Gdańsk

Wikipedia
Ohjattu sivulta Gdansk
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Danzig” ohjaa tänne. Yhtyettä käsittelee artikkeli Danzig (yhtye).
Gdańsk
Collage of views of Gdansk.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Motto: Nec Temere, Nec Timide

Gdańsk

Koordinaatit: 54°21′07″N, 18°38′48″E

Valtio Puolan lippu Puola
Voivodikunta Pommeri
Perustettu 900-luvulla
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Paweł Adamowicz
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 266 km²
Korkeus 13 m
Väkiluku (2012) 460 427
 – Tiheys 1716 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 80-008–80-958
Suuntanumero(t) 58

Gdańsk ([ˈgdanʲsk] Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? saks. Danzig, kašubiksi Gduńsk) on tärkeä satamakaupunki Gdańskinlahden rannalla Pohjois-Puolassa, Motławan ja Veikselin erään suuhaaran varrella. Gdańsk on Pommerin voivodikunnan pääkaupunki ja Puolan kuudenneksi suurin kaupunki. Sen asukasluku on 460 000 (2012)[1] ja esikaupunkeineen (Trójmiasto) yli miljoona.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Gdańsk tulkitaan yleensä Gdaniajoen varrella sijaitsevaksi kaupungiksi. Gdanian ajatellaan olevan sen Motławajoen haaran alkuperäinen nimi, jonka varrella kaupunki sijaitsee. Paikallisella kašubin kielellä nimi kuuluu Gduńsk. Saksankielinen nimi Danzig on jossain määrin yhä käytössä, etenkin kun viitataan kaupunkiin ennen toista maailmansotaa.

Siirtokunnan nimi kirjoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 997 urbs Gyddanyzc, 1148 Kdanzk, 1188 Gdanzc, 1236 Gdansk, 1263 Danzc, 1311 Danczk, 1399 Danczik, 1414 Danczig ja 1454 Gdansk. Näistä muodoista erottuvat kaikki kolme päämuotoa: pommerilainen Gduńsk, puolalainen Gdańsk ja saksalainen Danzig.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gdansk sijaitsee Puolan pohjoisosassa Pommerin voivodikunnassa. Se muodostaa yhdessä Gdynian ja Sopotin kanssa yhtenäisen taajama-alueen, jota kutsutaan kolmoiskaupungiksi, Trójmiasto.[2]

Gdankin keskusta (vanha kaupunki) sijaitsee Vistulan sivujoen Motlawan varrella 3 km rantaviivasta sisämaahan päin. Kaupungilla on kaksi satama-aluetta. "Uusi satama" on telakoiden ja teollisuuden keskus. Pohjoissatama rakennettiin vuonna 1975.[2]

Vuoden lämpimintä aikaa on heinä-elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötia on noin 21 astetta. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin -3,4 astetta.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Danzigin vapaakaupungin valuuttaa

Arkeologien mukaan Gdańskin linnoitus rakennettiin 980-luvulla, mutta vuotta 997 pidetään kaupungin perustamisvuotena. Silloin Pyhä Adalbert (puol. Wojciech) kastoi lähetysmatkallaan Gdańskin asukkaita ja mainitsi kaupungin ensimmäistä kertaa kirjallisesti.[4] Gdańskista tuli Pommerin herttuoiden hallitseman herttuakunnan keskus ja tärkeä kauppakaupunki.

1200-luvulla alueelle muutti lisää kauppiaita Lyypekin ja Bremenin hansakaupungeista. Pommerin herttuoista viimeinen, Mestwin II, luovutti kaikki maansa myöhemmälle Puolan kuninkaalle Przemysl II:lle. Tämän salamurhan jälkeen kaupunkia hallitsivat vähän aikaa Böömin ja Puolan kuninkaat. 1300-luvun alussa alueesta kiistelivät Brandenburg ja Puola. Seuranneessa sodassa alueen valloittivat saksalaisen ritarikunnan ritarit, jotka Puolan kuningas kutsui avuksi paikalle. Ritarikunta liitti alueen muitta mutkitta omiinsa, mitä seurasi sarja sotia ritarien ja Puolan hallituksen välillä. Kaliszin rauhassa vuonna 1343 ritarit saivat pitää Pommerin, mutta Puolan kuninkaille jäi feodaaliherruus alueella.

Danzigista, jolla nimellä kaupunki tunnettiin 1945 asti, tuli osa hansaliittoa vuonna 1361.[4] 1400-luvun alussa käytyjen sotien jälkeen kaupunki oli taas vähän aikaa Puolan kuninkaiden hallinnassa, mutta vuonna 1411 se palasi ritarikunnalle. Vuonna 1440 Danzig liittoutui Elblągin (Elbing) ja Toruńin (Thorn) hansakaupunkien kanssa vastustamaan Saksalaisen ritarikunnan herruutta ja haki tukea Puolan kuninkaalta Kasimir IV:lta. Seurannut kolmetoistavuotinen sota päättyi ritarikunnan tappioon.

1300-luvulta 1600-luvulle Danzig kasvoi voimakkaasti. Kaupungin omaisuus kärsi kuitenkin vahinkoa kolmikymmenvuotisessa sodassa vuosina 1618-1648. Kuningas Kasimir IV:n myöntämät oikeudet ja pääsy Puolan markkinoille tekivät Danzigista rikkaan satamakaupungin. 1500- ja 1600-luvut olivat kaupungin kaupan ja kulttuurin kulta-aikaa. Danzigiin muutti paljon ihmisiä erilaisista etnisistä ryhmistä: saksalaisia, puolalaisia, juutalaisia ja hollantilaisia.

1700-luvulla kaupunki kärsi sotien aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta ja muun muassa paiseruttoepidemiasta vuonna 1709. Puolan ensimmäisessä jaossa Danzigin saksankielinen asujaimisto taisteli itsenäisyyden puolesta, kun suurin osa Puolan Pommerista joutui Preussin vallan alle. Kaupunki jäi saarroksiin preussilaisten alueiden keskelle vuoteen 1793, jolloin senkin oli annettava periksi. Preussin valtakausi jatkui lyhyen Danzigin vapaakaupunkina olon 1807-1815 jälkeen, kunnes Danzigista tuli muun Preussin myötä osa Saksan valtakuntaa vuonna 1871. Preussin valta-aikana Danzig ei ollut erityisen keskeinen kaupunki.

Vanhaa Gdańskia.
Kaupungin korkeita uudisrakennuksia.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Puolasta tuli itsenäinen, ja puolalaiset haikailivat Danzigia itselleen saadakseen vapaan pääsyn merelle liittoutuneiden lupauksen mukaisesti. Kaupunkia ei kuitenkaan annettu täysin Puolan hallintaan, vaan siitä tehtiin Danzigin vapaakaupunki, itsenäinen kaupunki Kansainliiton valvontaan. Tänä aikana kaupunkia hallitsi enimmäkseen sen saksankielinen väestönosa. Koska saksalaiset viranomaiset estivät puolalaisia asettumasta kaupunkiin ja häiritsivät heidän kaupankäyntiään, Puolan hallitus päätti rakentaa lähettyville uuden sataman, Gdynian, josta tulikin Puolalle tärkeä satamakaupunki. Vapaakaupunkiaikanaan gdańskilaiset saivat jopa omat postimerkit ja valuutan. Merkittävä osa Suomeen kieltolain aikana 1920-luvulla tulleesta alkoholista tuli Danzigin kautta[5] ja Danzigiin rekisteröidyillä laivoillalähde?. Puolalaisesta pirtusta käytetty yleisesti lempinimeä "Varsovan laulu"[6].

Saksan ja Puolan väliset kiistat Danzigin hallinnasta toimivat tekosyynä saksalaisten marssimiselle Puolaan 1. syyskuuta vuonna 1939 ja toisen maailmansodan syttymiselle. Toisena sotapäivänä Saksan joukot pääsivät Danzigiin asti ja surmasivat puolalaiset postinkantajat, jotka puolustivat postitoimistoa. Loputkin puolalaiset sotilaat antautuivat seitsemän päivän kuluttua. Saksan joukot valtasivat kaupungin ja karkottivat tai tappoivat tuhansia puolalaisia ja juutalaisia. Lokakuussa 1939 Danzigista ja muusta Puolan Pommerista muodostettiin saksalainen hallinnollinen alue Danzig-Westpreussen. Puolalaisia lähetettiin keskitysleireille, pääasiassa viereiseen Stutthofiin. Sivistyneistö murhattiin raa'asti.

Vuoden 1945 alussa Saksa alkoi evakuoida saksalaista siviiliväestöä kaupungista. 30. maaliskuuta neuvostojoukot, joissa oli myös puolalaisia sotilaita, valtasivat kaupungin saksalaisten joukkojen vetäydyttyä kaupungista. Seuranneina päivinä Puna-armeijalla oli kaupungissa vapaat kädet. Siviiliväestöä murhattiin, raiskattiin ja ryöstettiin, ja lopuksi vanhakaupunki sytytettiin palamaan, jolloin 90 % kaupungista raunioitui täysin. On arvioitu, että sotavuosina 40 prosenttia kaupungin asukkaista sai surmansa.

Liittoutuneiden Jaltan ja Potsdamin konferenssien (1945) päätösten mukaan Danzig annettiin sodan jälkeen Puolalle.[2] Puola ryhtyi Neuvostoliiton tukemana karkottamaan enemmistöasemassa ollutta saksalaisväestöä kaupungista. Tilalle siirrettiin puolalaisia niiltä alueilta, jotka Puola itse menetti Neuvostoliitolle. Gdańsk jälleenrakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla,[4] ja siitä tuli kommunistisen Puolan tärkeä satama- ja teollisuuskaupunki. Jälleenrakennustöissä rekonstruioitiin paljon kaupungin vanhaa arkkitehtuuria ja poistettiin melkein kaikki saksalaisuudesta kertovat muistomerkit. Kaikki saksankieliset nimet vaihdettiin puolankielisiin.

Gdańskilla oli tärkeä osa Puolan kommunistihallituksen kaatamisessa. Siellä järjestettiin hallituksenvastaiset mielenosoitukset, jotka johtivat Puolan kommunistisen johtajan Władysław Gomułkan eroon joulukuussa 1970.[4] Kymmenen vuotta myöhemmin Gdańskin telakalla syntyi vapaa ammattiyhdistysliike Solidaarisuus (Solidarność), jonka vastustus johti kommunistisen hallinnon luhistumiseen vuonna 1989. Puolan presidentiksi valittiin sen johtaja Lech Wałęsa.

Gdańskin historiaa on kuvannut kaupungissa syntynyt saksalainen kirjailija Günter Grass sarjassaan Danziger Trilogie, johon kuuluvat romaanit Peltirumpu (Die Blechtrommel, 1959), Kissa ja hiiri (Katz und Maus, 1961) sekä Koiranvuosia (Hundejahre, 1963). Kuuluisia gdańskilaisia ovat Grassin lisäksi muun muassa Daniel Gabriel Fahrenheit, fyysikko, ja tähtitieteilijä Johannes Hevelius.

Elinkeinot ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konttialus Gdańskin syväsataman konttiterminaalissa.
Aluksia Gdanskin sataman korjaustelakalla.

Perinteisistä perinteisin teollisuudenala Gdańskissa on laivanrakennus, jossa kaupunki on kunnostautunut kautta värikkään historiansa. Sijainti Itämeren ja Veikselin yhtymäkohdan vetisessä ympäristössä takaa alan tärkeyden edelleen, vaikka perinteisten laivanrakennus-, kemian- ja elintarviketeollisuuden ohelle ovatkin viime vuosikymmeninä nousseet muun muassa erilaisten farmasia- ja teknologiatuotteiden valmistus. Gdańskin ja Gdynian sataman kautta kulkee yli puolet Puolan ulkomaankaupasta.lähde?

Gdańskin asukasluvun kehitys

n. 1000 1000
1235 2000
1600 40 000
1650 70 000
1700 50 000
1750 46 000
1793 36 000
1800 48 000
1825 61 900
1840 65 000
1852 67 000
1874 90 500
1880 13 701
1885 108 500
1900 140 600
1910 170 300
1920 360 000
1925 210 300
1939 250 000
1946 118 000
1960 286 900
1970 365 600
1975 421 000
1980 456 700
1994 464 000
2002 460 000

Liikenne ja kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gdańskiin pääsee säännöllisesti laivalla Kööpenhaminasta Tanskasta ja Nynäshamnista Ruotsista. Finnlines on liikennöinyt Helsingistä naapurikaupunki Gdyniaan uusilla Star-luokan matkustajarahtilaivoilla vuodesta 2009 alkaen.

Gdańskin lentoyhteyksistä huolehtii Gdańsk Lech Wałęsan lentoasema, jonne lentävät Helsingistä päivittäin Flybe (kesäkuun 2012 loppuun saakka) ja Turusta Wizz Air. Junalla kaupunkiin pääsee kaikkialta Puolasta.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gdańsk on Pommerin voivodikunnan pääkaupunki ja yksi Puolan taloudellisista ja hallinnollisista keskuksista. Pommerin voivodikunta muodostettiin vuonna 1999 kolmesta voivodikunnasta: Gdańskin voivodikunnasta, Słupskin voivodikunnasta ja Elblągin voivodikunnasta. Alueen pinta-ala kasvoi 7 394 neliökilometristä 18 293 km²:iin ja väkiluku 1 333 800:sta (1980) 2 198 000:een (2000). Kolmen kaupungin muodostaman Trójmiaston alueella asuu näistä suurin osa.

Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gdańskin nähtävyyksistä ehkä kuuluisin ja ainakin näyttävin on Bazylika Mariacka (suom. Mariankirkko), joka on maailman suurin tiilestä muurattu katedraali ja Euroopan suurimpia kirkkoja. Se on 105,5 metriä pitkä, torni on 85 m korkea ja tiiliholvit ulottuvat 30 metrin korkeuteen.[7] jumalanpalvelusta sinne mahtuu viettämään 25 000 henkilöä.[8] Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1343 ja saatettiin päätökseen 1502. Kirkon kuuluisa triptyykki seikkaili jonkin aikaa muun muassa Louvressa Pariisissa ja Pietarin Eremitaašissa, mutta on nyt palannut Gdańskiin.[9] Vuoteen 1945 asti Mariankirkko oli maailman suurin protestanttinen kirkko. Toisessa maailmansodassa se vaurioitui pahasti, ja miltei puolet sen taideaarteista tuhoutui tai katosi. Jälleenrakennustyöt päätettiin vuonna 1956.

Gdańskissa on jäljellä paljon Hansaliiton aikaisia rakennuksia. Veikseljoelle on ankkuroitu museolaiva SS Sołdek. Gdańskinlahden rannat ovat hiekkaisia, ja auringonpalvojille löytyykin 33 kilometriä puhdasta hiekkarantaa. Hiekkakyntäät erottavat lahdesta haffeja, jotka ovat laguunien itämereisiä vastineita. Ne ovat yleensä muuta merta vähäsuolaisempia ja rantalomanviettäjien suosiossa. Kaupunki on EuroVelo 9 –pyöräreitin lähtöpiste. Reitti päättyy Adrianmeren rannalle Pulaan, Kroatiaan. Myös EuroVelo 10 kulkee Gdańskin kautta.

Kaupungissa on 10 yliopistoa, joissa opiskelee 60 436 opiskelijaa (2001).lähde?

Gdańskin tärkeimmät turistinähtävyydet:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Powiat Gdańsk (Urban County) citypopulation. Viitattu 9.3.2014.
  2. a b c Gdansk Encyclopedia britannica. Viitattu 9.3.2014.
  3. Gdansk Climatological Information World Meteorological Organization. Viitattu 9.3.2014.
  4. a b c d Gdansk History In Your Pocket. Viitattu 9.3.2014.
  5. Lyhyesti pirtuajasta. Kirja-arvostelu "Viron ohella myös Saksa oli merkittävä pirtun tuontimaa. Saksalaisalukset toivat alkoholia erityisesti Kielistä ja Danzigista."
  6. Antti Alanen: DVD klassikko viitattu 24.8.2011
  7. Tourist routes in Gdańsk: Churches and cathedrals 2012. Poland.pl. Viitattu 9.3.2014.
  8. Europe’s largest red brick church whose building can be dated back to the mid 14th century Poland Travel. Viitattu 9.3.2014.
  9. Rick Steves, Cameron Hewit: Rick Steves' Snapshot Krakow, Warsaw & Gdansk, s. 188. Avalon Travel, 2010. ISBN 9781598806380. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.3.2014).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gdańsk.

Koordinaatit: 54°21′07″N, 18°38′48″E