Dekstropropoksifeeni
| |
Dekstropropoksifeeni
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| [(2R,3R)-4-dimetyyliamino-3-metyyli-1,2-difenyylil-butan-2-yyli]propanoaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N02 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C22H29NO2 |
| Moolimassa | 339.471 |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 3,6–6,5 tuntia |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
Prescription Only (S4) (AU)Schedule IV (in dosage form) |
| Antotapa | oraalinen |
Dekstropropoksifeeni tai propoksifeeni on voimakkaiden kipujen hoitoon tarkoitettu metadonin sukuinen opioidi. Kivunlievitysteholtaan se kuuluu heikkoihin opioideihin ja vastaa teholtaan tramadolia.
Lääkettä on myyty Suomessa kauppanimellä Abalgin, ja se on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1961. Lääkkeen pitkäaikainen käyttö voi muiden opiaattien tavoin aiheuttaa riippuvuutta. Abalgin on kolmiolääke ja se saattaa heikentää reaktiokykyä, joten varovaisuutta noudatettava autoa ajaessa, käytettäessä koneita, tai tehtäessä tarkkuutta vaativaa työtä.
Lääkkeen tavallisia haittavaikutuksia ovat huimaus, päänsärky, uneliaisuus, suun kuivuminen, pahoinvointi, vatsakivut. Harvinaisempia ovat euforia, huonovointisuus, aistiharhat, näköhäiriöt, ummetus, oksentelu, virtsaamisvaivat ja lihasheikkous.
Lääkkeen käyttö on vähentynyt, koska se on väärin käytettäessä selvästi myrkyllisempi kuin jotkut muut yhtä tehokkaat opioidit. 1994 dekstropropoksifeeni aiheutti Suomessa 71 kuolemantapausta. Usein kuolemantapauksen aiheutti alkoholin ja dekstropropoksifeenin yhteiskäyttö. Tämän jälkeen dekstropropoksifeenin käyttö on selvästi vähentynyt, ja lääkkeen myynti Suomessa on lopetettu kesäkuussa 2009.[1] Nykyään sen sijasta käytetään vastaavien kipujen hoidossa ensijaisesti turvallisempaa tramadolia. Aine on kuitenkin yhä käytettävissä erikoisluvalla.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.
- "Dekstropropoksifeenin aiheuttamat myrkytyskuolemat" Suomen Lääkärilehti 1995;50(17):1988
- Lääkärin CD 2/2004
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dekstropropoksifeeni menettää myyntiluvan[vanhentunut linkki]
- ↑ Vanhakin lääke voi yllättää Vanhakin lääke voi yllättää. Arkistoitu 24.7.2022. Viitattu 24.7.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- KEGG: Dextropropoxyphene (englanniksi)