Ero sivun ”Antipsykoottiset lääkkeet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Aivojen kutistuminen: tarkennettu vastaamaan tutkimuksessa esiin tulleita seikkoja.
Rivi 16: Rivi 16:
PSYKIATRISIIN OIREISI. Salmela Arttu
PSYKIATRISIIN OIREISI. Salmela Arttu
Syventävien opintojen tutkielma. Lääketieteen tutkinto-ohjelma. Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun Yliopisto
Syventävien opintojen tutkielma. Lääketieteen tutkinto-ohjelma. Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun Yliopisto
Helmikuu 2019. Sivu 4. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201903281367.pdf</ref>. Antipsykoottien virallisia käyttöaiheita ovat psykoottiset
Helmikuu 2019. Sivu 4. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201903281367.pdf</ref>. Antipsykoottien virallisia käyttöaiheita ovat psykoottiset
oireyhtymät ja psykoottinen kaksisuuntainen mielialahäiriö. Antipsykoottireseptejä kirjoitetaan kuitenkin usein myös muihin kuin viranomaisten myöntämässä lääkeluvassa mainittuihin käyttötarkoituksiin eli niillä hoidetaan käytännössä myös esimerkiksi
oireyhtymät ja psykoottinen kaksisuuntainen mielialahäiriö. Antipsykoottireseptejä kirjoitetaan kuitenkin usein myös muihin kuin viranomaisten myöntämässä lääkeluvassa mainittuihin käyttötarkoituksiin eli niillä hoidetaan käytännössä myös esimerkiksi
unettomuutta tai ahdistuneisuutta.<ref>PSYYKENLÄÄKKEIDEN OFF LABEL -KÄYTÖN YHTEYS SOMAATTISIIN JA
unettomuutta tai ahdistuneisuutta.<ref>PSYYKENLÄÄKKEIDEN OFF LABEL -KÄYTÖN YHTEYS SOMAATTISIIN JA
Rivi 25: Rivi 25:
Neuroleptien virallisiin käyttöaiheisiin voi kuulua nykyisin myös dementiaa sairastavien aikuisten tai älyllisesti [[kehitysvamma]]isten lasten ja nuorten pitkäaikaisten aggressioiden hoito, mutta lääkekuurilla on tällöin kuuden viikon maksimipituus<ref>Ris pe ridone. Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. https://spc.fimea.fi/indox/svenska/html/nam/humpil/3/13582313.pdf</ref>. Vanhukset ovatkin suurin käyttäjäryhmä antipsykoottien käytössä ei-psykoottisen levottomuuden, aggressiivisuuden tai [[Ahdistuneisuushäiriö|ahdistuneisuuden]] hoitoon. Myös vangeille kirjoitetaan lääkereseptejä tähän käyttötarkoitukseen.<ref name="yle.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_kayttavat_paljon_psykoosilaakkeita/6049395|nimeke=Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-15}}</ref>
Neuroleptien virallisiin käyttöaiheisiin voi kuulua nykyisin myös dementiaa sairastavien aikuisten tai älyllisesti [[kehitysvamma]]isten lasten ja nuorten pitkäaikaisten aggressioiden hoito, mutta lääkekuurilla on tällöin kuuden viikon maksimipituus<ref>Ris pe ridone. Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. https://spc.fimea.fi/indox/svenska/html/nam/humpil/3/13582313.pdf</ref>. Vanhukset ovatkin suurin käyttäjäryhmä antipsykoottien käytössä ei-psykoottisen levottomuuden, aggressiivisuuden tai [[Ahdistuneisuushäiriö|ahdistuneisuuden]] hoitoon. Myös vangeille kirjoitetaan lääkereseptejä tähän käyttötarkoitukseen.<ref name="yle.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_kayttavat_paljon_psykoosilaakkeita/6049395|nimeke=Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-15}}</ref>


Neuroleptien vaikutus perustuu muutoksiin aivojen [[välittäjäaine]]issa, ja niillä on akuutti antipsykoottinen vaikutus etenkin ensimmäisen psykoosin aikana. Pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että [[lumelääke|lumelääkkeillä]] hoidetuilla potilailla esiintyy vähemmän psykoosioreita kuin neurolepteillä hoidetuilla<ref>Antipsychotics/Schizophrenia. Mad in America - Science, psychiatry and social justice. 12.4.2015 https://www.madinamerica.com/mia-manual/antipsychoticsschizophrenia</ref>. Vuonna 2016 julkaistussa suomalaisessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosi ei uusiutunut pitkällä aikavälillä muita useammin niillä potilailla, jotka eivät käyttäneet antipsykoottista lääkitystä. Heidän toimintakykynsä oli lisäksi parempi ja harmaan aivoaineen määrä suurempi.<ref name="oulu.fi">Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38221</ref> Psykoosilääkkeen vieroitusoireiden erottaminen psykoosista on myös vaikeaa, ja tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että neuroleptilääkityksen lopettaminen voi aiheuttaa psykoosin myös sellaisille potilaille, joilla ei ole esiintynyt aiemmin psykoottisuutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis|nimeke= Can Withdrawal From Antipsychotics Cause Psychosis?
Neuroleptien vaikutus perustuu muutoksiin aivojen [[välittäjäaine]]issa, ja niillä on akuutti antipsykoottinen vaikutus etenkin ensimmäisen psykoosin aikana. Pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että [[lumelääke|lumelääkkeillä]] hoidetuilla potilailla esiintyy vähemmän psykoosioreita kuin neurolepteillä hoidetuilla<ref>Antipsychotics/Schizophrenia. Mad in America - Science, psychiatry and social justice. 12.4.2015 https://www.madinamerica.com/mia-manual/antipsychoticsschizophrenia</ref>. Vuonna 2016 julkaistussa suomalaisessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosi ei uusiutunut pitkällä aikavälillä muita useammin niillä potilailla, jotka eivät käyttäneet antipsykoottista lääkitystä. Heidän toimintakykynsä oli lisäksi parempi ja harmaan aivoaineen määrä suurempi.<ref name="oulu.fi">Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38221</ref> Psykoosilääkkeen vieroitusoireiden erottaminen psykoosista on myös vaikeaa, ja tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että neuroleptilääkityksen lopettaminen voi aiheuttaa psykoosin myös sellaisille potilaille, joilla ei ole esiintynyt aiemmin psykoottisuutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis|nimeke= Can Withdrawal From Antipsychotics Cause Psychosis?
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.


Rivi 88: Rivi 88:
=== Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä ===
=== Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä ===
Noin 0,5 prosentille psykoosilääkkeen käyttäjistä kehittyy [[pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä]].<ref name="syvalahti">[https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/22.pdf Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala]: Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet. s. 374.</ref> Se on yleisempi ensimmäisen polven lääkkeiden seurauksena, mutta sitä esiintyy harvinaisempana myös toisen polven lääkkeiden käytössä. Oireyhtymään sairastuneista 12–20&nbsp;% [[Kuolema|kuolee]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94043.pdf|nimeke=Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä – kiireellistä hoitoa vaativa häiriö|julkaisu=Duodecim|julkaisija=Duodecim|viitattu=18.4.2016|tekijä=Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi|ajankohta=2004|selite=}}</ref> Neuroleptioireyhtymä kehittyy yleensä lääkityksen muutoksen jälkeen nopeasti vuorokauden tai muutaman viikon kuluttua. Yleisimpiä oireita ovat vaikea [[lihasjäykkyys]], [[vapina]], [[kuume]], [[Vireystila|vireyden]] heikkeneminen ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöt.<ref>[http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=7CF27E017BF5C5ED175C0FD973E2A723?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo94043 Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim] Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä - kiireellistä hoitoa vaativa häiriö. Duodecim 2004;120(2):163–8.</ref> Neuroleptioireyhtymä vaatii psykoosilääkityksen lopettamista ja kiireellistä sairaalahoitoa.
Noin 0,5 prosentille psykoosilääkkeen käyttäjistä kehittyy [[pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä]].<ref name="syvalahti">[https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/22.pdf Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala]: Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet. s. 374.</ref> Se on yleisempi ensimmäisen polven lääkkeiden seurauksena, mutta sitä esiintyy harvinaisempana myös toisen polven lääkkeiden käytössä. Oireyhtymään sairastuneista 12–20&nbsp;% [[Kuolema|kuolee]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94043.pdf|nimeke=Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä – kiireellistä hoitoa vaativa häiriö|julkaisu=Duodecim|julkaisija=Duodecim|viitattu=18.4.2016|tekijä=Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi|ajankohta=2004|selite=}}</ref> Neuroleptioireyhtymä kehittyy yleensä lääkityksen muutoksen jälkeen nopeasti vuorokauden tai muutaman viikon kuluttua. Yleisimpiä oireita ovat vaikea [[lihasjäykkyys]], [[vapina]], [[kuume]], [[Vireystila|vireyden]] heikkeneminen ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöt.<ref>[http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=7CF27E017BF5C5ED175C0FD973E2A723?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo94043 Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim] Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä - kiireellistä hoitoa vaativa häiriö. Duodecim 2004;120(2):163–8.</ref> Neuroleptioireyhtymä vaatii psykoosilääkityksen lopettamista ja kiireellistä sairaalahoitoa.

⚫
=== Aivojen kutistuminen ja kognitiiviset ongelmat ===
Kansainvälisen tutkimusryhmän vuonna 2016 julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että yli vuoden kestävä psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö kiihdyttää aivojen luontaista kutistumista yli 40 prosentilla. Tutkimukseen osallistuneiden 33-45 vuotiaiden skitsofreniapotilaiden aivot kutistuivat yhdeksän vuoden pituisen tutkimusjakson aikana keskimäärin 0,7 prosenttia vuodessa, kun verrokkien aivojen vuosittainen pieneneminen oli vain 0,5 prosenttia. Yli vuoden kestänyt pitkäaikaiskäyttö kutisti aivoja tätäkin nopeammin, sillä edellä mainittu luku sisälsi myös ne 15 prosenttia, jotka olivat käyttäneet psykoosilääkkeitä vasta niin vähän aikaa, ettei heillä ehtinyt esiintyä ylimääräistä aivokatoa. Skitsofreniaa sairastavilla esiintyi terveitä enemmän hajontaa siten, että aivojen kutistumisvauhti oli osalla moninkertaista terveisiin verrattuna. Katovauhti oli nopeimmillaan 1,5 prosenttia vuodessa. Skitsofreniapotilaat suoriutuivat kokeen alussa 20 prosenttia verrokkeja huonommin muistia ja muita älyllisiä toimintoja mittaavista testeistä. Testit uusittiin yhdeksän vuoden kuluttua, jolloin skitsofreniaa sairastavat suoriutuivat viisi prosenttia alkuperäistä huonommin, kun verrokeiden keskimääräinen suorituskyky oli heikentynyt vain yhden prosentin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Juha Veijola, Joyce Y. Guo, Jani S. Moilanen, Erika Jääskeläinen, Jouko Miettunen, Merja Kyllönen|Otsikko=Longitudinal Changes in Total Brain Volume in Schizophrenia: Relation to Symptom Severity, Cognition and Antipsychotic Medication|Julkaisu=PLOS ONE|Ajankohta=2014-07-18|Numero=7|Sivut=e101689|Pmid=25036617|Doi=10.1371/journal.pone.0101689|Issn=1932-6203|www=https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0101689|Kieli=en}}</ref>

Aivot olivat kutistuneet sitä enemmän mitä pitempään lääkitys oli kestänyt<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot|nimeke=Skitsofrenia kutistaa aivot|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-01}}</ref> ja mitä suurempi lääkityksen määrä oli ollut<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/77333-pitkaaikainen-psykoosilaakitys-vaikuttaa-aivojen-kokoon|nimeke=Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-02}}</ref> eikä ero selittynyt skitsofreniaoireiden vakavuudella, lihavuudella tai ryhmien erilaisella alkoholinkäytöllä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Juha Veijola, Joyce Y. Guo, Jani S. Moilanen, Erika Jääskeläinen, Jouko Miettunen, Merja Kyllönen|Otsikko=Longitudinal Changes in Total Brain Volume in Schizophrenia: Relation to Symptom Severity, Cognition and Antipsychotic Medication|Julkaisu=PLOS ONE|Ajankohta=2014-07-18|Numero=7|Sivut=e101689|Pmid=25036617|Doi=10.1371/journal.pone.0101689|Issn=1932-6203|www=https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0101689|Kieli=en}}</ref>. Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas oli kasvanut. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/psykoosilaakkeet-kutistavat-skitsofreenikon-aivoja-6068721|nimeke=Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja|julkaisu=Mediuutiset|viitattu=2016-03-02}}</ref>

Suomessa epäiltiin vielä vuonna 2010, että skitsofreenikoiden aivojen kutistuminen johtuisi sairauden taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista<ref name=":6" />, vaikka muualla oli aiemminkin viitteitä siitä, että syy on psykoosilääkkeissä.<ref>Dorph-Petersen, K-A, Pierri, J, Perel, J, Sun, Z, Sampson, A-R and Lewis, D (2005) ''The Influence of Chronic Exposure to Antipsychotic Medications on Brain Size before and after Tissue Fixation: A Comparison of Haloperidol and Olanzapine in Macaque Monkeys.'' Neuropsychopharmacology, 30, 1649–1661 [http://www.nature.com/npp/journal/v30/n9/abs/1300710a.html Verkkoversio]</ref><ref name="breggin2">{{Verkkoviite |Nimeke =Brain disabling treatments in psychiatry |Tekijä=P. Breggin | Vuosi =2007 |Julkaisija=Springer Publishing Compan |Tunnistee= isbn 082612934X |Sivut =320 |Osoite =http://books.google.fi/books?id=hBd0V7Ex8PUC&lpg=PR11&dq=neuroleptics%20withdrawal%20death&pg=PA85#v=onepage&q=neuroleptics%20withdrawal%20death&f=false |Viitattu=|Kieli={{en}}}}</ref> Jo vuonna 1979 suoritetussa kliinisessä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että antipsykootit saattavat olla pitkään käytettyinä myrkyllisiä aivoille. Kaikki tutkitut antipsykoottien pitkäaikaiskäyttäjät olivat dementoituneita. Lisäksi noin seitsemällä kymmenestä havaittiin aivokuvissa näkyviä poikkeavuuksia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ne, joiden aivoista löytyi vakava-asteisempia aivomuutoksia, suoriutuivat muita huonommin oppimista mittaavasta kokeesta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jing Qin Wu, Da Chun Chen, Mei Hong Xiu, Yun Long Tan, Fu De Yang, Thomas R. Kosten|Otsikko=Tardive dyskinesia is associated with greater cognitive impairment in schizophrenia|Julkaisu=Progress in Neuro-Psychopharmacology & Biological Psychiatry|Ajankohta=2013-10-01|Numero=46|Sivut=71–77|Pmid=23827756|Doi=10.1016/j.pnpbp.2013.06.013|Issn=1878-4216|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23827756/}}</ref> Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan jo yksi annos [[haloperidoli]]a aiheuttaa hetkellistä aivojen koon pienentymistä muutamassa tunnissa annoksen saannin jälkeen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Tost H, Braus DF, Hakimi S, Ruf M, Vollmert C, Hohn F, Meyer-Lindberg A | Nimeke =Acute D<sub>2</sub> receptor blockade induces rapid, reversible remodeling in human cortical-striatal circuits | Julkaisu = Nature Neuroscience | Vuosikerta =13 | Sivut =920–922 |Vuosi=| Selite =doi 10.1038/nn.2572 | Osoite = http://www.nature.com/neuro/journal/v13/n8/full/nn.2572.html |Kieli={{en}}}}</ref> Kutistumismekanismia ei vielä tiedetä, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ollut tehty vielä vuonna 2016.<ref name=":7" /> Älyllisen suorituskyvyn laskun on kuitenkin epäilty liittyvän oksidatiiviseen stressiin lisääntymiseen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jing Qin Wu, Da Chun Chen, Yun Long Tan, Shu Ping Tan, Zhi Ren Wang, Mei Hong Xiu|Otsikko=Cognition impairment in schizophrenia patients with tardive dyskinesia: association with plasma superoxide dismutase activity|Julkaisu=Schizophrenia Research|Ajankohta=2014-01|Numero=1|Sivut=210–216|Pmid=24325977|Doi=10.1016/j.schres.2013.11.010|Issn=1573-2509|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24325977/}}</ref>.


=== Kuolleisuuden lisääntyminen ===
=== Kuolleisuuden lisääntyminen ===
Rivi 128: Rivi 135:
=== Lihominen ===
=== Lihominen ===
Noin puolet pitkäaikaisia psykoosilääkkeitä syövistä [[Ylipaino|lihoo]], toisin kuin lääkehoitoa saamattomat potilaat, joilla paino pikemminkin laskee kuin nousee. Ylipaino on huomattava terveysriski, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä. Paino voi lähteä nousuun viikoissa hoidon aloittamisen jälkeen ja jatkua joillain lääkkeillä yli vuodenkin tasaantumatta. Sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet voivat aiheuttaa painon nousua. Eri lääkkeiden välillä on lihomisen suhteen suuria eroja. Toisen polven lääkkeet aiheuttavat perinteisiä neuroleptejä enemmän painon nousua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00028|nimeke=Psykoosilääkkeiden tyypit :: Terveyskirjasto|julkaisu=www.terveyskirjasto.fi|viitattu=2016-04-17}}</ref> Esimerkiksi [[Klotsapiini]] ja [[olantsapiini]] nostavat painoa muita lääkkeitä enemmän. [[Tsiprasidoni]] on arvioitu jokseenkin vaikutuksettomaksi painoon. Lihominen on potilaiden suurimpia syitä kieltäytyä psykoosilääkkeistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92732.pdf|nimeke=Psykoosilääkkeet ja painonnousu|julkaisu=Katsaus|julkaisija=Duodecim|viitattu=|tekijä=Kari Raaska|ajankohta=2002}}</ref>
Noin puolet pitkäaikaisia psykoosilääkkeitä syövistä [[Ylipaino|lihoo]], toisin kuin lääkehoitoa saamattomat potilaat, joilla paino pikemminkin laskee kuin nousee. Ylipaino on huomattava terveysriski, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä. Paino voi lähteä nousuun viikoissa hoidon aloittamisen jälkeen ja jatkua joillain lääkkeillä yli vuodenkin tasaantumatta. Sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet voivat aiheuttaa painon nousua. Eri lääkkeiden välillä on lihomisen suhteen suuria eroja. Toisen polven lääkkeet aiheuttavat perinteisiä neuroleptejä enemmän painon nousua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00028|nimeke=Psykoosilääkkeiden tyypit :: Terveyskirjasto|julkaisu=www.terveyskirjasto.fi|viitattu=2016-04-17}}</ref> Esimerkiksi [[Klotsapiini]] ja [[olantsapiini]] nostavat painoa muita lääkkeitä enemmän. [[Tsiprasidoni]] on arvioitu jokseenkin vaikutuksettomaksi painoon. Lihominen on potilaiden suurimpia syitä kieltäytyä psykoosilääkkeistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92732.pdf|nimeke=Psykoosilääkkeet ja painonnousu|julkaisu=Katsaus|julkaisija=Duodecim|viitattu=|tekijä=Kari Raaska|ajankohta=2002}}</ref>

⚫
=== Aivojen kutistuminen ===
Psykoosilääkkeet kutistavat aivoja enemmän kuin aivot normaalisti iän myötä kutistuvat. Aivot kutistuvat sitä enemmän mitä pitempään lääkitys kestää<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot|nimeke=Skitsofrenia kutistaa aivot|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-01}}</ref> ja mitä suurempi lääkityksen määrä on.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/77333-pitkaaikainen-psykoosilaakitys-vaikuttaa-aivojen-kokoon|nimeke=Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-02}}</ref> Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas kasvaa. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/psykoosilaakkeet-kutistavat-skitsofreenikon-aivoja-6068721|nimeke=Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja|julkaisu=Mediuutiset|viitattu=2016-03-02}}</ref> Vielä vuonna 2010 Suomessa epäiltiin, että skitsofreenikoiden aivojen kutistuminen johtuisi sairauden taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista<ref name=":6"/>, vaikka muualla oli aiemminkin viitteitä siitä, että syy on psykoosilääkkeissä.<ref>Dorph-Petersen, K-A, Pierri, J, Perel, J, Sun, Z, Sampson, A-R and Lewis, D (2005) ''The Influence of Chronic Exposure to Antipsychotic Medications on Brain Size before and after Tissue Fixation: A Comparison of Haloperidol and Olanzapine in Macaque Monkeys.'' Neuropsychopharmacology, 30, 1649–1661 [http://www.nature.com/npp/journal/v30/n9/abs/1300710a.html Verkkoversio]</ref><ref name="breggin2">{{Verkkoviite |Nimeke =Brain disabling treatments in psychiatry |Tekijä=P. Breggin | Vuosi =2007 |Julkaisija=Springer Publishing Compan |Tunnistee= isbn 082612934X |Sivut =320 |Osoite =http://books.google.fi/books?id=hBd0V7Ex8PUC&lpg=PR11&dq=neuroleptics%20withdrawal%20death&pg=PA85#v=onepage&q=neuroleptics%20withdrawal%20death&f=false |Viitattu=|Kieli={{en}}}}</ref> Aivojen pienenemisellä ei havaittu yhteyttä oireiden vaikeutumiseen tai [[Kognitio|kognitiivisen]] tason laskuun.<ref name=":5" /> Kutistumismekanismia ei vielä tiedetä, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ole ehditty tehdä.<ref name=":7" />

Erään tutkimuksen mukaan jo yksi annos [[haloperidoli]]a aiheuttaa hetkellistä aivojen koon pienentymistä muutamassa tunnissa annoksen saannin jälkeen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Tost H, Braus DF, Hakimi S, Ruf M, Vollmert C, Hohn F, Meyer-Lindberg A | Nimeke =Acute D<sub>2</sub> receptor blockade induces rapid, reversible remodeling in human cortical-striatal circuits | Julkaisu = Nature Neuroscience | Vuosikerta =13 | Sivut =920–922 |Vuosi=| Selite =doi 10.1038/nn.2572 | Osoite = http://www.nature.com/neuro/journal/v13/n8/full/nn.2572.html |Kieli={{en}}}}</ref>



=== Luunmurtumat ===
=== Luunmurtumat ===

Versio 2. helmikuuta 2021 kello 04.24

 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Lääkeaineryhmä:
Antipsykootit
Seroquel-tabletteja
Seroquel-tabletteja
Käyttötarkoitukset skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, Touretten oireyhtymä, masennus, unettomuus, levottomuus, aggressiivisuus, ahdistuneisuus
Antotavat Oraalinen
ATC-DDD Ei yhteneväinen, N05:n alaluokissa
Mekanismi Lamaavat keskushermostoa vaikuttamalla useisiin välittäjäaineisiin
Riippuvuus Fyysinen ja psyykkinen
Väärinkäyttö ?
Levozin, Fluanxol ja Peratsin -lääkepurkkeja.

Neuroleptit ovat hermosolujen eli neuroneiden välistä liikennettä vähentäviä lääkeaineita, joita kutsutaan myös antipsykoottisiksi lääkkeiksi tai psykoosilääkkeiksi niiden psykoosia hillitsevän akuutin vaikutuksen vuoksi. Alun perin leikkauspotilaiden nukutuksen yhteydessä sekä pahoinvointilääkkeinä ja antihistamiineina käytetyt neuroleptit korvasivat insuliinin psykoosipotilaiden hoidossa 1960-luvulla[1].

Antipsykootteja käytti Suomessa 184 000 potilasta vuonna 2014, ja suurin osa heistä käytti lääkettä muuhun tarkoitukseen kuin vakavien mielenterveysongelmien tai älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyvien oireiden hoitoon[2]. Antipsykoottien virallisia käyttöaiheita ovat psykoottiset oireyhtymät ja psykoottinen kaksisuuntainen mielialahäiriö. Antipsykoottireseptejä kirjoitetaan kuitenkin usein myös muihin kuin viranomaisten myöntämässä lääkeluvassa mainittuihin käyttötarkoituksiin eli niillä hoidetaan käytännössä myös esimerkiksi unettomuutta tai ahdistuneisuutta.[3]

Neuroleptien virallisiin käyttöaiheisiin voi kuulua nykyisin myös dementiaa sairastavien aikuisten tai älyllisesti kehitysvammaisten lasten ja nuorten pitkäaikaisten aggressioiden hoito, mutta lääkekuurilla on tällöin kuuden viikon maksimipituus[4]. Vanhukset ovatkin suurin käyttäjäryhmä antipsykoottien käytössä ei-psykoottisen levottomuuden, aggressiivisuuden tai ahdistuneisuuden hoitoon. Myös vangeille kirjoitetaan lääkereseptejä tähän käyttötarkoitukseen.[5]

Neuroleptien vaikutus perustuu muutoksiin aivojen välittäjäaineissa, ja niillä on akuutti antipsykoottinen vaikutus etenkin ensimmäisen psykoosin aikana. Pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että lumelääkkeillä hoidetuilla potilailla esiintyy vähemmän psykoosioreita kuin neurolepteillä hoidetuilla[6]. Vuonna 2016 julkaistussa suomalaisessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosi ei uusiutunut pitkällä aikavälillä muita useammin niillä potilailla, jotka eivät käyttäneet antipsykoottista lääkitystä. Heidän toimintakykynsä oli lisäksi parempi ja harmaan aivoaineen määrä suurempi.[7] Psykoosilääkkeen vieroitusoireiden erottaminen psykoosista on myös vaikeaa, ja tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että neuroleptilääkityksen lopettaminen voi aiheuttaa psykoosin myös sellaisille potilaille, joilla ei ole esiintynyt aiemmin psykoottisuutta[8].

Antipsykoottien määräämistä perustellaan sillä, että levoton potilas voidaan rauhoittaa niiden avulla helpommin ja nopeammin kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä. Potilaat itse vastustavat usein lääkitystä niiden aiheuttamien haittojen takia, jolloin heihin saatetaan käyttää tahdonvastaista pakkolääkitystä, vaikka lääkäreiden pitäisi tarjota lain mukaan myös lääkkeetöntä hoitoa.

Psykoosilääkkeillä on todettu olevan psykoosin uusiutumista estävä vaikutus sairauden alkuvaiheessa[9]Psykoosioireet saadaan yleensä tilapäisesti hallintaan antipsykoottilääkityksen aloituksen tai annoksen nostamisen avulla, mutta samalla useimmat potilaat saavat vakavia sivuoireita, jotka altistavat ennenaikaiselle kuolemalle.[10] Psykoosipotilaiden tilastollinen elinikä on paljon lyhyempi kuin muun väestön. Lääkkeillä pyritään pienentämään etenkin vaikeasti ahdistuneiden potilaiden suurta itsemurhariskiä. Yleisimpiä psykoosipotilaiden kuolinsyitä ovat silti luonnollisista sairauksista johtuvat syyt, joille lääkityksen sivuoireet toimivat riskitekijöinä.[11]

Parhaat länsimaiset hoitotulokset skitsofrenian ja psykoosien hoidossa on saavutettu jo vuosikymmenten ajan Torniossa sijaitsevan Keroputaan sairaalan tarjoamalla hoidolla, jossa potilaille ei aloiteta pitkäkestoista psykoosilääkitystä. Keroputaalla käytössä oleva avoimen dialogin hoitomalli on tunnetumpi maailmalla kuin Suomessa[12].

Keskustelu lääkkeiden hyödyistä ja haitoista on usein kiivasta lähde?. Vastakkain ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet hoitoperinteet ja potilaiden oikeus saada turvallista ja tehokasta hoitoa.

Vuonna 2018 julkaistun brittitutkimuksen mukaan kannabiksen sisältämä CBD vähentää epänormaalia toimintaa kolmella psykoottiseen oireiluun liittyvällä aivoalueella. CBD:llä ei ole yhtä haitallisia sivuvaikutuksia kuin nykyisin käytettävillä psykoosilääkkeillä.[13]

Historia

Ensimmäinen antipsykootti oli 1950-luvulla Ranskassa leikkauspotilaiden kivun lievittämiseen ja sokkitilan estämiseen kehitetty klooripromatsiini. Lääkkeen todettiin tekevän leikkauspotilaista välinpitämättömiä leikkausta kohtaan ja tekevän heistä väsyneitä. Teho psykoosioireisiin vahvistettiin ensin kokeilemalla ja myöhemmin lukuisissa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa.[14]

Vuosikymmenten kuluessa on pyritty kehittämään parempia antipsykootteja. Uuden sukupolven antipsykootteja kutsutaan epätyypillisiksi; ensimmäinen oli klotsapiini vuodelta 1971. Antipsykoottiset lääkkeet toivat merkittäviä julkisen talouden säästöjä, jonka takia niiden käyttö lisääntyi vaihtoehtona kalliille psykiatriselle laitoshoidolle, kun potilaat voitiin ohjata avohoitoon. Uusien lääkkeiden ei silti ole osoitettu olevan paljoa tehokkaampia tai turvallisempia.[15]

Fentiatsiini syntetisoitiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla, ja sitä käytettiin 1930-luvulla matolääkkeenä.[16] Ranskalaisen Paul Charpentierin johtama ryhmä alkoi valmistaa erilaisia synteettisiä fentiatsiineja käytettäväksi rauhoittavana antihistamiinina ennen nukutuslääkkeen antamista. Vuonna 1949 ranskalainen kirurgi Henri-Marie Laborit antoi leikkauspotilaille prometatsiini-nimistä fentiatsiinijohdannaista yhdessä barbituraattien kanssa estämään shokkia. Hän havaitsi samalla, että sekoitus sai erittäin pelokkaat ja pakokauhuiset potilaat rauhoittumaan, rentoutumaan ja muuttumaan välinpitämättömiksi ja yhteistyökykyisiksi. Laborit kuvasi vaikutusta kemialliseksi lobotomiaksi. Tutkimusta jatkettiin ja vuonna 1950 löydettiin klooripromatsiini, jonka huomattiin toimivan paitsi antihistamiinina, myös esimerkiksi adrenaliinia estävästi, autonomista hermostoa lamauttavasti ja oksennuslääkkeenä.[17]

Kun klooripromatsiinia testattiin rotilla, havaittiin sen tekevän rotista passiivisia sekä välinpitämättömiä ympäristön vaara- ja häiriötekijöiden suhteen. Ihmiskokeissa klooripromatsiinin havaittiin aiheuttavan sedaatiota. Vuonna 1952 havaittiin, että klooripromatsiini vähensi psykoottisuutta skitrofreniapotilailla. Tämän jälkeen neuroleptien käyttö laajeni nopeasti psykoottisiin ja maanisiin potilaisiin, jolloin aiemmin käytetyistä hoitokeinoista, kuten potilaan eristämisestä, voitiin usein luopua. Neuroleptit ovat sittemmin korvanneet skitsofrenian aikaisemmat hoitomuodot insuliini- ja sähköšokkihoidot sekä lobotomian.

Käyttökohteet

Antipsykootteja voidaan käyttää lääkeluvan mukaan psykoosin hoidon lisäksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheesta kärsivien ja huumeista vieroittautuvien rauhoittamiseen sekä muistisairauden aiheuttamasta dementiasta kärsivien aikuisten tai älyllisesti kehitysvammaisten lasten ja nuorten pitkäaikaisten käytösoireiksi kutsuttuen aggressioiden hoitoon[18]. Niitä käytetään myös sellaisiin käyttöaiheisiin, joille ei ole haettu lääkelupaa, kuten unettomuuden hoitoon pieninä annoksina [19] tai epävakaan persoonallisuuden[20], masennuksen tai Touretten oireyhtymän hoitoon.

Muistisairaiden käytösoireilla tarkoitetaan sairauden oireeksi tulkittavissa olevaa aggressiiviseksi koettua käytöstä, joka voi olla esimerkiksi huutelua, verbaalinen tai fyysistä aggressiivisuutta tai hoidon tai avun vastustelua[21].

Annostus

Neuroleptien käytössä tulee noudattaa tarkoin lääkärin ohjeita, koska lääkityksien muutoksiin liittyy aina riski sivuvaikutuksista.

Neuroleptejä voidaan käyttää sekamuotoisesti, eli useita saman ryhmän lääkkeitä voidaan annostella samanaikaisesti. Myös uudempia atyyppisiä saatetaan yhdistellä perinteisiin tyypillisiin.

Antipsykoottisten lääkkeiden puoliintumisaika vaikuttaa siihen, kuinka tiheästi lääkettä käytetään. Tavallisesti on tarkoituksenmukaista ylläpitää tasaista lääketasoa siten että lääkemäärät eivät pääse kumuloitumaan liian suuriksi tai pääse laskemaan liian mataliksi.

Yleisyys

Eniten psykoosilääkkeitä määrätään vanhuksille. Suomalaiset vanhukset käyttävät psykoosilääkkeitä kaksin-, jopa kolminkertaisesti verrattuna muihin pohjoismaalaisiin.[5] Vuonna 2015 kaikista vanhuspalveluiden asiakkaista 18,3 prosenttia söi psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita. Yleisintä se oli tehostetussa palveluasumisessa, jossa psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita söi 26,4 prosenttia asiakkaista. Laitoksissa lääkkeitä annetaan 23,7 prosentille, mutta kotihoidossa vain 12 prosentille.[21] Isoin ongelma on Imatralla, jossa yli 40 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon asukkaista syö psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita. Määrää on tarkoitus vähentää.[22]

Lääkärit määräävät usein kehitysvammaisuuteen toisinaan liittyvän aggressiivisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn psykoosilääkkeitä, vaikka lääkityksen tehosta on ollut vain niukasti tutkimusnäyttöä. Vuonna 2008 julkaistun historiallisen kaksoissokkotutkimuksen mukaan psykoosilääkkeiden teho on lumelääkettä heikompi.[23]

Vaikutusmekanismit

Neuroleptilääkitysten vaikutukset aivoihin ovat voimakkaasti yhteydessä annosmääriin. Pienemmillä annoksilla lääkettä vaikutetaan pienempään osaan hermoston välittäjäaineita ja suuremmilla annoksilla lääkkeen toimintatapa voi olennaisesti muuttua lääkkeen alkaessa vaikuttaa myös uudentyyppisiin välittäjäaineisiin ja reseptoreihin. Neuroleptit vaikuttavat myös niin sanottuihin autoreseptorehin joiden salpaaminen varsinkin alkuvaiheessa lisää neurotransmitterimääriä.lähde?

Atyyppisten neuroleptien vaikutus keskushermoston toimintaan perustuu pääasiassa dopamiinin ja hermovälittäjäaine serotoniinin säätelyyn.[24] Neurolepteillä on lisäksi voimakas muskariinireseptoreita salpaava antikolinerginen vaikutus[25], mikä johtaa parasympaattisista hermopäätteistä vapautuvan asetyylikoliinin vaikutusten vähenemiseen.[26] Lisäksi useilla neurolepteillä on voimakas autonomista hermostoa lamaava sedatiivinen eli rauhoittava ja väsyttävä vaikutus. Neuroleptit saattavat myös voimistaa muiden keskushermostoa lamaavien aineiden, kuten alkoholin, bentsodiatsepiinien ja bentsodiatsepiinien kaltaisten yhdisteiden, opioidien, antikonvulsanttien ja anksiolyyttien väsyttävää vaikutusta.lähde?

Uudemmat neuroleptit pyrkivät yleensä myös vaikuttamaan oireisiin myös muuten, esimerkiksi muuttamalla serotoniinin toimintaa aivoissa. Useiden neurolepteillä hoidettavien sairauksien taikka itse antipsykoottisten lääkkeiden erityisen tarkkaa toiminta- tai vaikutusmekanismia aivoissa ei kuitenkaan tunneta.lähde?

Haittavaikutukset ja riskit

Eri lääkkeiden haittavaikutusprofiilit ovat erilaisia ja yksilölliset erot saada sivuvaikutuksia ovat suuria.

Neuroleptit lamaavat autonomista hermostoa mikä voi johtaa muun muassa ummetukseen ja suun kuivumiseen. Neuroleptit aiheuttavat usein myös väsymystä.

Kaikki psykoosilääkkeet, mutta etenkin ensimmäisen polven lääkkeet voivat aiheuttaa ekstrapyramidaalioireita[27], jotka ilmenevät kaulan, niskan, silmien ja vartalon lihasten kivuliaina kouristuksina, pakonomaisena motorisena levottomuutena, lepovapinana, köpöttävänä kävelynä, motoriikan hidastumisena, lihasjäykkyytenä tai kasvojen ilmeettömyytenä.[28] Neuroleptit saattavat aiheuttaa epileptisia kouristuskohtauksia myös ei-epileptikoille.[29] Lisäksi neuroleptit aiheuttavat usein sukupuolitoimintojen häiriöitä.[30]

Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä

Noin 0,5 prosentille psykoosilääkkeen käyttäjistä kehittyy pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä.[31] Se on yleisempi ensimmäisen polven lääkkeiden seurauksena, mutta sitä esiintyy harvinaisempana myös toisen polven lääkkeiden käytössä. Oireyhtymään sairastuneista 12–20 % kuolee.[32] Neuroleptioireyhtymä kehittyy yleensä lääkityksen muutoksen jälkeen nopeasti vuorokauden tai muutaman viikon kuluttua. Yleisimpiä oireita ovat vaikea lihasjäykkyys, vapina, kuume, vireyden heikkeneminen ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöt.[33] Neuroleptioireyhtymä vaatii psykoosilääkityksen lopettamista ja kiireellistä sairaalahoitoa.

Aivojen kutistuminen ja kognitiiviset ongelmat

Kansainvälisen tutkimusryhmän vuonna 2016 julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että yli vuoden kestävä psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö kiihdyttää aivojen luontaista kutistumista yli 40 prosentilla. Tutkimukseen osallistuneiden 33-45 vuotiaiden skitsofreniapotilaiden aivot kutistuivat yhdeksän vuoden pituisen tutkimusjakson aikana keskimäärin 0,7 prosenttia vuodessa, kun verrokkien aivojen vuosittainen pieneneminen oli vain 0,5 prosenttia. Yli vuoden kestänyt pitkäaikaiskäyttö kutisti aivoja tätäkin nopeammin, sillä edellä mainittu luku sisälsi myös ne 15 prosenttia, jotka olivat käyttäneet psykoosilääkkeitä vasta niin vähän aikaa, ettei heillä ehtinyt esiintyä ylimääräistä aivokatoa. Skitsofreniaa sairastavilla esiintyi terveitä enemmän hajontaa siten, että aivojen kutistumisvauhti oli osalla moninkertaista terveisiin verrattuna. Katovauhti oli nopeimmillaan 1,5 prosenttia vuodessa. Skitsofreniapotilaat suoriutuivat kokeen alussa 20 prosenttia verrokkeja huonommin muistia ja muita älyllisiä toimintoja mittaavista testeistä. Testit uusittiin yhdeksän vuoden kuluttua, jolloin skitsofreniaa sairastavat suoriutuivat viisi prosenttia alkuperäistä huonommin, kun verrokeiden keskimääräinen suorituskyky oli heikentynyt vain yhden prosentin.[34]

Aivot olivat kutistuneet sitä enemmän mitä pitempään lääkitys oli kestänyt[35] ja mitä suurempi lääkityksen määrä oli ollut[36] eikä ero selittynyt skitsofreniaoireiden vakavuudella, lihavuudella tai ryhmien erilaisella alkoholinkäytöllä[37]. Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas oli kasvanut. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.[38]

Suomessa epäiltiin vielä vuonna 2010, että skitsofreenikoiden aivojen kutistuminen johtuisi sairauden taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista[35], vaikka muualla oli aiemminkin viitteitä siitä, että syy on psykoosilääkkeissä.[39][40] Jo vuonna 1979 suoritetussa kliinisessä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että antipsykootit saattavat olla pitkään käytettyinä myrkyllisiä aivoille. Kaikki tutkitut antipsykoottien pitkäaikaiskäyttäjät olivat dementoituneita. Lisäksi noin seitsemällä kymmenestä havaittiin aivokuvissa näkyviä poikkeavuuksia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ne, joiden aivoista löytyi vakava-asteisempia aivomuutoksia, suoriutuivat muita huonommin oppimista mittaavasta kokeesta.[41] Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan jo yksi annos haloperidolia aiheuttaa hetkellistä aivojen koon pienentymistä muutamassa tunnissa annoksen saannin jälkeen.[42] Kutistumismekanismia ei vielä tiedetä, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ollut tehty vielä vuonna 2016.[38] Älyllisen suorituskyvyn laskun on kuitenkin epäilty liittyvän oksidatiiviseen stressiin lisääntymiseen[43].

Kuolleisuuden lisääntyminen

Vuonna 2007 julkaistussa laajassa metatutkimuksessa havaittiin, että skitsofreniaa sairastavien elinikä on lyhentynyt merkittävästi suhteessa muuhun väestöön aina 1970-luvulta alkaen. Skitsofreniaa sairastavilla esiintyy lähes 2,5:nkertainen riski kuolla erilaisiin sairauksiin. Ylikuolleisuutta esiintyy suurimmassa osassa yleisimmistä kuolinsyistä. Syyksi skitsofreniapotilaiden tavallista korkeampaan kuolleisuuteen arveltiin uuden polven antipsykoottien käyttöä, jotka aiheuttavat klassisia neuroleptejä huomattavasti enemmän painonnousua, metabolista oireyhtymää ja diabetesta.[44]

Muistisairauspotilailla tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että psykoosilääkkeiden käyttö lähes kaksinkertaistaa potilaiden kuolleisuuden[45].

Metaboliset muutokset

Epätyypillisten antipsykoottien käyttö lisää sydän-ja veriuonitaudeille sekä aivoverisuonisairauksille altistavan hyperglykemian, dyslipidemian sekä muiden metabolisten muutosten riskiä[46].

Sydän- ja verisuonisairaudet ja -kuolleisuus

Psykoosilääkkeet lisäävät hieman laskimoveritulppariskiä, sillä ne vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen. Riski on suurempi uusilla käyttäjillä ja epätyypillisten eli toisen sukupolven psykoosilääkkeiden kuten ketiapiinin käyttäjillä. Riski ei vaikuta pysyvältä, vaan katoaa, jos lääkitys lopetetaan.[47]

Psykoosilääkitys kasvattaa kolminkertaiseksi riskin kuolla sydänkohtaukseen tai muuhun äkilliseen sydänoireeseen. Psykoosilääkitys nostaa sekä sairastumis-, että menehtymisriskiä. Samanaikainen psykoosi- ja masennuslääkkeiden käyttö nostaa riskin kuolla 18-kertaiseksi, etenkin fentiatsiini-psykoosilääkkeen käyttäjillä. Tehdyssä suomalaistutkimuksessa tutkittavat olivat keskimäärin 66-vuotiaita, joten tulokset eivät suoraan kerro nuorempien ihmisten riskistä.[48]

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan myös psykoosilääkkeitä käyttävät nuoret (alle 17-vuotiaat) sairastuivat muita useammin sydänoireisiin kuten sydämen rytmihäiriöihin. Heillä oli useammin myös sydänoireille altistavia tekijöitä kuten lihavuutta, diabetestä ja kohonnutta verenpainetta. Ongelmat kasaantuivat useita lääkkeitä samanaikaisesti käyttäville. Tutkimuksen loputtua jopa neljänneksellä nuorista oli vähintään yksi aineenvaihdunnan tai sydämen ja verisuoniston häiriö.[49]

Aivoverenvuotoriski

Muistisairauspotilailla tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että psykoosilääkkeiden käyttö kolminkertaistaa aivoverenkiertohäiriöiden esiintymisen[50]. On mahdollista, että kyseinen riski liittyy myös muihin potilaisryhmiin ainakin epätyypillisten antipsykoottien osalta[51].

Immuunipuolustuksen heikkeneminen

Antipsykootteja syövillä skitsofreenikoilla on muuta väestöä kolme kertaa suurempi riski sairastua infektioon[52]. Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Risperidone-antipsykootti kertyy hiirillä immuunijärjestelmän solujen synnystä ja kehityksestä vastaavaan luuytimeen siten, että lääkkeen pitoisuus luuytimessä on 10–15 prosenttia suurempi kuin veressä[53]. Kun matala-annoksista lääkitystä oli jatkunut viisi päivää, solujen reseptorit olivat salpautuneet niin pahasti, että koe-eläimen immuunijärjestelmä kadotti vastustuskyvyn yli kahdellekymmenelle tartuntataudille. Koe-eläinten immuunisoluista osa kuoli, eivätkä loput kehittyneet normaalisti.[54]

Antikolinerginen vaikutus

Neuroleptien antikolinerginen vaikutus saattaa aiheuttaa ummetusta ja häiriöitä potilaan verenkierrossa, rauhastoiminnoissa kuten hormonien erityksessä, virtsaelinten toiminnoissa sekä unen ja lämmönsäätelyssä. Muita antikolinergisiä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi muistin ja ajatustoimintojen huonontuminen, kiihtyneisyys, sekavuus, näköhäiriöt ja aistiharhat.[55][56] Toisen polven neurolepteistä risperidonilla ja ketiapiinilla on vähiten antikolinergistä vaikutusta, olantsapiinillä taas paljon.[55]

Oireet johtuvat siitä, että antikolinerginen lääkeaine estää asetyylikoliinin sitoutumista muskariinin vastaanottajamolekyyleihin.[55]

Diabetes

Psykoosilääkkeet lisäävät todennäköisyyttä sairastua diabetekseen kaiken ikäisillä ihmisillä. Psykoosilääkkeitä käyttävien nuorten riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on kolme kertaa suurempi kuin terveiden samanikäisten ja kaksi kertaa suurempi kuin muiden mielenterveysongelmia sairastavien nuorten, joilla ei ole psykoosilääkitystä. Tutkimusajanjaksolla (1,5 vuotta) riski ei ollut käytännössä kovin suuri, mutta pitkän aikavälin riskejä ei ole tutkittu ja ne ovat luultavasti suurempia. Tutkijat suosittavat, että nuorten psykoosilääkitykset pidettäisiin mahdollisimman lyhyinä ja potilaiden diabeteksen riskitekijöitä ja kehittymistä seurattaisiin.[57]

Keuhkokuume

Alzheimerin tautia sairastavilla psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy kolminkertainen riski sairastua keuhkokuumeeseen.[58]

Lihominen

Noin puolet pitkäaikaisia psykoosilääkkeitä syövistä lihoo, toisin kuin lääkehoitoa saamattomat potilaat, joilla paino pikemminkin laskee kuin nousee. Ylipaino on huomattava terveysriski, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä. Paino voi lähteä nousuun viikoissa hoidon aloittamisen jälkeen ja jatkua joillain lääkkeillä yli vuodenkin tasaantumatta. Sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet voivat aiheuttaa painon nousua. Eri lääkkeiden välillä on lihomisen suhteen suuria eroja. Toisen polven lääkkeet aiheuttavat perinteisiä neuroleptejä enemmän painon nousua.[59] Esimerkiksi Klotsapiini ja olantsapiini nostavat painoa muita lääkkeitä enemmän. Tsiprasidoni on arvioitu jokseenkin vaikutuksettomaksi painoon. Lihominen on potilaiden suurimpia syitä kieltäytyä psykoosilääkkeistä.[60]

Luunmurtumat

Antipsykootit lisäävät luunmurtumien riskiä[61].

Vanhuksilla ja muistisairailla

Psykoosilääkkeiden käyttö lisää merkittävästi vanhusten kaatumisia.[62] Lisäksi neuroleptien on todettu nopeuttavan dementian etenemistä.[55][63] Psykoosilääkkeitä käyttävien alzheimeria sairastavien dementia eteni vuoden aikana lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muiden. Samanaikainen rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisäsi riskiä.[64] Psykoosilääkkeiden käyttöön muistisairauden käytösoireiden hoidossa liittyy myös suurentunut kuoleman riski[58].

Psykoosilääkkeet kasvattavat myös dementialle altistavia sydänvaivoja[65].

Psykoosilääkkeet voivat myös aiheuttaa vanhoille ihmisille aivoverenkierron häiriöitä ja siksi niiden käyttöä suositellaan vain välttämättömissä tapauksissa. Tästä huolimatta lääkkeitä käytetään runsaasti.[64]

Erityisesti iäkkäät ovat alttiita antikolinergisten psykoosilääkkeiden aiheuttamalle muistin ja ajattelun heikkenemiselle, koska vanhoilla ihmisillä keskushermoston muskariinireseptoreiden määrä vähenee iän myötä. Erityisen herkkiä ovat dementiaa sairastavat vanhukset.

Ensimmäisen polven lääkkeiden haitat

Tardiivi dyskinesia

Vanhempien neuroleptien säännöllinen pitkäaikaiskäyttö saattaa aiheuttaa tardiivin dyskinesian, joka ilmenee useimmiten suun ja kielen, joskus myös vartalon lihasten matomaisina pakkoliikkeinä, kasvojen nykimisenä tai vapinana. Tardiivi dyskinesia on sitä yleisempää, mitä pidempään lääkitystä on käytetty. Oireyhtymä korjautuu hyvin hitaasti lääkityksen lopettamisen jälkeen ja jää usein pysyväksi.[28][66]

Muut sivuvaikutukset

Muita sivuvaikutuksia ovat muun muassa: väsymys, lihominen, tunteiden latistuminen, muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen, kömpelyys eli motoriset häiriöt, jotka muistuttavat usein Parkinsonin taudin oireita, impotenssi ja muut sukupuolitoimintojen häiriöt, suun kuivuminen, näköhäiriöt, ummetus, huimaus, verenpaineen lasku, rauhattomuus, ihottumat, verenkuvamuutokset sekä pahoinvointi ja oksentelu.

Kritiikki lääkeyhtiöitä kohtaan

Viime vuosina on julkisesti väitetty, että monet neurolepteja valmistavat yhtiöt ovat johtaneet lääkärikuntaa tietoisesti harhaan julkaisemalla tutkimuksiaan valikoidusti, tarkoituksenaan muun muassa salata tietoa neuroleptien aiheuttamista terveysriskeistä.[67][68]

Haittavaikutukset skitsofreniapotilailla

Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreniaa sairastavien aivoja enemmän kuin aivot normaalisti iän myötä kutistuvat. Aivot kutistuvat sitä enemmän, mitä pitempään lääkitys kestää[69] ja mitä suurempi lääkityksen määrä on.[70] Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas kasvaa. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.[71] Vielä vuonna 2010 Suomessa luultiin, että kutistuminen johtuisi itse skitsofrenian taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista.[69] Aivojen pienenemisellä ei havaittu yhteyttä oireiden vaikeutumiseen tai kognitiivisen tason laskuun.[70] Yhteys löydettiin kuitenkin vasta vuonna 2014, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ole vielä ehditty tehdä.[71]

Psykoosilääkkeet lisäävät hieman skitsofreenikoiden laskimoveritulppariskiä, sillä ne vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen. Riski on suurempi uusilla käyttäjillä ja epätyypillisten eli toisen sukupolven psykoosilääkkeiden kuten ketiapiinin käyttäjillä. Riski ei vaikuta pysyvältä vaan katoaa, jos lääkitys lopetetaan.[72]

Psykoosilääkitys kasvattaa kolminkertaiseksi riskin kuolla sydänkohtaukseen tai muuhun äkilliseen sydänoireeseen. Psykoosilääkitys lisää sekä sydänoireisiin sairastumis-, että menehtymisriskiä. Samanaikainen psykoosi- ja masennuslääkkeiden käyttö nostaa riskin kuolla 18-kertaiseksi, etenkin fentiatsiini-psykoosilääkkeen käyttäjillä. Tehdyssä suomalaistutkimuksessa tutkittavat olivat keskimäärin 66-vuotiaita, joten tulokset eivät suoraan kerro nuorempien ihmisten riskistä.[73]

Tutkimuksen mukaan myös psykoosilääkkeitä käyttävät nuoret (alle 17-vuotiaat) sairastuivat muita useammin sydänoireisiin kuten sydämen rytmihäiriöihin. Heillä oli useammin myös sydänoireille altistavia tekijöitä kuten lihavuutta, diabetestä ja kohonnutta verenpainetta. Ongelmat kasaantuivat useita lääkkeitä samanaikaisesti käyttäville. Tutkimuksen loputtua jopa neljänneksellä nuorista oli vähintään yksi aineenvaihdunnan tai sydämen ja verisuoniston häiriö.[74]

Skitsofreenikoilla on ikäisiinsä verrattuna nelinkertainen riski sairastua dementiaan alle 65-vuotiaana ja kaksinkertainen riski sairastua siihen elämänsä aikana.[75] Psykoosilääkkeiden tiedetään nopeuttavan dementian puhkeamista.[76] Dementialle altistavat myös sydänvaivat ja tupakointi, jotka ovat skitsofreenikoilla yleisiä.[75]

Noin puolet pitkäaikaisia psykoosilääkkeitä syövistä lihoo. Lääkehoitoa saamattomilla potilailla paino taas pikemminkin laskee kuin nousee. Ylipaino on huomattava terveysriski, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä. Lihominen on potilaiden suurimpia syitä kieltäytyä psykoosilääkkeistä.[77]

Psykoosilääkkeet lisäävät diabetesriskiä kaiken ikäisillä. Psykoosilääkkeitä käyttävien nuorten riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on kolme kertaa suurempi kuin terveiden samanikäisten ja kaksi kertaa suurempi kuin muiden mielenterveysongelmia sairastavien nuorten, joilla ei ole psykoosilääkitystä. Tutkimusajanjaksolla (1,5 vuotta) riski ei ollut käytännössä kovin suuri, mutta pitkän aikavälin riskejä ei ole tutkittu ja ne ovat luultavasti suurempia. Tutkijat suosittavat, että nuorten psykoosilääkitykset pidettäisiin mahdollisimman lyhyinä ja potilaiden diabeteksen riskitekijöitä ja kehittymistä seurattaisiin.[78]

Vieroitusoireet

Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa neuroleptien pitkäaikaiskäyttäjästä saa vieroitusoireita lääkitystä lopetettaessa.[79] Neuroleptilääkityksen lopettaminen tulee aina tehdä varovaisesti lääkärien tuella, jotta lopettamiseen liittyvät edut ja riskit voidaan arvoida oikein, lopettamiseen liittyviltä karikoilta vältyttäisiin ja vieroitusoireita voidaan tarvittaessa lievittää muulla sopivalla oheislääkityksellä.

Neuroleptien käytön lopettamisesta johtuvia mahdollisia vieroitusoireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, ripuli, päänsärky, hikoilu, kuumat ja kylmät aallot, vapina ja heikko olo, akatisia eli lääkkeen aiheuttama motorinen levottomuus, pakkoliikkeet, vaikea unettomuus, ärtyisyys, levottomuus, kiihtyneisyys, joskus myös muistin pätkiminen tai aggressiivisuus.

Pitkäaikaisen neuroleptilääkkeen lopettaminen voi myös helposti epäonnistua vanhojen tai uusien psykoottisten oireiden ilmaantumisen myötä.[80] Syynä uusiin oireisiin voi olla dopamienergisen järjestelmän herkistyminen lääkkeen käytön johdosta kun aivojen dopamiinireseptorien määrä ja sensitiivisyys lääkityksen käytön takia kasvaa.[81]

Väärinkäyttö

Suomalaisen vuonna 2007 julkaistun väitöskirjan mukaan psykoosilääkkeitä saatetaan käyttää vanhainkodeissa sosiaalisen kontrollin välineenä. Noin joka kolmannella yli 90-vuotiaalla pitkäaikaislaitoshoidon asukkaalla oli psykoosilääkitys. Tyytymättömillä ja negatiivisesti ympäristöön suhtautuvilla vanhuksilla oli suurempi riski joutua lääkityksi, kun taas sosiaalisilla vanhuksilla riski oli pienempi. Turhaan lääkittiin etenkin vanhuksia, joilla on kahnauksia hoitohenkilökunnan kanssa.[82] Psykoosilääkkeiden syöttämistä vanhainkodeissa on puolusteltu sillä, että valtaosasta dementiaa sairastavista tulee käytöshäiriöisiä[83].

Yhtenä suomalaisen vanhustenhoidon laatuindikaattoreista on kuinka monella vanhuksella on ”psykoosilääkitys ilman psykoosioireita”, joten psykoosilääkitys on ollut tavoite johon on tietoisesti pyritty. Laitoshoidossa olevien lääkemääräykset eivät näy kansaneläkelaitoksen tilastoissa ja niitä on ollut vaikea seurata. Laitoshoidossa olevien vanhusten psykoosilääkemääräykset on ollut suomalaisten Käypä hoito -suositusten vastaista.[84]

Käyttö liittyi potilaan tyytymättömyyteen ja negatiiviseen asenteeseen ympäristöä kohtaan[85]. Joissain tapauksissa psykoosilääkkeitä käytetään muistisairaiden liikkumisen rajoittamiseen tai käyttäytymisen hillitsemiseen. Tätä kutsutaan kemialliseksi sitomiseksi.[84] Vuonna 2016 haminalainen hoivakoti lopetti psykoosilääkkeiden syöttämisen ja vanhukset piristyivät, alkoivat liikkua enemmän ja syödä itsenäisesti[86].

Luettelo psykoosilääkkeistä

Tyypilliset antipsykootit

Epätyypilliset antipsykootit

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Insuliinisokkihoidossa potilas tainnutettiin koomaan kymmeniä kertoja. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/26/insuliinisokkihoidossa-potilas-tainnutettiin-koomaan-kymmenia-kertoja
  2. ↑ PSYYKENLÄÄKKEIDEN OFF LABEL -KÄYTÖN YHTEYS SOMAATTISIIN JA PSYKIATRISIIN OIREISI. Salmela Arttu Syventävien opintojen tutkielma. Lääketieteen tutkinto-ohjelma. Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun Yliopisto Helmikuu 2019. Sivu 4. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201903281367.pdf
  3. ↑ PSYYKENLÄÄKKEIDEN OFF LABEL -KÄYTÖN YHTEYS SOMAATTISIIN JA PSYKIATRISIIN OIREISI. Salmela Arttu Syventävien opintojen tutkielma. Lääketieteen tutkinto-ohjelma. Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun Yliopisto Helmikuu 2019. Sivu 4. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201903281367.pdf
  4. ↑ Ris pe ridone. Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. https://spc.fimea.fi/indox/svenska/html/nam/humpil/3/13582313.pdf
  5. ↑ a b Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2016.
  6. ↑ Antipsychotics/Schizophrenia. Mad in America - Science, psychiatry and social justice. 12.4.2015 https://www.madinamerica.com/mia-manual/antipsychoticsschizophrenia
  7. ↑ Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38221
  8. ↑ Can Withdrawal From Antipsychotics Cause Psychosis? mentalhealthdaily.com.
  9. ↑ http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis
  10. ↑ The Most Dangerous Psychiatric Drugs: Highest Risk Medications mentalhealthdaily.com.
  11. ↑ Schizophrenics Face Much Higher Early Death Risk m.webmd.com.
  12. ↑ Mielen sairastumisesta voi parantua – Keroputaan mallissa kohdataan potilas ihmisenä yle.fi.
  13. ↑ Tutkimus: Kannabiksen sisältämä kannabidioli voi toimia psykoosilääkkeenä, vaikuttaa aivojen kolmeen osaan Yle Uutiset. Viitattu 26.3.2020.
  14. ↑ Mielen sairastumisesta voi parantua – Keroputaan mallissa kohdataan potilas ihmisenä sic.fimea.fi.
  15. ↑ Ovatko uudet antipsykootit sittenkään vanhoja parempia? potilaanlaakarilehti.fi.
  16. ↑ Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala: Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet (s. 363) asiakas.kotisivukone.com.
  17. ↑ Chaitra T. Ramachandraiah, Narayana Subramaniam, Manuel Tancer: The story of antipsychotics: Past and present Indian J Psychiatry. Loka- joulukuu 2009. US National Library of Medicine. Viitattu 15.3.2016.
  18. ↑ Ris pe ridone. Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. https://spc.fimea.fi/indox/svenska/html/nam/humpil/3/13582313.pdf
  19. ↑ Unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet :: Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 9.8.2015.
  20. ↑ Tero Taiminen: Antipsykootit epävakaan persoonallisuuden hoidossa. Lääkäriseura Duodecim 20.02.2015
  21. ↑ a b Rairai eli psykoosilääkkeiden käyttö kunnittain yle.fi. Viitattu 15.3.2016.
  22. ↑ Eksote puuttui psykoosilääkkeiden käyttöön Imatralla yle.fi. Viitattu 15.3.2016.
  23. ↑ Risperidone, haloperidol, and placebo in the treatment of aggressive challenging behaviour in patients with intellectual disability: a randomised controlled trial. The Lancet, Volume 371, Issue 9606, Pages 57 - 63, 5 January 2008.
  24. ↑ Psyykenlääkkeet mielenterveyspotilaiden arvioimina. Lääkesuhteen itsearviointiasteikko. Jukka Halme. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto
  25. ↑ Raimo Ojala: Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Kuopion lääkeinformaatiokeskus. Apteekkari 5/2005
  26. ↑ Duodecimin terveyskirjasto
  27. ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 15.3.2016.
  28. ↑ a b Duodecim terveyskirjasto Antipsykoottien haittavaikutukset. Matti O. Huttunen. 23.7.2008.
  29. ↑ Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen Yhdistys ry Psykiatri Kristiina Nikkola: Psykiatriaa sairaanhoitajille.
  30. ↑ Terveysportti.fi Jussi Hirvonen: Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset. 5.9.2008.
  31. ↑ Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala: Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet. s. 374.
  32. ↑ Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä – kiireellistä hoitoa vaativa häiriö Duodecim. 2004. Duodecim. Viitattu 18.4.2016.
  33. ↑ Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä - kiireellistä hoitoa vaativa häiriö. Duodecim 2004;120(2):163–8.
  34. ↑ Juha Veijola, Joyce Y. Guo, Jani S. Moilanen, Erika Jääskeläinen, Jouko Miettunen, Merja Kyllönen: Longitudinal Changes in Total Brain Volume in Schizophrenia: Relation to Symptom Severity, Cognition and Antipsychotic Medication. PLOS ONE, 18.7.2014, nro 7, s. e101689. PubMed:25036617. doi:10.1371/journal.pone.0101689. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
  35. ↑ a b Skitsofrenia kutistaa aivot Terve.fi. Viitattu 1.3.2016.
  36. ↑ Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon Terve.fi. Viitattu 2.3.2016.
  37. ↑ Juha Veijola, Joyce Y. Guo, Jani S. Moilanen, Erika Jääskeläinen, Jouko Miettunen, Merja Kyllönen: Longitudinal Changes in Total Brain Volume in Schizophrenia: Relation to Symptom Severity, Cognition and Antipsychotic Medication. PLOS ONE, 18.7.2014, nro 7, s. e101689. PubMed:25036617. doi:10.1371/journal.pone.0101689. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
  38. ↑ a b Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja Mediuutiset. Viitattu 2.3.2016.
  39. ↑ Dorph-Petersen, K-A, Pierri, J, Perel, J, Sun, Z, Sampson, A-R and Lewis, D (2005) The Influence of Chronic Exposure to Antipsychotic Medications on Brain Size before and after Tissue Fixation: A Comparison of Haloperidol and Olanzapine in Macaque Monkeys. Neuropsychopharmacology, 30, 1649–1661 Verkkoversio
  40. ↑ P. Breggin: Brain disabling treatments in psychiatry Springer Publishing Compan. (englanniksi)
  41. ↑ Jing Qin Wu, Da Chun Chen, Mei Hong Xiu, Yun Long Tan, Fu De Yang, Thomas R. Kosten: Tardive dyskinesia is associated with greater cognitive impairment in schizophrenia. Progress in Neuro-Psychopharmacology & Biological Psychiatry, 1.10.2013, nro 46, s. 71–77. PubMed:23827756. doi:10.1016/j.pnpbp.2013.06.013. ISSN 1878-4216. Artikkelin verkkoversio.
  42. ↑ Tost H, Braus DF, Hakimi S, Ruf M, Vollmert C, Hohn F, Meyer-Lindberg A: Acute D2 receptor blockade induces rapid, reversible remodeling in human cortical-striatal circuits. (doi 10.1038/nn.2572) Nature Neuroscience, , 13. vsk, s. 920–922. (englanniksi)
  43. ↑ Jing Qin Wu, Da Chun Chen, Yun Long Tan, Shu Ping Tan, Zhi Ren Wang, Mei Hong Xiu: Cognition impairment in schizophrenia patients with tardive dyskinesia: association with plasma superoxide dismutase activity. Schizophrenia Research, 2014-01, nro 1, s. 210–216. PubMed:24325977. doi:10.1016/j.schres.2013.11.010. ISSN 1573-2509. Artikkelin verkkoversio.
  44. ↑ Saha, S., Chant, D., McGrath, J.: A systematic review of mortality in schizophrenia - Is the differential mortality gap worsening over time?. Arch. Gen. Psychiatry 64(10) pp. 1123–1131, 2007. Artikkelin verkkoversio.
  45. ↑ Alanen HM, Leinonen E. Psykoosilääkkeiden käyttöä muistisairauspotilaiden hoidossa tulee harkita kriittisesti. Suomalainen Lääkärilehti 2012; 67: 428–30.
  46. ↑ Leponexin valmisteyhteenveto, Fimea 9.9.2019. http://spc.nam.fi/indox/english/html/nam/humspc/0/729880.pdf
  47. ↑ Psykoosilääkitys lisää laskimotukosten vaaraa Terve.fi. Viitattu 2.3.2016.
  48. ↑ Psykoosilääkitys saattaa tehdä sydänkohtauksesta vaarallisemman Terve.fi. Viitattu 2.3.2016.
  49. ↑ Psykoosilääkkeet ehkä vaaraksi nuoren sydämelle www.terve.fi. Viitattu 17.4.2016.
  50. ↑ Alanen HM, Leinonen E. Psykoosilääkkeiden käyttöä muistisairauspotilaiden hoidossa tulee harkita kriittisesti. Suomalainen Lääkärilehti 2012; 67: 428–30.
  51. ↑ Leponexin valmisteyhteenveto, Fimea 9.9.2019. http://spc.nam.fi/indox/english/html/nam/humspc/0/729880.pdf
  52. ↑ New study shows antipsychotic drugs can suppress the immune system. University of New England. 14.8.2019. https://www.une.edu/news/2019/new-study-shows-antipsychotic-drugs-can-suppress-immune-system
  53. ↑ The antipsychotic medication, risperidone, causes global immunosuppression in healthy mice. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0218937
  54. ↑ New study shows antipsychotic drugs can suppress the immune system. University of New England. 14.8.2019. https://www.une.edu/news/2019/new-study-shows-antipsychotic-drugs-can-suppress-immune-system
  55. ↑ a b c d Kuopion lääkeinformaatiokeskus Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005 (PDF)
  56. ↑ Jarno Laine: Lämpötasapainon häiriöt kuumassa ympäristössä ja sopeutuminen uuteen ilmastoon. Duodecim 197: 93: 1529–1541
  57. ↑ Psykoosilääkkeet lisäävät lasten ja nuorten diabetesriskiä - Klinikkauutisia - Diabetes - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 17.4.2016.
  58. ↑ a b Psykoosilääkkeet yhteydessä keuhkokuumeriskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/-/psykoosilaakkeet-yhteydessa-keuhkokuumeriskiin-alzheimerin-tautia-sairastavilla
  59. ↑ Psykoosilääkkeiden tyypit :: Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 17.4.2016.
  60. ↑ Kari Raaska: Psykoosilääkkeet ja painonnousu Katsaus. 2002. Duodecim.
  61. ↑ New study shows antipsychotic drugs can suppress the immune system. 14.8.2019. https://www.une.edu/news/2019/new-study-shows-antipsychotic-drugs-can-suppress-immune-system
  62. ↑ Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin
  63. ↑ Lääkärilehti Lääkärilehti.fi. Viitattu 17.4.2016.
  64. ↑ a b Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 5.4.2016.
  65. ↑ Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa Terve.fi. Viitattu 5.4.2016.
  66. ↑ Breggin, P. R. (1990) Brain damage, dementia and persistent cognitive dysfunction associated with neuroleptic drugs. Evidence, etiology, implications. Journal of Mind and Behavior, 11, 425 64 Verkkoversio
  67. ↑ Pekka Hiltunen: Iso ei. Image 28.10.2010. Ss. 65–73.
  68. ↑ Duff Wilson: For $520 Million, AstraZeneca Will Settle Case Over Marketing of a Drug. The New York Times 26.4. 2010. (englanniksi)
  69. ↑ a b Skitsofrenia kutistaa aivot Terve.fi. Viitattu 1.3.2016.
  70. ↑ a b Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon Terve.fi. Viitattu 22.3.2016.
  71. ↑ a b Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja Mediuutiset. Viitattu 22.3.2016.
  72. ↑ Psykoosilääkitys lisää laskimotukosten vaaraa Terve.fi. Viitattu 22.3.2016.
  73. ↑ Psykoosilääkitys saattaa tehdä sydänkohtauksesta vaarallisemman Terve.fi. Viitattu 22.3.2016.
  74. ↑ Psykoosilääkkeet ehkä vaaraksi nuoren sydämelle www.terve.fi. Viitattu 17.4.2016.
  75. ↑ a b Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa Terve.fi. Viitattu 4.5.2016.
  76. ↑ Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 4.5.2016.
  77. ↑ Kari Raaska: Psykoosilääkkeet ja painonnousu Katsaus. 2002. Duodecim.
  78. ↑ Psykoosilääkkeet lisäävät lasten ja nuorten diabetesriskiä - Klinikkauutisia - Diabetes - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 17.4.2016.
  79. ↑ Bellack AS 2006: "Scientific and consumer models of recovery in schizophrenia: concordance, contrasts, and implications". Schizophr Bull 32 (3): 432–42.
  80. ↑ Zipursky RB: Psychotic Recurrence After Antipsychotic Discontinuation Am J Psychiatry. (englanniksi)
  81. ↑ Samaha A-N, Seeman P, Stewart J, Rajabi H, Kapur S: "Breakthrough" Dopamine Supersensitivity during Ongoing Antipsychotic Treatment Leads to Treatment Failure over Time. (doi10.1523/JNEUROSCI.5416-06.2007) The Journal of Neuroscience, 2007, 27. vsk, nro 11, s. 2979–2986. (englanniksi)
  82. ↑ Älkää vaientako minua lääkkeillä yle.fi. Viitattu 15.3.2016.
  83. ↑ http://www.studio55.fi/terveys/article/laakari-puolustaa-muistisairaiden-psykoosilaakitysta-valtaosa-saa-kaytoshairioita/6211748
  84. ↑ a b http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/11/muistisairaille-maarataan-psykoosilaakkeita-vastoin-suosituksia
  85. ↑ http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/suomen-vanhukset-syovat-runsaasti-psykoosilaakkeita-6072356
  86. ↑ http://yle.fi/uutiset/3-9323117

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antipsykoottiset lääkkeet.
Antipsykootit
Butyrofenonijohdokset

benperidoli | bromiperidoli | droperidoli | fluanisoni | haloperidoli | melperoni | moperoni | pipamperoni | trifluperidoli

Fentiatsiinijohdokset

butaperatsiini | diksyratsiini | flufenatsiini | klooripromatsiini | levomepromatsiini | mesoridatsiini | peratsiini | perfenatsiini | perisiatsiini | pipotiatsiini | proklooriperatsiini | promatsiini | sulforidatsiini | tioridatsiini | tiopropatsaatti | tioproperatsiini | trifluoperatsiini | triflupromatsiini

Muut tyypilliset antipsykootit

klooriprotikseeni | flupentiksoli | klopentiksoli | loksapiini | molindoni | pimotsidi | tiotikseeni | tsuklopentiksoli

Epätyypilliset antipsykootit

amisulpridi | aripipratsoli | asenapiini | brekspipratsoli | iloperidoni | karipratsiini | ketiapiini | klotsapiini | lumateperoni | lurasidoni | mosapramiini | olantsapiini | paliperidoni | perospironi | risperidoni | sertindoli | sulpiridi | tsiprasidoni | tsotepiini

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Antipsykoottiset_lääkkeet&oldid=19540462”