Dekstropropoksifeeni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dekstropropoksifeeni
Dekstropropoksifeeni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
[(2R,3R)-4-dimetyyliamino-3-metyyli-1,2-difenyylil-butan-2-yyli]propanoaatti
Tunnisteet
CAS-numero 469-62-5
ATC-koodi N02AC04
PubChem 10100
DrugBank DB00647
Kemialliset tiedot
Kaava C22H29NO2 
Moolimassa 339.471
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus  ?
Metabolismi  ?
Puoliintumisaika 3,6-6,5 tuntia
Ekskreetio  ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus

Prescription Only (S4)(AU) Schedule IV (in dosage form)

Antotapa oraalinen

Dekstropropoksifeeni (Propoksifeeni) (C22H29NO2, CAS-numero 469-62-5) on voimakkaiden kipujen hoitoon tarkoitettu metadonin sukuinen opioidi. Kivunlievitysteholtaan se kuuluu heikkoihin opioideihin ja vastaa teholtaan tramadolia.

Lääkettä on myyty Suomessa kauppanimellä Abalgin, ja se on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1961. Lääkkeen pitkäaikainen käyttö voi muiden opiaattien tavoin aiheuttaa riippuvuutta. Abalgin on kolmiolääke ja se saattaa heikentää reaktiokykyä, joten varovaisuutta noudatettava autoa ajaessa, käytettäessä koneita, tai tehtäessä tarkkuutta vaativaa työtä.

Lääkkeen tavallisia haittavaikutuksia ovat huimaus, päänsärky, uneliaisuus, suun kuivuminen, pahoinvointi, vatsakivut. Harvinaisempia ovat euforia, huonovointisuus, aistiharhat, näköhäiriöt, ummetus, oksentelu, virtsaamisvaivat ja lihasheikkous.

Lääkkeen käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt, koska se on väärin käytettäessä selvästi myrkyllisempi kuin jotkut muut yhtä tehokkaat opioidit. 1994 dekstropropoksifeeni aiheutti Suomessa 71 kuolemantapausta. Usein kuolemantapauksen aiheutti alkoholin ja dekstropropoksifeenin yhteiskäyttö. Tämän jälkeen dekstropropoksifeenin käyttö on selvästi vähentynyt, ja lääkkeen myynti Suomessa on lopetettu kesäkuussa 2009.[1] Nykyään sen sijasta käytetään vastaavien kipujen hoidossa ensijaisesti turvallisempaa tramadolia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Dekstropropoksifeenin aiheuttamat myrkytyskuolemat" Suomen Lääkärilehti 1995;50(17):1988
  • Lääkärin CD 2/2004

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]