Luettelo Muumi-tarinoiden hahmoista

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vinssi (Muumit))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo Tove ja Lars Janssonin kirjoittamien Muumi-tarinoiden ja niiden pohjalta luotujen televisiosarjojen hahmoista.

Päähahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumipeikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muumipeikko

Muumimamma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muumimamma

Muumipappa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muumipappa

Nuuskamuikkunen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nuuskamuikkunen

Pikku Myy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pikku Myy

Nipsu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nipsu

Niiskuneiti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Niiskuneiti

Niisku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Niisku

Mymmeli (Mymmelin tytär)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mymmeli

Hattivatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hattivatit

Mörkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mörkö

Hemuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hemuli

Muumi-kirjoissa esiintyvät sivuhahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drontti Edvard[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drontti Edvard on "maailman suurin eläin veljensä jälkeen". Drontit ovat meressä eläviä, lohikäärmeen näköisiä vuoren kokoisia otuksia, jotka pystyvät liikkumaan maallakin. Edvard esiintyy teoksessa Muumipapan urotyöt. Se on pahantuulinen, mutta ei lopulta koskaan tee toisille pahaa tahallaan, vaikka joskus astuukin vahingossa jonkin pienemmän eläimen lyttyyn. Kuvakirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä? nähdään yhdellä aukeamalla iso Rontti, joka onkin alkutekstin mukaan joku dronteista. Todellisuudessa drontit eli dodot olivat sukupuuttoon hävitettyjä lentokyvyttömiä lintuja, joita eli muutamalla Intian valtameren saarella. Edvard esiintyy myös televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita Muumipapan muistelmia käsittelevissä jaksoissa Muumipapan muistelmat I ja Muumipapan muistelmat III sekä jaksossa Lohikäärmeen kyyneleitä. Muumipapan muistelmissa kerrotaan, kuinka Fredrikson varoittaa Muumipappaa joutumasta Edvardin tallomaksi, mutta huomauttaa tämän maksavan aina hautajaiskulut.

Muumien maailma -sarjassa Edvardin äänenä oli Jarmo Koski.

Emma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emma esiintyy teoksessa Vaarallinen juhannus. Hän on yksinäinen ja äkäinen vanha nainen ja toimii teatterin siivoojana. Hän kantaa kädessään aina luutaa ja hänellä on pyöreät silmälasit silmillään. Hänellä on sisarentytär nimeltä Vilijaana. Hän on myös näytellyt Muumien kanssa yleisön edessä. Vaarallisessa juhannuksessa muumiperhe on paennut evakkoon suurta tulvaa, ja he löytävät kelluvan teatterin, jossa Emma asustaa. Eräänä iltana Emma päästää irti köyden, joka on kiinni puussa, jossa Muumipeikko ja Niiskuneiti nukkuvat. Aamulla herättyään he huomaavat teatterin ajelehtineen kauas pois.

Emma nähdään muun muassa Muumilaakson tarinoiden jaksossa Laineilla lipuva teatteri, jossa Muumiperhe löytää hänet salaperäisestä teatterista, jonka he luulivat olevan tyhjä. Jakson jatko-osat ovat Kadonneet lapset ja Jälleen yhdessä.

Ulkonäkönsä ja luonteenpiirteidensä perusteella Emma kuuluu todennäköisesti vilijonkkien lajiin.[1]

Muumilaakson tarinoita -sarjan Yleisradion dubbauksessa Emmaa ääninäyttelee Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Carla Rindell. Muumien maailma -sarjassa Emman ääninäyttelijä oli Leena Rapola ja Muumilaakso-sarjassa Arja Saijonmaa.

Esi-isä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esi-isä

Niin kutsuttu esi-isä esiintyy kirjassa Taikatalvi. Kirjassa esi-isä asuu Muumien uimahuoneessa. Muumipeikko päästää esi-isän ulos ja Tuu-tikki kertoo hänelle tämän olleen samannäköinen tuhat vuotta sitten. Esi-isä käy Muumitalossa ja kiipeää Muumien kattokruunuun. Esi-isä on kooltaan pieni. Se on tumma tuuheaturkkinen olento ja sillä on kokoonsa nähden todella pitkä häntä ja aivan samanlainen kuono kuin Muumeilla. Esi-isät esiintyvät myös Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa nimeltä Aikakone, kun Muumit lähtivät aikakoneella muinaiseen Muumilaaksoon ja toivat nykyisyyteen kolme niistä. Myös yksi esi-isä nähdään roikkuvan kattokruunussa Muumitalossa jaksossa nimeltä Keskitalven kokko.

Muumien taikatalvi -elokuvassa esi-isän puheäänenä oli Terence Scamell.

Evakkosiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evakkosiilistä mainitaan kirjassa Taikatalvi. Kyseisessä kirjassa sanotaan, että evakkosiili on siili, joka on vastoin tahtoaan jouduttu siirtämään niin nopeasti, ettei se ole ehtinyt ottaa edes hammasharjaa mukaansa. Maininta johtuu siitä, että Pikku Myy väittää ettei hänen leikkelemäänsä munanlämmitintä kehtaisi enää tarjota edes evakkosiilille.

Fredrikson[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fredrikson (hahmo)

Fredrikson esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt. Hän on ensimmäinen ystävä, johon Muumipappa tutustuu paettuaan orpokodista.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa hänen äänenään oli Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja MTV:n dubbauksessa Jon-Jon Geitel.

Muumien maailma -sarjassa Fredriksonin äänenä oli Jarmo Koski.

Haisuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Haisuli

Homssu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homssu esiintyy kirjassa Vaarallinen juhannus. Muumit pelastavat hänet ja Miskan Muumilaakson vallanneen tulvan keskeltä. Homssu on myös lajinimi. Muumilaakson marraskuussa esiintyvä Tuhto kuuluu homssujen lajiin. Myös Kuka lohduttaisi Nyytiä? -kirjassa nähdään runsaasti homssuja.

Muumien maailma -sarjassa Homssun äänet dubbasi Ilpo Mikkonen.

Hosuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hosuli

Hosuli (ruots. Rådd-djuret) on kirjassa Muumipapan urotyöt esiintyvä Muumipapan nuoruudenystävä, joka asuu amerikkalaisessa kahvipurkissa kaikkien keräämiensä tavaroiden keskellä. Hän keräilee muun muassa nappeja.[2] Hosuli pitää päässään kattilaa.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa hänen äänenään toimii Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jukka Nylund.

Muumien maailma -sarjassa Hosulin äänenä toimi Ilpo Mikkonen.

Itsevaltias[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsevaltias (ruots. Självhärskaren) esiintyy teoksessa Muumipapan urotyöt. Hän hallitsee Muumilaakson ulkopuolella sijaitsevaa maata, jossa Muumipappa ystävineen nuorena seikkaili, ja kirjassa hän viettää satavuotisjuhliaan. Itsevaltias on virkeä ja iloinen vanhus, joka rakastaa kepposia ja juhlia. Hän puhuttelee kansaansa aina tyyliin: "Rakkaat hölmöt riitaiset alamaiseni!" yms., mutta hän ei tarkoita pahaa. Alamaiset rakastavat häntä ja hurraavat aina riemuissaan hänen pidettyään puheen.

Sarjassa Muumilaakson tarinoita itsevaltiasta kutsutaan kuninkaaksi ja hänet nähdään kahdessa jaksossa. Hahmoa ääninäyttelee Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Juksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Juksu

Juksu esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt, ja televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita jaksoissa Muumipapan muistelmat I, Muumipapan muistelmat II, sekä Muumipapan muistelmat III.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa Juksun ääninäyttelijänä toimii Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Ilkka Villi.

Muumien maailma -sarjassa Juksun äänenä oli Taneli Mäkelä.

Jäärouva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäärouva on Taikatalvi-kirjassa ja siihen perustuvissa televisiosarjoissa esiintyvä hahmo. Jäärouva muuttaa jääksi kaikki, jotka katsovat häntä silmiin, mutta hän ei kuitenkaan ole varsinaisesti pahantahtoinen. Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikon ja Pikku Myyn talvinen seikkailu Pikku Myy katsoo Jäärouvaa silmiin ja tämän seurauksena Myy jäätyy. Jäärouva ei puhu, mutta kohtauksen taustalla kuullaan Emiko Shiratorin lauluääntä.

Kalastaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastaja on vanha mies, joka asuu Suomenlahdella sijaitsevalla majakkasaarella ystävänsä Tuhdon kanssa. Hän esiintyy kirjassa Muumipappa ja meri sekä siihen perustuvissa televisiosarjoissa, kuten Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Majakka ja Majakka syttyy. Kun muumit saapuvat saarelle, he eivät ensin aavista, että mies oli aiemmin majakanvartija, mutta myöhemmin hän paljastaa asian heille ja palaa työhönsä.

Kalastajan suomenkielinen ääni on Yleisradion dubbauksessa Tapio Hämäläinen ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman. Muumilaakso-sarjassa äänenä on Kari Ketonen.

Kaunishäntäinen orava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunishäntäinen orava on Muumi-kirjojen sivuhahmo. Se esiintyy vuonna 1957 julkaistussa Taikatalvi-kirjassa.

Tämä orava kutsuu itseään nimellä "Orava, jolla on kaunis häntä", sillä se pitää kamalasti paksusta ja pörröisestä hännästään. Kaunishäntäinen orava on todella hajamielinen pikku orava – se unohtaa helposti niin ruokakätkönsä kuin kotinsakin sijainnin. Hajamielisyys koitui sen tilapäiseksi kohtaloksi myös Taikatalvessa oravan unohtaessa varoa Jäärouvan katsetta. Kaunishäntäinen orava jäätyy katsottuaan Jäärouvaa, mutta palaa kirjan lopussa takaisin omana hajamielisenä itsenään. Kirjaan perustuvassa Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Muumipeikon ja Pikku Myyn talvinen seikkailu orava nähtiin kohtauksessa, jossa Pikku Myy varoitti sitä jäärouvan katseelta. Orava ei katsonut jaksossa Jäärouvaa, vaan ainoastaan Pikku Myy itse.

Muumien taikatalvi -elokuvassa oravan äänenä toimi Saara Lehtonen.

Kummitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kummitus esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt. Kummitus tulee Muumipapan rakentamaan taloon ja yrittää pelotella, mutta sattuukin aivastamaan epäonnistuen aikeissaan. Toisella kerralla Muumipappa pyytää kummituksen luokseen silloin, kun on pyytänyt ystävänsä kylään, mutta pelottelu ei onnistu. Ainut, joka häntä pelkää, on Hosuli. He päättivät, että Kummitus voisi muuttaa Muumipapan luo asumaan. Muumilaakson tarinoiden jaksossa Musta kreivitär Muumilaakson väki kunnostaa Muumipapan perinnöksi saaman paroni Krillen kartanon ja kutsuvat kummituksen seuraksi sen viimeiselle ja yksinäiselle aaveelle, Mustalle Kreivittärelle. Lopuksi he luovuttavat kartanon aaveille ja palaavat Muumilaaksoon.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa Kummituksen äänenä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Lohikäärme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohikäärme on pieni ja maapallolla viimeisenä elävä lohikäärme.

Louska eli Kampsu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louska

Louska (ruots. Gafsan) on Vilijonkan ystävätär. Louska esiintyy kuvakirjassa Kuinkas sitten kävikään? ja novellikokoelmassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Ensimmäisen kerran hän esiintyy kuvakirjassa, jossa hän vihaisen näköisenä kalastelee kivillä ja on saanut monta kalaa. Louska on vakiohahmo Lars Janssonin piirtämissä Muumipeikko-sarjakuvissa. Nimeä Kampsu käytetään Näkymättömässä lapsessa ja Taikatalvessa, jossa kerrotaan, että Muumilaaksoon saapunut Vilijonkka oli kohdannut ”erään hävyttömän Kampsun”. Sarjakuvatarinassa "Muumipeikko ja kultainen häntä" hahmon nimi on suomennettu Kainoksi. Kampsu esiintyy myös Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Joulu on ovella, joka perustuu novelliin Kuusi. Nipsu myi Sedrikin Kampsun tyttärelle kirjassa Näkymätön lapsi.

Animaatiosarjassa Yleisradion dubbauksessa sekä Kampsun että Kainon ääninäyttelijä on Leena Uotila, kun taas MTV:n dubbauksessa heitä ääninäyttelevät Karolina Blom ja Ella Pyhältö.

Merihevonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merihevonen esiintyy kirjassa Muumipappa ja meri (1965). Kirjan merihevoset eivät ole kaloja, vaan merellä juoksevia hevosia. Muumipeikko ihastuu todella merihevosiin ja vie vanhan seinäalmanakan omaan olinpaikkaansa, koska haluaa katsoa merihevosen kuvaa. Pimeässä yössä ulapalla näkyi menevän kaksi merihevosta.

Muumilaakso-sarjassa Merihevosten ääninä olivat Saara Aalto & Anna-Maija Tuokko.

Miska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miska esiintyy kirjassa Vaarallinen juhannus. Muumit pelastavat hänet ja Homssun Muumilaakson vallanneen tulvan keskeltä. Miska esiintyy myös teoksessa Outo vieras Muumitalossa sekä sarjakuvissa Kuvitteluleikki ja Miskan paluu. Sarjakuvissa Miska on pelokas ja vainoharhainen hahmo, joka hakee muumeille kotiapulaiseksi. Toisin kuin kirjoissa, sarjakuvissa Miska omistaa Surku-koiran. Miska on Mabelin, rouva Vilijonkan kotiapulaisen pikkusisko. Muumilaakso-sarjassa esiintyvä Miska on miespuolinen, vaikka hahmo perustuukin aiempiin teoksiin.

Muumipeikko-sarjassa Miskaa näyttelee Gunvor Sandqvist. Muumien maailma -sarjassa Miskan äänenä oli Elsa Saisio. Muumilaakso-sarjassa Miskan äänenä oli Miiko Toiviainen.

Muurahaiskorento eli muurahaisleijona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muurahaiskorento on sivuhahmo teoksessa Taikurin hattu, jossa hänet kuvataan Muumipeikon ja hänen ystäviensä viholliseksi. Muumilaakson tarinoita -sarjassa ja kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva hänet tunnetaan nimellä muurahaisleijona (ruots. myrlejonet). Kyseisessä teoksessa hän suuttuu Muumeille, Nipsulle ja Tulppaanalle siitä, että he ovat hänen rannallaan ja se alkaa kuopia hiekkaa Muumimamman päälle.

Muurahaiskorento elää hiekkarannalla maanalaisissa koloissa ja on erittäin nopea kaivaja. Muumipeikko keksii tavan kostaa muurahaiskorennolle käyttämällä hyväkseen tämän turhamaisuutta ja houkuttelee muurahaiskorennon kaivautumaan lasipurkkiin. Sen jälkeen Muumipeikko ystävineen laittaa hänet Taikurin hattuun ja muurahaiskorento muuttuu maailman pienimmäksi siiliksi. Muurahaisleijona (jap. Ari Ji Goku アリじごく) on esiintynyt Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Taikurin hattu, jossa hän uhkaa syödä Niiskuneidin, joka on pudonnut hänen pesäkuoppaan. Muurahaisleijonan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Matti Ruohola ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Nimet muurahaiskorento ja muurahaisleijona on lainattu todelliselta hyönteislajilta, jonka toukat saalistavat ansakuoppien avulla. Muumeissa eläin on kuitenkin kuvattu oikean leijonan kaltaisena.[3]

Mymmeli (vanhempi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mymmeli

Vanhempi Mymmeli on Pikku Myyn ja nuoremman Mymmelin (Mymmelin tyttären) äiti. Mymmeli on myös lajinimi.[4]

Ninni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ninni on päähenkilö teoksen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia nimikkonovellissa. Hän esiintyy lisäksi Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Näkymätön lapsi ja Ninni saa hymynsä takaisin. Ninni oli pelännyt niin paljon ivallista tätiänsä, että oli muuttunut näkymättömäksi. Tuu-tikki päätti tuoda Ninnin Muumitaloon hoitoon, koska arveli Muumien lempeyden saavan hänet taas näkyväksi. Ninni muuttuukin vähitellen melkein näkyväksi, mutta kokonaan hän tulee näkyviin suuttuessaan Muumipapalle tämän aikoessa työntää Muumimamman mereen.

Edellä mainitussa sarjassa Ninnin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila[5] ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö[6]. Muumilaakso -sarjassa Ninnin ääninäyttelijä on Yasmine Yamajako.

Nyyti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyyti on pieni otus, joka esiintyy pääroolissa teoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä?. Nyyti pelkää hemuleita, jotka tallustelivat tiellä sekä Mörköä. Nyyti huomaa myös Nuuskamuikkusen, joka elää vapaasti ja päättää aloittaa samanlaisen elämän. Nyyti pelastaa Tuittu-nimisen henkilön Mörön kynsistä ja sen jälkeen he ystävystyivät.

Piisamirotta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Piisamirotta

Puistonvartijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistonvartijat (Puistonvartija ja Puistotäti) esiintyvät kirjassa Vaarallinen juhannus, televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita (jaksossa Kadonneet lapset) ja Puistonvartija myös elokuvassa Muumi ja vaarallinen juhannus. He vahtivat puistossa lapsia, jotka käyvät siellä joka päivä. He vahtivat myös, että puiston tiukkoja sääntöjä noudatetaan (esim. nurmikolla kävely on kielletty). Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy repivät kieltotaulut irti, ja lapset pääsivät pakenemaan puistosta. Kirjassa Puistonvartijan mainitaan olevan Nuuskamuikkusen "vanha vihollinen".

Muumilaakson tarinoissa on Yleisradion dubbauksessa Tapio Hämäläinen puistonvartijan ja Aila Svedberg puistotädin ääninäyttelijänä.

MTV:n dubbauksessa puistonvartija on Jarmo Koski ja puistotäti Carla Rindell, tässä versiossa he ovat pariskunta.

Muumien maailmassa ja siitä tehdyssä elokuvassa Muumi ja vaarallinen juhannus äänenä on Jarmo Koski.

Muumilaaksossa hänen ääninäyttelijänä on Taisto Oksanen.

Radamsa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radamsa oli Muumitalon tiskikaapin alla majaillut pieni olento, jolla oli tuuheat kulmakarvat. Se esiintyi teoksessa Taikatalvi. Herättyään kesken talviunen Muumipeikko meni keittiöön ja näki tiskikaapin alla pienet silmät, jotka katosivat. Muumipeikko huusi sen perään, ettei hän ole ilkeä ja jätti vielä otukselle ruokaa lattialle. Myöhemmin Muumipeikko kohtaa otuksen suuren talvinuotion luona. Muumipeikko ei ymmärrä sen puhetta ja tulee vahingossa suututtaneeksi sen. Kiukkuisena otus tiuskaisee Muumipeikolle "Radamsa". Muumipeikko yrittää pyytää otukselta anteeksi, mutta se suuttuu entistä enemmän ja häipyy paikalta.

Reippailija-Hemuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reippailija-Hemuli käy aina talvisin hiihtämässä Muumilaaksossa. Hänellä on torvi, jota hän soittaa. Hän esiintyy myös teoksessa Taikatalvi. Muumilaakson tarinoita -sarjassa Reippailija-Hemuli syö mielellään Muumimamman vaapukkahilloa. Reippailija-Hemuli esiintyy kahdessa Muumi-jaksossa, Talven vieraita ja Suuri lentokilpailu. Reippailija-Hemuli ottaa myös ensiksi mainitussa jaksossa Surku-koiran mukaan lähtiessään reissuun. Jälkimmäisessä jaksossa Reippailija-Hemuli saapuu Muumilaaksoon kuumailmapallolla ja hän lentää sillä kilpaa Yksinäisille Vuorille Noidan kanssa, tarkoituksena hakea tähden muotoinen valkea kukka.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa Reippailija-Hemulia ääninäyttelee Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Reippailija-Hemulista on Muumilaakson tarinoiden MTV:n suomennoksessa käytetty nimeä Herra Virkkunen, vaikka todellisuudessa kyseessä on kokonaan eri hahmo.

Ruttuvaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruttuvaari esiintyi teoksessa Muumilaakson marraskuu. Ruttuvaari asui Muumitalossa Homssu Tuhdon, Mymmelin, Vilijonkan ja erään hemulin kanssa. Kirjan loppupuolella Ruttuvaari kävelee sateisessa metsässä ja menee talviunille, kun muut ovat vielä valveilla. Ruttuvaari on ryppyinen ja hän pukeutuu hiukan resuiseen naisten takkiin ja hattuun. Hänellä on kävelykeppi. Hän esiintyi myös Outo vieras Muumitalossa -teoksessa.

Sanna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanna on hahmo, joka esiintyy teoksessa Vaarallinen matka. Sanna sai uudet silmälasit, jotka näyttivät maailman hänelle jännittävänä ja hieman pelottavana. Hän seikkailee Hemulin, Nipsun, Surkun sekä Tiuhdin ja Viuhdin kanssa.

Sedrik[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sedrik on Nipsun pieni samettikoira. Sedrik esiintyy Näkymätön lapsi -teoksen tarinassa Sedrik ja sarjakuvissa. Nipsu antoi Sedrikin pois ja katui sitä. Nipsu sai Sedrikin kuitenkin takaisin, tosin ilman topaasisilmiä ja kaulapannan pientä kuukiveä.

Silkkiapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silkkiapina on teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti esiintynyt pieni puissa kiipeilevä apina.

Muumipeikko ja Nipsu näkevät silkkiapinan päärynäpuussa. Silkkiapina nauraa kovaa. Väriltään se on musta ja sen naama on paljon vaaleampi. Muumi ja Nipsu alkavat väitellä silkkiapinan kanssa ja he alkavat ajaa sitä takaa, kun se lähtee karkuun. Muumin ja Nipsun retken jälkeen kun Muumit ovat asettunet luolaan, he huomaavat viime hetkillä, että ovat unohtaneet silkkiapinan.

Muumipeikko lähtee etsimään silkkiapinaa ja löytää hänet. Muumipeikko lupaa antaa silkkiapinalle appelsiinin sitten, kun he pääsevät luolaan. He pääsevät sinne viime hetkellä turvaan, mutta silkkiapina ei ehdi saamaan appelsiiniaan. Kirjan lopussa Nipsu lähtee silkkiapinan kanssa katsomaan, ovatko ravut yhä paikoillaan.

Sosuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sosuli

Sosuli (ruots. Sås-djuret) on hahmo, joka esiintyi teoksessa Muumipapan urotyöt. Hän on Nipsun äiti ja Hosulin vaimo.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa jaksossa Muumipapan muistelmat III esiintyvä Sosuli ei puhu lainkaan. Muumien maailma -sarjassa Sosulin ääninäyttelijänä toimi Elsa Saisio.

Surku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Surku

Tahmatassu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahmatassu on Tove Janssonin keksimä hahmo, joka esiintyy Muumipapan urotyöt -teoksessa. Aikansa seikkailtuaan Muumipapan ja kumppanien kanssa se palaa omiensa pariin. Tahmatassuja on suuri joukko, niin kuin hemuleitakin. Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Muumitalvi (joka perustuu samannimiseen Muumipeikko-sarjakuvaan) Tahmatassu-niminen olio tulee Muumitaloon. Hänen äitinsä oli kuulemma lähettänyt hänet Muumeille, koska hänen itsensä oli vaikea kasvattaa niin kuritonta lasta. Tämä Tahmatassu oli harmaa, hänellä oli merimiestakki ja -hattu ja hän oli suunnilleen Myyn pituinen. Hän pitää syömisestä. Kukaan ei pidä hänestä Muumimammaa ja Muumipappaa lukuun ottamatta, koska hän paljastelee muiden salaisuuksia.

Muumien maailma -sarjassa Tahmatassun äänenä oli Jasper Pääkkönen.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa Tahmatassun äänen esitti Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Lauma tahmatassuja esiintyy jaksossa Muumipapan muistelmat II. Nämä tahmatassut olivat keltaisia ja liikkuivat etanamaisesti madellen. Ne veivät Lastenorpokodin johtajattaren mukanaan, eikä niitä enää nähty.

Taikuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikuri on salaperäinen mies, jolla on iso silinterihattu. Jos hattuun laittaa esimerkiksi lankaa, se muuttuu kasvavaksi köynnökseksi, ja munankuoret se muuttaa pilviksi, joilla voi lentää. Veden se muuttaa maukkaaksi mehuksi. Taikuri pystyy toteuttamaan minkä tahansa toiveen, mutta itselleen hän ei voi toivoa mitään. Hän ratsastaa pantterillaan avaruudessa keräillen suuria jalokiviä. Hahmo esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Taikurin hattu, Taikurin taika, Lampun henki, Leija ja Satumainen smaragdi. Jaksoissa Lampun henki ja Leija Taikuri ei puhu lainkaan.

Taikurin suomenkielisenä äänenä sarjassa Muumilaakson tarinoita toimii Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman. Muumilaakso -sarjassa äänenä oli Jorma Uotinen.

Muumien maailma- sarjassa äänenä dubbasi Jarmo Koski. Tietokonepelissä Muumit ja Taikurin hattu äänenä on Esa Saario. Videopelissä Muumit ja suuri syysjuhla hänen äänenään on Sami Siitojoki.

Taikurin pantteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikurin pantteri esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjassa jaksoissa Taikurin hattu, Taikurin taika, Lampun henki, Leija ja Satumainen smaragdi. Pantteri puhuu vain ensiksi mainitussa jaksossa.

Taikurin pantterin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Juha Varis.

Ti-ti-uu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ti-ti-uu on hahmo, joka esiintyy novellissa Kevätlaulu. Hän on metsässä asuva erittäin puhelias pikkuotus, joka pyytää Nuuskamuikkusta keksimään itselleen nimen. Ti-ti-uun ja Nuuskamuikkusen kohtaaminen sisältyy myös Muumilaakson tarinoiden jaksoon Kiirehdi, Nuuskamuikkunen.

Ti-ti-uun äänenä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö. Muumilaakso-sarjassa äänenä on Lauri Ketonen. Muumien maailma-sarjassa äänenä on Ilpo Mikkonen.

Tiuhti ja Viuhti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tiuhti ja Viuhti

Tuhto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homssu Tuhto toimii kertojana viimeisessä Muumi-romaanissa Muumilaakson marraskuu, jossa Muumiperhe ei esiinny lainkaan. Tuhto (ruots. toft) muistuttaa Tove-nimeä ja siitä johdettua Tofslan-nimeä, jolla Tove Jansson signeerasi taulujaan. Tässä kirjassa Homssu Tuhto toimiikin kirjailijan alter egona. Tuhto on miespuolinen, mutta androgyyni hahmo.[7] Tuhto asuu teoksessa Muumitalossa Ruttuvaarin, Vilijonkan, erään hemulin ja Mymmelin kanssa sillä aikaa kun Muumit ovat poissa. Kirjan alussa Tuhto nukkuu hylätyssä veneessä.

Tuhto esiintyy myös Muumilaakson tarinoita -sarjassa jaksoissa Majakka ja Majakka syttyy. Hänen oli ollut tarkoitus matkustaa Muumilaaksoon, mutta myrsky yllätti hänet. Kalastaja pelasti hänet ja siitä lähtien hän on asunut tämän kanssa salaperäisellä majakkasaarella. Hän ei kuitenkaan esiinny kirjassa Muumipappa ja meri. Muumilaakson tarinoita -sarjassa hänellä on lyhyet, ruskeanpunaiset hiukset ja pitkä harmaa takki. Sarjassa Tuhton ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Katja Aakkula. Muumilaakso-sarjassa ääninäyttelijänä toimii Iina Kuustonen

Tuittu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuittu esiintyy teoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä?. Tuittu on vaarassa joutua Mörön ruoaksi, mutta Nyyti pelastaa hänet ja heistä tulee ystävät. Tuittu kirjoitti pullopostia, jonka Nyyti löysi merestä kirjan puolivälissä.

Tulppaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulppaana esiintyy ensimmäisessä Muumi-teoksessa Muumit ja suuri tuhotulva. Tulppaana on nainen, jolla on kirkkaansiniset, jalkoihin ulottuvat hiukset. Hän asui suuressa tulppaanissa, jolla Muumimamma, Muumipeikko ja Nipsu valaisivat tietä metsässä etsiessään Muumipappaa. Hän halusi auttaa heitä.[8] Kesken etsintöjen Tulppaana jää kuitenkin asumaan nuoren punatukkaisen miehen kanssa torniin, joka oli tehty puhtaasta kullasta ja jonka ylin kerros oli lasia.[9]

Tuu-tikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuu-tikki

Tähtitieteilijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitieteilijä esiintyy teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti. Muumipeikko, Nipsu ja Nuuskamuikkunen tulevat Yksinäisten vuorten tähtitorniin, jossa ensimmäinen tähtitieteilijä sanoo vihaisena, ettei hänellä ole aikaa. Ystävykset menevät toisen tähtitieteilijän luokse ja tämä suostuukin näyttämään heille pyrstötähden kaukoputkella. Tähtitieteilijä on kirjassa pitkä ja parrakas ja hänellä on silmälasit. Tähtitieteilijät polttavat tupakkaa tähtitornissaan ja elävät siellä omaa elämäänsä. Tähtitieteilijä esiintyi myös teoksessa Outo vieras Muumitalossa (1980), jossa hän pitää yöllisiä neuvotteluja Ruttuvaarin kanssa. Tähtitieteilijä on tässä kirjassa lähes samannäköinen.

Tähtitieteilijä esiintyy myös Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvassa. Tässä hänellä on pitkä valkoinen tukka ja muhkeat viikset. Nipsu pyytää häntä kertomaan pyrstötähden tulosta ja saa katsoa sitä ensimmäisenä kaukoputkella, vaikka arasteleekin ensin.

Ensimmäisen tähtitieteilijän ääninäyttelijä on Markku Huhtamo ja toisen Pertti Koivula elokuvan vuoden 1993 dubbauksessa.

Vanginvartija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanginvartija on Kuusilahden Poliisi. Vanginvartija pidätti Muumipeikon, Niiskuneidin ja Viljaanan siitä kieltotaulun repimisestä ja niiden polttamisesta

Vanginvartijan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Vanginvartijan serkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanginvartijan serkku on hahmo, joka esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Jälleen yhdessä.

Vanginvartijan serkun ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Vilijaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilijaana on hahmo, joka esiintyy teoksessa Vaarallinen juhannus ja televisiosarjan Muumilaakson tarinoita jaksoissa Kadonneet lapset ja Jälleen yhdessä. Hänen tätinsä on teatterin siivooja Emma. Vilijaana, Muumipeikko ja Niiskuneiti joutuivat vankilaan, sillä heidän luultiin repineen irti kieltotauluja puistosta. Todellisuudessa lainrikkojat olivat kuitenkin Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy. Poliisin serkku vapautti Muumipeikon, Niiskuneidin ja Vilijaanan kun he kertoivat tälle totuuden, ja hän uskoi sen hyvin ja sen jälkeen hän vei heidät kohti teatteria. Vilijaana on lajiltaan vilijonkka. Kirjassa Vilijaana odottaa vieraakseen enoaan ja hänen rouvaansa, mutta he eivät saavu.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa Vilijaanan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Vilijonkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vilijonkka

Yksinäiset orpolapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäiset orpolapset ovat puistonlapsia, jotka esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Kadonneet lapset ja Jälleen yhdessä.

Yksinäisten orpolapsien ääninäyttelijät Yleisradion dubbauksessa ovat Aila Svedberg, Marja Packalén ja Leena Uotila.

Yksinäisten orpolapsien ääninäyttelijät MTV:n dubbauksessa ovat Heljä Heikkinen, Ella Pyhältö ja Karolina Blom.

Ötökkä Salome[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ötökkä Salome on teoksessa Taikatalvi esiintynyt pieni nainen. Se tulee asumaan talvena uimahuoneelle, jonka komerossa asustaa myös Surku-koira. Salome asuu Muumien merenvahasta tehdyssä koristeraitiovaunussa. Salome on hyvin surullinen, koska hän haluaisi kuulla torvisoittoa ja torvea soittavalla hiihtäjä-Hemulilla ei ole aikaa ja kukaan ei huomaa. Salome on myös surullinen, koska Muumit ovat heittäneet kaikkea rojua raitiovaunuun vuosien varrella ja Salome on liian hienovarainen raivatakseen ne pois. Lopulta Salome lähtee Reippailija-Hemulin ja Surkun kanssa pois. Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Talven vieraita esiintyy Reippailija-Hemuli ja Surku-koira, mutta ei Salomea.

Muumipeikko-sarjakuvassa esiintyviä sivuhahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruusoliot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruusoliot esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksossa Olioita avaruudesta. Avaruusoliot ovat marsilaisia.

Avaruusolion ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Katja Aakkula.

Avaruusolion vanhempien ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja Ulla Tapaninen ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman ja Ella Pyhältö.

Eläintarhan väki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikko pelastaa tiikerit esiintyy joukko eläintarhan miehiä, joista kaksi ensimmäistä nähdään ensimmäisen kerran laivassa, johon Muumipeikko ja Niiskuneiti pakenevat isokokoista pytonkäärmettä. Miehet laivassa yrittivät vangita Muumipeikon ja Niiskuneidin, koska luulivat heidän olevan virtahepoja. He onnistuivat kuitenkin pakenemaan. Myöhemmin laiva rantautuu lähelle Muumilaakson rantaa, ja miehet soutavat pienellä soutuveneellä maihin. He aloittavat eläintarhan eläinten etsimisen Muumitalon ympärille kasvaneesta viidakosta. Vähän ajan kuluttua yksi eläintarhan miehistä huomaa käärmeen pilkistävän Muumitalon savupiipusta, ja sitten he yrittävät tunkeutua Muumitaloon sisälle hakemaan eläimiä pois. Muumit puolustavat kotirauhaansa, eivätkä päästä miehiä sisälle. Pian Pikku Myy ja Poliisimestari saapuvat paikalle. Poliisimestari kehottaa miehiä häipymään Muumilaaksosta ennen kuin hän pidättää ne mellakoinnista. Myöhemmin Muumit vievät eläimet takaisin eläintarhaan, ja siellä heidätkin teljetään häkkiin. Häkissä heidän ei tarvinnut kuitenkaan virua pitkään, kun Nuuskamuikkunen, Hemuli, Pikku Myy ja Eläintarhan johtaja tulevat vapauttamaan heidät. Eläintarhan mies pyytää nöyrimmästi anteeksi Muumeilta, ja antaa heille kukkia sovittelulahjaksi. Nuuskamuikkunen, Myy ja Hemuli olivat käyneet tiedeakatemiassa, ja saaneet todistuksen tiedeakatemian presidentiltä, etteivät Muumit ole virtahepoja.

Eläintarhan miesten ääninä em. sarjassa olivat Yleisradion dubbauksessa muun muassa Eero Ahre, Matti Ruohola ja Timo Torikka. Eläintarhan johtajaa ääninäytteli Tapio Hämäläinen.

MTV:n dubbauksessa eläintarhan miehiä ääninäytteli Markus Bäckman, Jon-Jon Geitel ja Ilkka Villi. Eläintarhan johtajaa ääninäytteli Markus Bäckman.

Muumien maailmassa eläintarhan miehien äänenä ovat Jarmo Koski ja Ilpo Mikkonen. Laivan kapteenin äänenä Taneli Mäkelä.

Herra Virkkunen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herra Virkkunen esiintyy Vaarallinen talvi -sarjakuvassa, jossa hän yrittää houkutella muumiperheen jäseniä mukaan erilaisiin talviurheilulajeihin. Hahmo esiintyy myös Arabian Talvinuotio-mukissa, jossa Virkkunen istuu nuotion ääressä Muumipapan kanssa. Hahmo esiintyy myös Muumilaakso-sarjassa jossa ääninäyttelijänä toimii Riku Nieminen.

Hosuli eli Sottuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hosuli (varhaisemmissa suomennoksissa Sottuli) on Sosulin ja Hosulin toinen poika (eli Nipsun veli). Hän muistuttaa hyvin paljon isäänsä: Hän asuu sinisessä kahvipurkissa ja keräilee nappeja isänsä tavoin, ja on ulkonäöltään oikeastaan täysin saman näköinen kuin isänsä. Hosuli esiintyy muutamassa Muumipeikko-sarjakuvassa.

Houska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Houska on hahmo, johon Nipsu rakastuu. Hän esiintyy Lars Janssonin sarjakuvassa Nipsu rakastuu sekä siihen perustuvassa samannimisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa. Houska ei anna vastakaikua Nipsulle, vaan pikemminkin ärsyyntyy tähän. Houska auttaa mehiläisiä hakemalla Muumitalon kellarista hunajapurkin ja rikkomalla sen. Houska auttaa myös muurahaisia, persiljoja, kukkia ja lintuja. Houskalla on pitkä nenä, punaisella rusetilla kiinni olevat keltaiset hiukset sekä leninki yllään.

Muumilaakson tarinoissa Houskan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Kitinä ja Narina (Nips ja Naps)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitinä ja Narina ovat kaksi orpolasta, jotka Niiskuneiti hankkii orpokodista hoidettavikseen sarjakuvatarinassa Muumipeikko ja orpolapset. He ovat kauhukakaroita, jotka tekevät jatkuvasti kepposia ja hajottavat paikkoja Muumitalossa. Koska Muumit eivät koskaan suutu heihin eivätkä kiellä heiltä mitään, he lopulta kyllästyvät ja karkaavat takaisin orpokotiin.

Hahmot esiintyvät myös kyseiseen sarjakuvaan perustuvassa Muumilaakson tarinoiden jaksossa Äidinrakkaus nimillä Nips ja Naps. Animaatiossa heidät löytää Muumimamma Muumitalon portailta pyörtyneenä. Koska Niiskuneiti oli koko edellisen yön lukenut äidinrakkaudesta kertovaa kirjaa, intohimo olla äiti heräsi hänessä. Hän siis otti lapset huostaansa. Nips ja Naps tekevät kepposia alituiseen. He muun muassa katkaisivat Muumipapan riippukeinun narun tämän lukiessa siinä kirjaa. Lisäksi Nips, Naps, Muumipeikko ja Pikku Myy ajautuvat mutasotaan. Tämän seurauksena Muumitalon kuisti on läpikuultaan mudassa. Kaikki "sotilaat" passitetaan siivoamaan kuisti. Tällä välin Poliisimestari ja Nipsin ja Napsin äiti etsivät hänen lapsiaan. Löydettyään heidät äiti pyörtyy, ja suuttuu lapsille, koska he olivat karanneet kotoaan aiemmin. Lapset pinkoivat pakoon äiti perässään.

Muumilaakson tarinoissa Yleisradion dubbauksessa Nipsin ääni on Marja Packalén, Napsin Ulla Tapaninen ja heidän äitinsä Leena Uotila.

MTV:n dubbauksessa heidän nimensä ovat Kitinä ja Narina ja Kitinän ääni on Katja Aakkula, Narinan Ella Pyhältö ja heidän äitinsä Carla Rindell.

Käärme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käärme esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Viidakon kätköissä ja Muumipeikko pelastaa tiikerit. Käärme on jättikokoinen Pyton.

Käärmeen ääninäyttelijä Yleisradion dubbauksessa on Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Lampun henki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampun henki on taikalampusta peräisin oleva henki. Hän esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Lampun henki.

Sarjassa Lampun hengen ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Launo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Launo on Poliisimestarin veljenpoika. Hän esiintyy Lars Janssonin sarjakuvassa Poliisimestarin veljenpoika sekä siihen perustuvassa samannimisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa. Launo aiheutti paljon päänvaivaa Poliisimestarille. Hän pidätti Muumilaakson asukkaita pienistä asioista: oksien keruusta, onkimisesta yms. Lopulta Launo lähti Poliisiylitarkastajan kanssa pois Muumilaaksosta muihin tehtäviin.

Sarjassa Launon ääni on Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja MTV:n dubbauksessa Jon-Jon Geitel.

Mabel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mabel on rouva Vilijonkan kotiapulainen, joka on esiintynyt ainoastaan Janssonin Muumipeikko-sarjakuvissa.

Mabelin ensiesiintymisessä tuli selväksi myös hänen taustaansa: hän on Vaarallinen juhannus -kirjasta tutun Miskan isosisko. Samassa kertomuksessa Miska saapuu muumien kotiapulaiseksi ja myöhemmin sisarukset sopivat erimielisyytensä; Mabel oli kirjoittanut Miskalle runsaasti kirjeitä, joissa oli väittänyt olevansa filmitähti.

Mabel muistuttaa etäältä katsottuna muumia; hänellä on samanlainen iso kuono kuin muumeilla, pieni nutturakampaus, musta mekko ja valkea esiliina. Erään tarinan mukaan Mabelilla on myös Muumilaakson suurin granaattirintasolki.

Mimmi-täti (Jenni-täti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mimmi-täti (Muumilaakson tarinoita -televisiosarjan Yleisradion suomennoksessa Jenni-täti) on muumiperheen rikas ja komenteleva sukulaistäti, jonka tapaamista Muumit yrittävät viimeiseen asti välttää. Hänet nähdään ensimmäisen kerran toisessa sarjakuvatarinassa Muumiperhe, jossa hän saapuu Muumilaaksoon, koska Muumit lähettivät hänelle viisi kiloa rumia sanoja paketissa. Hahmo esiintyy muutamassa myöhemmässäkin sarjakuvassa.

Muumilaakson tarinoita -sarjassa Jenni-täti mainitaan nimenomaan Muumipapan tädiksi. Sarjassa Muumipappa on ainoa, joka ei pidä paljoakaan Jenni-tädistä ja joka yrittää välttää Jenni-tädin tapaamista viimeiseen asti, koska hän puhuu vain raha-asioista ja komentelee. Sarjassa Muumipappa on ainoa, jota Jenni-täti komentelee. Muille täti on kiltti. Hänet nähdään sarjassa ensimmäisen kerran jaksossa nimeltä Jenni-täti on miljonääri, jossa täti saapuu Muumien luo aikomuksenaan keskustella Muumipapan kanssa rahoistaan. Pappa ei halua tavata tätiä, vaan piileskelee Nuuskamuikkusen teltassa. Täti löytää hänet Myyn avulla ja lopulta he sopivat välinsä. Jaksossa nimeltä Joulutarina Jenni-täti viettää joulua muumien kanssa ja kutsuu heidät vierailulle. Jaksossa nimeltä Salainen lääke Jenni-täti on sairastanut noidannuolta, johon Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy ja Nipsu lähtevät etsimään aikakoneella lääkettä. Seuraavassa jaksossa, sarjan päätösjaksossa Kultainen valtakunta Jenni-täti on parantunut noidannuolesta ja kaikki muumit viettivät isoja juhlia, joissa vieraat antoivat paljon lahjoja Jenni-tädille. Lahjat liittyivät jotenkin tähtiin. Muumilaakson tarinoissa Jenni-täti pitää yllään pinkkiä mekkoa sekä hattua jossa yllään on musta sulka.

Muumilaakson tarinoissa Jenni-tädin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa (jossa hahmon nimenä on sarjakuvien tavoin Mimmi-täti) Carla Rindell.

Poliisimestari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Poliisimestari

Posteljooni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Posteljooni

Primadonna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primadonna esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Primadonna.

Primadonnan näyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Primadonnan hevonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primadonnan hevonen esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Primadonna.

Primadonnan hevosen ääninäyttelijä Yleisradion dubbauksessa on Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Samu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samu on pieni otus Muumipeikko-sarjakuvissa. Hän seuraa usein Muumipeikkoa, mutta puhuu harvoin. Samu näyttää hieman Nipsulta, mutta hän on pienempi, kokonaan musta, hänellä on pienemmät korvat ja lyhyemmät jalat eikä hänen hännässään ole tupsua. Sarjakuvan alussa esiintyi hänen serkkunsa, joka näyttää muuten samalta, mutta hänellä on valkoinen maha. Samun serkku pyytää Samun tilalleen sarjakuvaan, koska kertoo menevänsä naimisiin.

Samu ei yleensä ole ollut mukana Muumi-animaatioissa, mutta hän esiintyy elokuvassa Muumit Rivieralla.[10]

Samun ääninäyttelijä oli Muumit Rivieralla elokuvassa Paavo Kerosuo.

Sarvikuono[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarvikuono esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Viidakon kätköissä ja Muumipeikko pelastaa tiikerit.

Sarvikuonon ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Tapio Hämäläinen ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Talonpeikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talonpeikko esiintyy elokuvassa Muumipeikko ja pyrstötähti.

Talonpeikon ääninäyttelijä on elokuvan vuoden 1993 dubbauksessa Leena Uotila.

Tiikerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiikerit esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Viidakon kätköissä ja Muumipeikko pelastaa tiikerit.

Miespuolisen tiikerin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman jaksossa Viidakko ja jaksossa Eläintarhan eläimet Jukka Nylund.

Naispuolisen tiikerin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö jaksossa Viidakko ja jaksossa Eläintarhan eläimet Heljä Heikkinen.

Vampyyri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vampyyri esiintyy sarjakuvassa Muumit ja vampyyri sekä Muumilaakson tarinoiden jaksossa Vampyyri. Se on pieni, herttainen ja söpö eläinhahmo, jota muumit luulevat eläintarhasta karanneeksi vampyyrilepakoksi. Muumimamma ottaa ”vampyyrin” lemmikikseen, vaikka muut pelkäävät sitä. Myöhemmin se pääsee vahingossa irti Vilijonkan talossa. Lopuksi vampyyri paljastuu tavalliseksi lepakoksi.

Vinssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vinssi (ruots. Wimsy) on hahmo Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuvissa. Hän esiintyy ensimmäisen kerran Toven ja Larsin yhdessä käsikirjoittamassa ja Toven piirtämässä sarjakuvassa Muumi ja velvollisuudentunto (engl. Conscientous Moomin) vuonna 1958. Vinssi on Muumipapan nuoruuden ystävä, jonka kanssa hän on viettänyt boheemia elämää. Sarjakuvassa Vinssi nähdään usein muun muassa pelaamassa korttia tai juomassa viiniä ja muistelemassa nuoruuttaan Muumipapan kanssa. Kuvakirjassa Vaarallinen matka (1977, suom. Panu Pekkanen) Vinssi esiintyy nimellä Tomppa ja pelaa korttia Nuuskamuikkusen kanssa nuotion ääressä. Muumipeikko ja kultainen häntä -sarjakuvassa Vinssi asuukin muumitalossa. Sarjakuvaan perustuvassa Muumilaakson tarinoita -sarjan samannimisessä jaksossa Vinssi ei esiinny, kuten ei muutenkaan koko sarjassa.

Voimamies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimamies on Muumipeikko-sarjakuvassa ja Muumilaakson tarinoita -sarjassa esiintyvä hahmo. Hän on munan muotoinen mies, joka on nimensä mukaisesti voimakas ja mukana samassa sirkuksessa kuin Primadonna. Hänen ihonsa on ruskea. Hänellä on mustat viikset ja puku yllään. Hän on esiintynyt jaksoissa Primadonna ja Muumipapan muistelmat II. Kronologisesti ajateltuna on tosin epätodennäköistä, että muistelmissa, Itsevaltiaan syntymäpäiväjuhlissa esiintyvä, voimamies olisi sama.

Televisiossa hän esiintyy ensimmäisen kerran, kun hän näyttää temppuja Mymmelille ja Pikku Myylle. Nähdessään Primadonnan hän lähtee karkuun, eikä kerro minne saatikka kuinka pitkäksi ajaksi, koska on kyllästynyt oikuttelevan ja itsekeskeisen Primadonnan luonteeseen. Myöhemmin Muumipeikko löytää hänet nauramasta ja Voimamies kertoo, että Primadonna vain teeskentelee avutonta saadakseen palvelua. Lopulta hän kuitenkin lähtee Primadonnan kanssa takaisin sirkukseen.

Muumilaakson tarinoissa Voimamiehen ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Pelkästään Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa esiintyviä sivuhahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat hahmot ovat tehneet ensiesiintymisensä Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa.

Aave[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aave (kuvailee itseään "eräänlaiseksi" aaveeksi) vierailee jaksossa Majakka syttyy. Hän oli tullut majakkasaarelle aavelaivalla muiden aaveiden mukana, sillä majakka muistutti heidän mielestään linnaa. Muut aaveet olivat kuitenkin unohtaneet yhden aaveista lähtiessään pois saarelta, kun olivat huomanneet, että muumiperhe oli saapunut majakkaan. Aave oli nimittäin lähdön hetkellä ollut vierailemassa Kalastajan mökillä. Kalastaja paljastui myöhemmin Majakanvartijaksi. Muumipappa, Niiskuneiti ja Pikku Myy rakensivat aaveelle lautan, jolla aave lähti tavoittamaan aavelaivalla lähteneitä tovereitaan. Hahmo perustunee sarjakuvassa "Muumiperhe ja meri" esiintyneeseen kummitukseen.

Aaveen ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jukka Nylund.

Aliisa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aliisa

Anton[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anton on Nanan sulhanen. Hän esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Jysähdyksiä yössä ja Salaperäistä ilotulitusta. Ensimmäisenä mainitussa jaksossa hän tosin näkyy vain vilaukselta jakson lopussa. Hän valmistaa juhannukseksi ilotulitusraketteja, ja on Hemulin tuttu. Hän oli myös salaperäisten jysähdysten ja valoilmiöiden tekijä. Antonin nimeä ei lainkaan mainita sarjan suomenkielisessä versiossa, häneen viitataan vain "Nanan sulhasena".

Antonin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Jon-Jon Geitel.

Hemulitäti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hemulitäti on kasvitieteilijä-Hemulin sisko, joka esiintyy vain yhdessä Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jaksossa, Hemulitäti tulee Muumitaloon. Jaksossa hänellä on sininen mekko ja päivänvarjo. Hän on ylihuolehtivainen ja ankara. Hän väittää ettei Muumimamma ole kunnollinen äiti, ja kieltää Muumipeikkoa ja tämän ystäviä leikkimästä "vaarallisia" leikkejä. Hemulitäti pelkää kuollakseen Mörköjä. Hahmolla ei ole mitään tekemistä Muumipapan urotyöt -kirjassa esiintyneellä Hemulin tädin kanssa, jonka ylläpitämästä lastenkodista Muumipappa karkasi pienenä.

Hemulitädin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Carla Rindell.

Hömelö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hömelö on Muumipapan vanha koulukaveri, lajiltaan hemuli. Hän ja Muumipappa olivat nuorina kovia tekemään jekkuja. Hömelö esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Koulu kutsuu, jossa hän tulee vierailulle tapaamaan Muumipappaa. Hömelö käyttää vihreää pitkää takkia ja hänellä on ruskeat hiukset ja viikset. Hahmo ja jakso ovat ristiriitaisia Muumipapan nuoruuden kanssa, sillä Muumipappa karkasi lastenkodista eikä ole koskaan käynyt koulua. Hömelö muistaa lapsuudestaan Rehtorin huutavan äänen korvissa kun hän ja Muumipappa lapsena lintsasivat koulusta ja kiipesivät koulun pihassa olevaan puuhun.

Hömelön ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara. MTV:n dubbauksessa Hömelön nimi oli Vekkuli ja hänen äänenään toimi Markus Bäckman.

Bernardo da Pinci[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bernardo da Pinci esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Aikakoneella renessanssiin. Tullessaan renesanssiin Muumipeikko ja hänen ystävänsä tuhoavat vahingossa Pincin yrityksen tehdä lyijystä kultaa. Pinci kuuli äänet laboratoriostaan, meni sinne, hermostui ja ihmetteli kokeen epäonnistumista. Koe oli epäonnistunut jo monta kertaa. Hän huomasi kuitenkin pöydällä Niiskuneidin nilkkarenkaan, jonka tämä oli ottanut hetkeksi jalastaan. Pinci luuli nilkkarengasta lyijyksi, joka oli muuttunut kullaksi Pincin kokeen onnistumisesta. Totuuden nilkkarenkaasta kuultuaan Pinci hermostui jälleen. Vähän myöhemmin lapset huomaavat Pincillä olevan maalaus, jonka hahmolta puuttuu Mona Lisan pää. Pinci kertoo, että maalauksen malli oli vanhentunut liikaa eikä kelvannut enää malliksi. Pinci kuitenkin tajuaa, että Niiskuneiti on sopiva malli ja maalaa maalauksen valmiiksi. Hieman myöhemmin Mona Lisa varastetaan ja Pinci ja Muumipeikko ystävineen lähtevät varkaiden perään ja saavatkin maalauksen takaisin Pincin monitoimiauton avulla. Monitoimiauto toimii maassa, meressä ja ilmasta. Pinci lainasi sen osat Muumiperheen aikakoneesta.

Bernardo da Pincin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja MTV:n dubbauksessa Juha Varis. Bernardo da Pincin nimi on MTV:n versiossa Francesco Pinci.

Bernardo da Pincin oppipoika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bernardo da Pincin oppipoika esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Aikakoneella renessanssiin. Hän on Bernardo da Pincin apulainen.

Bernardo da Pincin oppipojan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Ulla Tapaninen ja MTV:n dubbauksessa Katja Aakkula.

Merirosvoperhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merirosvoperhe esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Merirosvojen huviretki. Merirosvoperhe rantautuu Muumilaakson rannalle. Muumipeikko kysyy, että ovatko he merirosvoja. Merirosvoperheen isä vastaa sarkastisesti "kyllä". Muumipeikko ottaa tämän tosissaan ja yrittää ystäviensä kanssa häätää merirosvoperheen pois. Jokainen yritys epäonnistuu. Jakson lopuksi Muumipeikolle ja tämän ystäville selviää, että perhe ei olekaan merirosvoja.

Merirosvoperhettä ääninäyttelivät Yleisradion dubbauksessa isää Timo Torikka, äitiä Marja Packalén, poikaa Ulla Tapaninen ja tyttöä Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa isää Markus Bäckman, äitiä Ella Pyhältö, poikaa Katja Aakkula ja tyttöä Carla Rindell.

Kiiltopää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Delfiini Kiiltopää on Muumipeikon ystävä johon hän tutustui jäädessään vuoroveden mukana rantaan Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikko ja delfiini. Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen löytävät Kiiltopään rannalta, jolle tämä oli kuivua. Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen onnistuivat kuitenkin pelastamaan tämän. Kiiltopää haluaa näyttää Muumipeikolle merenalaista maailmaa. Muumipeikko pääseekin veden alle seikkailemaan Noidan avustuksella.

Kiiltopään ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Muhveli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muhveli on hahmo, joka esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Iso jysäys. Omien sanojensa mukaan hän on keksijä. Hänen kuuluisimpia keksintöjään ovat esimerkiksi kolmikulmainen nenäliina, seitsenreikäinen nappi ja nuppineula, joka ei pistä, koska siinä on nuppi kummassakin päässä. Hänen suurin keksintönsä on polttoaine, jota hän tarjoaa Niiskulle. Niisku ei kuitenkaan luota polttoaineeseen. Muhveli tapaa Haisulin, jonka kanssa murtautuu Niiskun verstaaseen yöllä ja kokeilee omin päin polttoainettaan. Ilma-alus räjähtää ja Muhveli päätyy vankilaan.

Muhvelin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Billy The Kid[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Billy The Kid esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikko Villissä lännessä. Hän on villin lännen pankkiryöstäjä, Muumipeikko joutuu etsittyjen listalle päästäessä härkälauman vahingossa menemään. Sheriffi oli pidättää hänet ja hänen ystävänsä. Billystä kuitenkin ryöstää pankin ja sheriffi lähtee hänen peräänsä. Billy kuitenkin ratsasti hevosella pakoon kaupungista. Muumipeikko ystävineen pääsee myös karkuun. Billy ratsastaa hevosella Muumipeikon, Nuuskamuikkusen, Nipsun, Pikku Myyn ja Niiskuneidin luokse. Hän ottaa Niiskuneidin hevosen selkään, kidnappaa hänet ja pakenee. Niiskuneiti heittää kuitenkin salaa Billyn pankista ryöstämiä kolikoita, jotta Muumipeikko ystävineen löytäisi hänet. Billy The Kid ja Niiskuneiti pelaavat yhdessä pokeria Billyn kodissa ja Niiskuneiti voittaa. Muumipeikko ja hänen ystävänsä saapuvat Billyn kodille yrittäen olla tältä huomaamatta. Billy kuitenkin huomaa heidät nopeasti. Billy haluaa taistella Muumipeikon kanssa Niiskuneidistä ja he päätyvät kilpailemaan rodeossa. Muumipeikolla menee alusta alkaen huonosti, joten Pikku Myy yrittää saada Billyn härän suuttumaan. Pikku Myy onnistuukin suututtamaan härän, kun tämä näkee hänen punaisen mekkonsa. Härkä törmää puuhun, Billy putoaa härän selästä ja häviää. Muumipeikko ampuu Billyä pyssyllään, joka paljastuukin vesipyssyksi ja Billy herää.

Billy The Kidin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja MTV:n dubbauksessa Jon-Jon Geitel. MTV:n versiossa Billy The Kidin nimi on Hurja-Jaakko.

Nana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nana esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Jysähdyksiä yössä ja Salaperäistä ilotulitusta. Hänet löytää Nipsu, joka kompastuu häneen, joka hoipertelee sairaana Muumilaaksossa. Hän kertoo Nipsulle etsivänsä Hemulia. Nipsu vei pyörtyneen Nanan Muumitalo on, jossa häntä hoidettiin. Herättyään Nana kertoo Muumitalon väelle, että hänen sulhasensa tekee ilotulitusraketteja rannalla, ja niiden kokeilu yöllä aiheutti metelin, joka piti laakson väkeä hereillä. Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Nipsu ja Nuuskamuikkunen lähtivät seuraavana päivänä etsimään Nanan sulhasta. Hän löytyi rannalla sijaitsevasta luolasta. Muumit veivät hänet Nanan luokse ja Nana ja hänen sulhonsa pääsivät jatkamaan matkaansa onnellisesti.

Nanan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Aila Svedberg. MTV:n dubbauksessa Nanan ääninä ovat Karolina Blom (jaksossa Yöllisiä pamahduksia) ja Ella Pyhältö (jaksossa Ilotulituksia yössä).

Noita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Noita (muumit)

Vedenneito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vedenneito esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Vedenneito. Hän hurmaa kaikki miehet, ja lopulta kaikki miehet ovat hullaantuneet häneen. Tämä tietenkin ärsyttää laakson naisia, jotka eivät pysty Vedenneitoa näkemään. Lopulta lampi, jossa Vedenneito asuu, kuivuu. Hemuli arvelee jakson lopussa, että Vedenneito oli todennäköisesti vain harhakuva ja Nuuskamuikkunen kertoo, että sanotaan, että siihen aikaan vuodessa voi nähdä veden neitoja pienissä vuoristolammikoissa ja luulee, että vain miehet voivat nähdä tuon harhakuvan.

MTV:n versiossa Vedenneito on nimetty Vedenhengettäreksi.

Feeniks-lintu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Feeniks-lintu esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Feeniks-lintu. Hän lentää taivaalla ja pysähtyy lepäämään puun oksalle. Feeniks lähtee lentoon, mutta yksi kolmesta miehestä, joilla on isompi rooli jaksossa Kuuma lähde, ampuu sitä. Muumipeikko ystävineen löytävät sen ja vievät Muumitaloon. Feeniks kertoo Aliisalle, joka on siinä hetkessä ainoa joka ymmärtää sitä, että se ei pysty lentämään tulivuorelle syntymään uudestaan, mutta pystyisi tekemään sen hyvin isossa ja lämpimässä kokossa. Muumipeikko ystävineen onnistuvat tekemään tämän Muumilaakson asukaiden ansiosta. Feeniks lentää kokkoon ja pyytää pitämään kokkoa lämpimänä vielä. Kokon sammuttua polttopuiden tuhkien päällä on iso muna, josta Feeniks kuoriutuu. Feeniks kiittää kaikkia Aliisan kautta ja lähtee.

MTV:n versiossa Feeniks-lintu oli nimetty Kultasiipiseksi Feeniksiksi.

Vertti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vertti esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Koulu kutsuu. Hän on Muumipapan ja Hömelön vanhassa koulussa opiskeleva oppilas ja sakin johtaja. Vertti tutustuu Pikku-Myyhyn, Nipsuun, Niiskuneitiin ja Muumipeikkoon koulussa. Vertti on vaihtamassa kissanpennun rehtorin asun hattuun kansliassa, kun Hömelö ja Muumipappa yllättävät tämän. He kilpailevat siitä, kuka saa tehtyä rehtorille parhaimman jekun. Vertin jekku menee pieleen, kun Nipsu otti vahingossa kissanpennun ja vaihtoi sen takaisin rehtorin asun oikeaan hattuun. Muumipappa ja Hömelö voittavat. Vertti toivoo voittavansa ensi kerralla.

Vertin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Ulla Tapaninen ja MTV:n dubbauksessa Jon-Jon Geitel. MTV:n versiossa Vertin nimi on Veikka.

Rehtori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehtori esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Koulu kutsuu. Hän on Muumipapan ja Hömelön entisen koulun rehtori. Muumipapan ja Hömelön vieraillessa vanhassa koulussaan rehtori luulee heitä vieläkin oppilaiksi ja pistää heidät tekemään oppilaiden juttuja, kuten pesemään koulun lattioita. Ennen sitä Muumipappa ja Hömelö kuulivat Rehtorin huutoa korvissa hänen sanovansa että kun molemmat lintsaavat koulusta. Kilpaillessaan Vertin kanssa siitä, että kuka saa tehtyä rehtorille parhaimman jekun he käpälöivät soihtua, jolla rehtorin on tarkoitus sytyttää kokko. Juuri kun rehtori on sytyttämäisillään kokkoa soihtu sammuu ja pian siitä alkaa tulla välähdyksiä. Kohta siitä tulee savua ja savun hälvettyä nähdään rehtorin makaavan selällään maassa. Hän sanoo Muumipapalle ja Hömelölle pian kuolevansa ja pyytää vielä viimeiseksi toiveekseen, että saisi nähdä piirustukset, jotka ovat hänen kirjahyllyssään rehtorin kansliassaan. Muumipappa ja Hömelö lähtevät hakemaan niitä ja löytävät ne, mutta he huomaavat piirustusten olevan heidän lapsena tekemiään värityksiä rehtorista. Siinä samassa he kuulevat rehtorin äänen ja huomaavat rehtorin seisovan hyvinvoivana rehtorin kanslian ovella. Paljastuu, että rehtori olikin vain kostanut Muumipapan ja Hömelön kaikki jekut.

Rehtorin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Sheriffi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sheriffi esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikko Villissä lännessä. Sheriffi näki lapset, jotka katsoivat etsintäkuulutettua toista Cowboyta, joka oli Muumipeikko. Sheriffi melkein pidättää Muumipeikon ja tämän ystävät, mutta sitten Billy The Kid ryöstääkin pankin ja lapset pääsevät karkaamaan, Sheriffi oli juuri pysäyttämässä Billyä mutta se oli myöhäistä.

Sheriffin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Poliisiylitarkastaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisiylitarkastaja esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Poliisimestarin veljenpoika. Poliisiylitarkastaja on matkalla Muumilaakson poliisilaitokselle, kun huomaa rannalla aarrearkun ja menee tutkimaan sitä. Pian Launo hyökkää hänen kimppuunsa, pidättää hänet ja vie poliisilaitokselle. Kertoessaan pidättäneensä rosvon poliisimestari kysyi vihaisena, että kenet hän on tällä kertaa pidättänyt, sillä poliisimestari oli pistänyt hänet jahtaamaan olemattomia rosvoja päästäkseen hänestä edes hetkeksi. Poliisimestari järkyttyy, kun Launo näyttää pidättäneensä poliisiylitarkastajan ja sen jälkeen poliisimestari raivostuu Launolle tästä. Poliisiylitarkastaja antaa kuitenkin Launolle anteeksi.

Poliisiylitarkastajan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Valokuvien rosvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuvien rosvot esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksossa Poliisimestarin veljenpoika. Muumilaakson poliisiasemalla on monta etsintäkuulutusjulistetta seinällä rikollisista. Poliisimestari kertoo kuitenkin, että ne julisteet ovat vain koristeita. Poliisimestarin veljenpoika Launo on kuitenkin huono poliisi ja pidättää kaikki Muumilaakson asukkaat erittäin huonoista syistä. Päästäkseen Launosta eroon edes hetkeksi Poliisimestari antaa hänelle kaksi koriste-etsintäkuulutusjulistetta. Launo pukeutuu etsivän vaatteisiin ja Muumipeikko epäonnekseen joutuu hänen "Watsonikseen". He löytävätkin nämä kaksi rosvoa pitelemästä aarrearkullista varastettuja rahaa, jalokiviä ja koruja, mutta Launo luulee heitä poliiseiksi, jotka ovat rosvojen harhautusmielessä pukeutuneet rosvoiksi ja menee tervehtimään heitä. Launo ja Muumipeikko ehtivät kävelemään hetken rosvojen kanssa, kun nämä huomaavat poliisiylitarkastajan matkalla Muumilaakson poliisiasemalle, pelästyvät häntä ja pakenevat pudottaen aarrearkun. Launo ja Muumipeikko huomaavat hänet, mutta Launo luulee, että poliisiylitarkastaja on valepukuinen rosvo ja että hänen luulemansa poliisit juoksivat johonkin piiloon tarkkailemaan poliisiylitarkastajaa jättäen aarrearkun syötiksi. Launo ja Muumipeikko tekevät samoin ja pian Launo pidättääkin poliisiylitarkastajan.

Valokuvien rosvojen ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Jukka Nylund ja Jon-Jon Geitel.

Kullanetsijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullanetsijä esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Aarteenetsintää. Tultuaan Muumilaaksoon hän kysyy Hemulilta ja Muumipeikolta tietä yksinäisille vuorille. Kullanetsijä tutkii vanhaa kalliota, jolloin Muumipeikko, Niiskuneiti ja Nipsu sattuvat paikalle. Illalla Kullanetsijä saapuu Muumien luo päivälliselle ja samana iltana sairastuu kuumeeseen ja hänen pitää jäädä toipumaan muumitaloon. Parannuttuaan hän antaa Muumeille kultakimpaleen ja aarrekartan. Tämän jälkeen Kullanetsijä jatkaa matkaansa.

Kullanetsijän ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Kuuman lähteen etsijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuman lähteen etsijät esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Kuuma lähde, Feeniks-lintu ja Muumipeikko ja kultainen häntä, joista toisessa ihan pienen hetken jakson alussa, ja viimeisessä hetken aikaa yhdessä kohtauksessa. Kolme miestä etsivät kuumaa lähdettä. He kysyvät Muumipeikolta, Niiskuneidiltä, Pikku Myyltä ja Nipsulta, että onko Muumilaaksossa kuumia lähteitä. Kuuman lähteen etsijät kertovat Muumipeikolle ja hänen ystävilleen että mikäli sellainen löytyisi, rakennettaisiin Muumilaaksoon suuri hotelli, jolloin sinne alkaisi tulla turisteja. Kuuman lähteen etsijät pyytävät Muumipeikolta ja hänen ystäviltään apua, koska he tuntevat laakson hyvin. He saisivat auttamisesta rahallista palkkaa. Muumipeikko, Niiskuneiti ja Myy eivät suostu auttamaan, koska eivät halua Muumilaaksosta mitään turistirysää, mutta Nipsu suostuu ahneutensa takia. Myöhemmin Muumitalolla, jossa on myös Aliisa, mutta ei Nipsua, porukka ei myöskään pidä ajatuksesta, jossa Muumilaaksossa olisi hotelli. Nuuskamuikkunen löysi kuuman lähteen Muumilaaksosta ja jotteivät kuuman lähteen etsijät löytäisi sitä, Muumiperhe, Niiskuneiti, Myy, Nuuskamuikkunen ja Aliisa haluaisivat häätää heidät pois laaksosta. He päätyvät pyytämään Noidalta apua. Noita suostuu, koska hotellin takia koko hänen koko kotimetsänsä kaadettaisiin. Aamulla kun kuuman lähteen etsijät heräilevät, Noita taikoo erilaisia säätiloja, jotka näkevät vain nämä kolme. Kun Noita on taikonut vesisateen, tuulen, raekuuro, ukonilman, lumimyrskyn, on Nipsu tullut jo paikalle. Kolmikko tarttuu Nipsuun luullen tämän tullen pelastamaan heidät. Autuaan tietämättömänä ystäviensä suunnitelmasta, Nipsu irrottautuu kolmikon otteesta ja pakenee luullen heidän tulleen hulluiksi. Lopulta kuuman lähteen etsijät lähtevät pois Muumilaaksosta. Kuuman lähteen etsijöistä kaksi (talvitakkinen ja violettipaitainen) nähdään vain pienen hetken ajan jakson Feeniks-lintu alussa, kun he ampuvat vanhaa matkalla tulivuoreen uudelleensyntymään ollutta feeniksiä. Tämä kuitenkin selviää ampumisesta ja pääsee pakoon, mutta kuitenkin lyhyen matkan päästä putoaa maahan, josta Muumipeikko ystävineen löytää ja parantaa sen. He näkyvät myös Muumipeikko ja kultainen häntä -jaksossa kohtauksessa, jossa Muumipeikko, Myy ja Nipsu pyytävät ruokaa maksuksi Muumipeikon kultaisen hännän näkemisestä. Tässä jaksossa he eivät kuitenkaan puhu ollenkaan.

Kuuman lähteen etsijöiden ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka, Eero Ahre ja Samuli Edelmann ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski, Markus Bäckman ja Jon-Jon Geitel.

Perinnönjakaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinnönjakaja esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Musta kreivitär. Hän tulee Muumilaaksoon etsimään Muumipappaa. Hän löytää tämän vasta törmättyään Muumipeikkoon ja tämän ystäviin, jotka tarjoutuvat viemään hänet Muumipapan luo. Perinnönjakaja kertoo, että eräs Muumipapan sukulainen Paroni Krille on kuollut ja tämän seurauksena Muumipappa perii nyt kartanon. Muumipappa ei kuitenkaan muista tätä sukulaista ja sen takia on vastahakoinen ottamaan perintöä vastaan, mutta kun Muumipappa kuulee kartanon olevan kummitustalo, hän suostuu ottamaan perinnön vastaan. Perinnönjakajalla on päällään sininen puku ja knallihattu.

Perinnönjakajan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Musta kreivitär[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musta kreivitär esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Musta kreivitär. Hän on Krillen kartanon ainoa jäljellä oleva aave. Muut aaveet katosivat ajan kuluessa. Musta kreivitär yritti pelastaa Kreivi Fredrikin sängyn käskemällä Muumipeikkoa ja tämän ystäviä poistumaan sängystä. Sänky kuitenkin tuhoutui. Yöllä Muumipeikko huomaa aaveen ja seuraa sitä parvekkeelle. Musta kreivitär pelästyy, mutta Muumipeikko onnistuu rauhoittelemaan häntä. Aina aamulla Musta kreivitär katoaa päivänvalon ajaksi. Eräänä yönä muut katsovat Muumipeikon ja Mustan kreivittären keskustelua ja haluavat saada Muumipeikon taas nukkumaan. He kutsuvat aaveen, jonka Muumipappa tuntee nuoruudestaan. Aave tulee ja hänestä tulee kreivittärelle seuraa.

Mustan kreivittären ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Kapteeni Batt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteeni Batt esiintyy Muumilaakson tarinoiden Suomessa aiemmin esittämättömässä jaksossa Muumit ja taistelu merirosvoa vastaan. Niiskun verstaalla Niiskuneiti meni Pikku Myyn kanssa kysymään että oliko Niisku siellä. Siellä onkin Kapteeni Batt, joka kidnappasi Niiskuneidin panttivangiksi ja Pikku Myy ryntää apuun, puree Kapteeni Battia käteen ja käskee tätä päästämään Niiskuneidin menemään. Batt uhkailee Pikku-Myytä Niiskuneidin hengellä tätä menemästä Kapteenin lähelle. Pikku Myy juoksee hakemaan apua ja kaikki Muumilaakson asukkaat tulevat Niiskun verstaalle ja piirittävät Battia. Poliisimestari käskee Kapteenia päästämään Niiskuneidin vapaaksi mutta Batt kieltäytyy. Kapteeni Batt uhkailee kyläläisiä päästämään miehistön menemään ja hankkimaan uuden merirosvolaivan. Puolentunnin päästä, Niiskuneidille tulee jano ja hän haluaa juotavaa. Batt haluaa myös. Muumipeikko vie kaksi lasillista mehua. Batt yrittää viisaasti valita koskemattoman juoman ja pakottaa Muumipeikon juomaan Batille tarkoitetun mehun. Muumipeikko juo ja esittää nukahtavansa. Batt ottaa toisen mukin ja nukahtaa. Kyläläiset hurraavat, kun Muumipeikko onnistuu pelastamaan Niiskuneidin. Poliisimestari ja apupoliisit kantavat Kapteeni Batin vankilaan.

Kapteeni Batin suomenkielinen ääninäyttelijä on Markku Huhtamo. Kapteeni Batt oli nimetty MTV:n versiossa Hutikaksi.

Merenneito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenneito esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Lohikäärmeen kyyneleitä. Rannalla Niiskuneiti kuulee Merenneidon itkua, joka kuuluu simpukan läpi. Merenneito itkee yksinäisenä ja Muumipeikko ystävineen menevät tämän luokse. Merenneidolla on haava pyrstössään ja ainoa keino parantaa haava on lohikäärmeen kyyneleet. Muumipeikko, Nipsu, Niiskuneiti ja Pikku-Myy menevät kertomaan Muumimammalle, Muumipapalle ja Nuuskamuikkuselle haavoittuneesta Merenneidosta ja ainoasta parannuskeinosta, joka on Lohikäärmeen kyyneleet. Muumipappa muistaa nuoruutensa lohikäärmeen. Muumimamma ja Nuuskamuikkunen jäävät Merenneidon luokse, kun muut lähtevät etsimään Edvardia. He löytävät tämän. Edvard suostuu auttamaan Merenneitoa ja lähtee muiden mukana tämän luokse. Edvard saa kyynelehdittyä ja kyynel putoaa Merenneidon pyrstöön. Pyrstö paranee ja Merenneito pääsee jälleen uimaan merelle. Lopulta merellä iso mustekala yrittää napata Merenneidon, mutta Edvard pelastaa hänet ja Merenneito pääsee turvallisesti kotiin. Vielä ennen lähtöään Merenneito soittaa simpukkaa.

Merenneidon ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Taiteilija Umbra[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilija Umbra esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Taiteilijoita Muumilaaksossa. Muumipappa on osallistunut valokuvauskilpailuun, jossa paras kuva maisemasta voittaa. Muumipappa ottaa useita kuvia eri maisemista ja lopuksi ottaa viimeiseksi perhepotretin, joka valitettavasti epäonnistuu. Muumipappa lähettää kaikki kuvat perhepotretin mukaan lukien kilpailuun. Olisi ollut liian haastavaa erotella se muista kuvista, joten Muumipappa lähetti sen muiden kuvien mukana kilpailuun. Yllättäen epäonnistunut perhepotretti voittaakin vahingossa. Taiteilija Umbra saapuu muumilaaksoon ja etsii muumipapan epäonnistuneen perhepotretin kuvauspaikkaa ja harmistuu kun kuulee kuvasta totuuden. Vilijonkka tulee paikalle ja pyytää hänet taloonsa. Umbra osallistuu maalauskilpailuun, johon myös Muumipappakin ensiksi osallistuu. Hän ei kuitenkaan onnistu maalaamaan hyvää kuvaa, heittää maalit maalauksensa päälle ja luovuttaa. Muumimamma kuitenkin ilmoittaa maalauksen kilpailuun ja Muumipappa voittaa kilpailun jälleen vahingossa ja antaa palkintorahat Umbralle.

Taiteilija Umbran ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Taiteilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijat esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksossa Taiteilijoita Muumilaaksossa.

Taiteilijoiden ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman ja Juha Varis.

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarit esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksossa Taiteilijoita Muumilaaksossa. Tuomarit tulevat Muumitaloon valitsemaan parhaan maalauksen ja neljä tuomaria puhuvat samaan aikaan.

Tuomareiden ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara, Eero Ahre ja Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski, Jon-Jon Geitel, Jukka Nylund ja Juha Varis.

Piika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piika esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Timantti. Hän on kartanon siivooja. Rouva Vilijonkka ehdottaa Mymmelille, että hän voisi hankkia Piian hänen seuraksi. Piika nukkuu yöllä ja herää kun kuulee kolinaa ja luulee että varas on murtautunut kartanoon, mutta Piika menee ottamaan asiasta selvää ja Piika huomaa, että Mymmeli tiskaa lautasia, josta Piika suuttuu Mymmelille ja Piika kertoo lähtevänsä. Sen jälkeen kartanon katto alkaa vuotamaan, josta Piika tulee kertomaan Mymmelille. Katto vuotaa myös makuuhuoneessa ja Pikku Myy ilmestyy paikalle. Aamulla sateen jälkeen Piika lähtee asioille.

Piian ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Selvänäkijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvänäkijä esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikko ennustaa korteista. Muumipeikko ja Nipsu astuvat sisään Selvänäkijän telttaan, kun Nipsu haluaa tietää, miten rikastua. Muumipeikko ja Nipsu eivät tajua Selvänäkijän ennustusta, mutta hänen telttansa pitkästä jonosta Nipsu keksii tehdä Muumipeikosta selvänäkijän. Muumipeikko "ennustaa korteistaan" eli lukee ennustuksen Nipsun kirjoittamalta lapulta, kun taas tämä toteuttaa kirjoittamansa ennustuksen. Muumipeikko ja Nipsu eivät kuitenkaan usko selvänäkijöihin ja Nipsu muistamattaan tekee sen, josta Selvänäkijä varoitti ja he menettävät "ennustamisistaan" saamansa rahat. Selvänäkijän toinenkin ennustus toteutuu ja Nipsu alkaa uskomaan tähän yhteen selvänäkijään, kun taas Muumipeikko pitää ennustuksien toteutumista sattumana. Nipsu lähtee etsimään Selvänäkijää löytämättä tätä.

Selvänäkijän ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Carla Rindell. MTV:n versiossa Selvänäkijän nimi on Povaaja.

Kleopatra[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kleopatra esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumit muinaisuudessa II. Muumiperhe, Pikku Myy, Nipsu ja Niiskuneiti matkustavat muinaiseen Egyptiin ja päätyvät viemään Kleopatralle Antoniuksen kirjeen, Kleopatra luki kirjeen, hän itkee ja pyörtyy. Myöhemmin illalla Muumiperhe ja heidän ystävänsä aikovat ottaa Kleopatran mukaan muumilaaksoon, mutta Kenraali Antonius tuli kuitenkin hakemaan hänet. Kleopatra ja Antonius palaavat jälleen yhteen.

Kleopatran ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Kenraali Antonius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraali Antonius esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumit muinaisuudessa II. Antonius tuli hakemaan Kleopatran aikakoneen ja Muumiperheen ja heidän ystäviensä luota, Antonius näki Kleopatran ja Kleopatra ehti Antoniuksen syliin, Muumipeikko haluaa kysyä Antoniukselta, että saako hän kokeilla sen miekkaa ja Nipsu sen kypärää.

Kenraali Antoniuksen ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja MTV:n dubbauksessa Jon-Jon Geitel.

Lumimies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumimies esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Salainen lääke. Hän pelottelee kyläläisiä antamaan hänelle ruokaa. Muumipeikko ystävineen menee lumimiehen linnaan auttaakseen kyläläisiä. Hän paljastuu myöhemmin tavalliseksi pojaksi. Poika asuu yksin linnassa eikä hänellä ole ruokaa. Poika pitää Pikku Myystä ja haluaisi tämän jäävän hänen kanssaan pelottelemaan kyläläisiä, mutta Myy ei suostu. Pikku Myy yrittää ottaa tähden, mutta poika kieltää ottamasta. Tähti kuitenkin irtoaa ja he pakenevat, kun linna romahtaa ja Poika päätyy asumaan kyläläisten kanssa.

Lumimiehen ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Ulla Tapaninen ja MTV:n dubbauksessa Carla Rindell.

Poliisimestarin apulaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisimestarin apulaiset esiintyvät Muumilaakson tarinoiden Suomessa aiemmin esittämättömässä jaksossa Muumit ja taistelu merirosvoa vastaan. He ovat Poliisimestarin ja kaikkien Muumilaakson asukkaiden kanssa Niiskun verstaalla pelastamassa Niiskuneitiä, jonka Kapteeni Batt on ottanut panttivangiksi.

Jakso on dubattu suomeksi vain MTV:n versiossa, missä Poliisimestarin apulaisten ääninäyttelijät ovat Ilkka Villi, Jukka Nylund ja Juha Varis.

Demoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demoni esiintyy Muumilaakson tarinoiden Suomessa aiemmin esittämättömässä jaksossa Ääni kelon sisällä. Demoni oli vangittu kelon sisään, rangaistuksena sen hirmuteoista. Ainoa keino vapauttaa demoni oli vetää ruoko kelossa olevasta aukosta ulos. Muumipeikko ystävineen vapauttavat Demonin vahingossa ja demoni meinasi muuttaa heidät pahoiksi. Nuuskamuikkunen kuitenkin huijaa demonin takaisin vankilaansa. Muumit heittivät demonin keloineen merelle.

Demonin suomenkielinen ääninäyttelijä on Markus Bäckman. Demoni on nimetty MTV:n versiossa Paholaiseksi.

Tutkimusmatkailija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusmatkailija esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Kultainen valtakunta. Hän pelastaa Muumipeikon ja hänen ystävänsä alligaattorilta. Hän kertoo etsivänsä kultaista valtakuntaa ja Muumipeikko ystävineen päättävät liittyä seuraan, sitten joki virtaa kohti porttia ja kondorikotka nappaa Pikku Myyn.

Tutkimusmatkailijan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Kultaisen valtakunnan portinvartija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaisen valtakunnan portinvartija esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Kultainen valtakunta. Hän on vuosisatoja toiminut kultaisen valtakunnan portinvartijana. Muumipeikko ja hänen ystävänsä pyytävät portinvartijalta kimaltavan tähtilääkkeen parantaakseen Jenni-tädin noidannuolen. Lääke on kuitenkin vanhentunutta.

Kultaisen valtakunnan portinvartijan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.

Kilpikonna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpikonna esiintyy Muumilaakson tarinoiden Muumipeikko ennustaa korteista. Nipsu ja Muumipeikko herättävät Kilpikonnan.

Kilpikonnan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Profeetta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Profeetta esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Uusi elämä. Pikku Myy menee kertomaan Muumiperheelle että Profeetta, johon Pikku Myy ihastuu, on ilmestynyt Muumilaaksoon. Kun Muumiperhe ystävineen lähtevät katsomaan Profeettaa, tämä ehdottaa heille muutoksen aikaa ja pyytää asukkaita elämään vapaata elämää ja palaamaan takaisin luontoon ja vapauteen. Osa heistä tekeekin muutoksen: Muumipappa alkaa elämään pihalla, Niiskuneiti alkaa käyttämään vaatteita ja hankkii uuden sulhasen, Pikku Myy ottaa toisen nutturan päähänsä ja Nipsu yrittää tehdä vapausmehua. Muumipeikko ja Muumimamma eivät kuitenkaan tiedä minkä muutoksen tekisivät. Jakson lopuksi Muumimamma päättääkin tehdä jotain erilaista ja katoaa. Muumipeikko, Muumipappa, Niiskuneiti, Pikku Myy ja Nipsu lähtevät etsimään häntä ja hän löytyykin nukkumasta Nuuskamuikkusen teltasta.

Profeetan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.

Niiskuneidin sulhanen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niiskuneidin sulhanen esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Uusi elämä. Profeetta ehdottaa kaikille uuden elämän aloittamista. Niiskuneiti päättää aloittaa uuden elämän pukeutumalla vaatteisiin ja hankkimalla uuden sulhasen. Niiskuneiti löytääkin sellaisen. Sulhanen kertoo rannalla, että Niiskuneiti kokkaisi heille ja he olisivat onnellisia. Hän myös menisi tulen läpi kunhan se ei polttaisi. Hän myös muillakin sanoilla yrittää saada Niiskuneidin rakastuvan häneen enemmän. Hän ehdottaa myös, että ryöstäisi Niiskuneidin eli veisi hänet meren yli ja he muuttaisivat sinne. Haisuli näkee tämän kaiken ja kertoo Muumipeikolle, jota kehottaa menemään hakemaan Niiskuneidin takaisin. Haisuli ei kuitenkaan tee sitä auttaakseen vaan saadakseen hyvät naurut. Muumipeikko menee Niiskuneidin ja hänen sulhasensa luo rannalle merirosvoksi pukeutuneena ja haastaa Niiskuneidin sulhasen miekkailuun. Sulhasta pelottaa ja hän tunnustaakin sen Niiskuneidille. Hän kuitenkin rohkaistuu ja ottaa miekan käteensä, josta Muumipeikko yllättyy ja jota hän ei uskonut tapahtuvan. Sulhanen kuitenkin muka muistaa tärkeän tapaamisen ja karkaa pois tilanteesta. Häntä ei enää sen jälkeen nähdä.

Niiskuneidin sulhasen ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.

Egyptiläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptiläiset esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumit muinaisuudessa II. Sotilasjoukko valittaa Muumiperheelle ja heidän ystävilleen, että he tuhosivat pyramidin ja kuninkaan haudan, mutta he ovat kovin pahoillaan. Sotilaat kantavat heidät palatsiin ja käskevät heidän riisua valeasunsa pois päältään vaikka Muumiperheellä ei ole mitään valeasua, ja sitten sotilaat käyvät poistamassa heiltä valeasut ja naamiot sekä samalla syyttävät heitä siitä haudan tuhoamisesta, mutta nämä egyptiläiset eivät tienneet että Muumiperhe ja heidän ystävänsä tulivat auringon maasta.

Egyptiläisten ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Ilkka Villi ja Markus Bäckman.

Muumilaakson tausta-asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sininen haalarimies esiintyy televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita. Hän on yksi Muumilaakson asukkaista. Hänellä on päällään sininen haalari.

Sinisen haalarimiehen ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre (jaksoissa Ninni saa hymynsä takaisin ja Loitsu), Timo Torikka (jaksoissa Jättikurpitsa ja Niiskuneiti selvänäkijänä) ja Ilkka Merivaara (jaksossa Vampyyri) ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman (jaksoissa Ninni saa hymynsä takaisin, Loitsu ja Niiskuneiti selvänäkijänä), Jon-Jon Geitel (jaksossa Jättikurpitsa) ja Aksu Palmén (jaksossa Vampyyri).

  • Vihreä haalarimies esiintyy televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita. Hän on yksi Muumilaakson asukkaista. Hänellä on päällään vihreä haalari ja musta hattu päässä.

Vihreän haalarimiehen ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Matti Ruohola (jaksossa Ninni saa hymynsä takaisin), Timo Torikka (jaksossa Muumipeikko ennustaa korteista) ja Eero Ahre (jaksossa Vampyyri) ja MTV:n dubbauksessa Jukka Nylund (jaksossa Ninni saa hymynsä takaisin), Jarmo Koski (jaksossa Muumipeikko ennustaa korteista) ja Markus Bäckman (jaksoissa Vampyyri ja Muumipeikko ja kultainen häntä).

Pelkästään Muumilaakso-animaatiosarjassa esiintyviä sivuhahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat hahmot ovat tehneet ensiesiintymisensä Muumilaakso-animaatiosarjassa.

Herra Vilijonkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herra Vilijonkka esiintyy Muumilaakso-sarjan jaksossa Kelluva teatteri Emman kertoessa teatterin menneisyydestä. Herra Vilijonkka oli yksi teatterin näyttelijöistä ja Emman ihastus. Kyseessä ei kuitenkaan oletettavasti ole rouva Vilijonkan mies. Peter Kanerva toimii hahmon äänenä suomeksi ja ruotsiksi.

Poliisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkemmin nimeämätön poliisihemuli esiintyy Muumilaakso-sarjan jaksossa Nuuskamuikkunen ja Puistonvartija. Hän on harmaahiuksinen naispuolinen hemuli, joka vie Muumipeikon ja Niiskuneidin vankilaan näiden jäätyä kiinni kieltotaulujen polttamisesta. Hahmossa on piirteitä Muumipeikko-sarjakuvan Poliisimestarista sekä Vaarallinen juhannus -kirjan vanginvartijasta ja tämän serkusta. Hahmoa suomeksi ääninäyttelee Ella Pyhältö.

Hemulitäti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hemulitäti esiintyy Muumilaakso-sarjan jaksossa Näkymätön lapsi Muumipeikon tuodessa Ninnin takaisin kotiin. Hemulitäti on Ninnin ilkeä täti, joka ei voi sietää tätä ja ei haluaisi häntä huolehdittavakseen. Hahmoa suomeksi ääninäyttelee Ella Pyhältö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sirke Happonen: Muumiopas, s. 20. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.
  2. Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, s. 33. WSOY, 2010. ISBN 978-951-037218-0.
  3. Sirke Happonen: Muumiopas, s. 51. SKS, Helsinki 2012.
  4. Sirke Happonen: Muumiopas, s. 134. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.
  5. Muumilaakson tarinoita YLE. Viitattu 26.1.2013.
  6. Tältä Muumien uudet ääninäyttelijät kuulostavat - kuuntele ääninäyte iltalehti.fi. Viitattu 10.8.2017.
  7. Karjalainen, Tuula: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6693-3. s. 157-158
  8. Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva, s. 12. WSOY, 1991. ISBN 951-0-17619-2.
  9. Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva, s. 32. WSOY, 1991. ISBN 951-0-17619-2.
  10. Muumit Rivieralla trailer YouTube. NordiskFilmFinland. Viitattu 19.10.2014.