● Karfentaniili ● Kodeiini ● Metadoni ● Morfiini ● Nalbufiini ● Oksikodoni ● Oksimorfoni ● Pentatsosiini ● Petidiini ● Propoksifeeni ● Remifentaniili ● Sufentaniili ● Tebaiini ● Tramadoli