Tiuhti ja Viuhti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tiuhti ja Viuhti
Tiuhti ja Viuhti Tove Janssonin piirtäminä kirjassa Taikurin hattu.
Tiuhti ja Viuhti Tove Janssonin piirtäminä kirjassa Taikurin hattu.
Luoja(t) Tove Jansson
Näyttelijä(t)

Tiuhti
Japanin lippu Isamu Tanonaka
Ruotsin lippu Sue Lemström
Suomen lippu Marja Packalén
Suomen lippu Ella Pyhältö
(vuoden 2017 dubbaus)

Viuhti
Japanin lippu You Inoue
Ruotsin lippu Hellen Willberg
Suomen lippu Leena Uotila
Suomen lippu Carla Rindell
(vuoden 2017 dubbaus)
Ensiesiintyminen Maailmanloppu tulee! -sarjakuva (1947–1948)
Taikurin hattu (1948)
Henkilötiedot
Luonteenpiirteet aktiivisia, arkoja, vikkeliä
Suhteet
Tutut Muumipeikko, Muumipappa, Muumimamma, Nipsu, Niiskuneiti, Niisku, Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Mörkö, Taikuri

Tiuhti ja Viuhti (ruots. Tofslan och Vifslan) ovat Tove Janssonin Muumi-teoksissa esiintyvä kaksikko. He ovat arkoja ja pieniä olentoja, jotka eivät luota aluksi keneenkään, eivätkä mielellään paljasta salaisuuksiaan muille. Tiuhti ja Viuhti ovat keskenään lähes samannäköisiä, mutta heidät erottaa siitä, että Tiuhtilla on aina päässään punainen piippalakki.[1]

Tiuhti ja Viuhti puhuvat merkillisesti, sillä he lisäävät lähes jokaisen sanan loppuun ti-tavun (ruotsinkielisessä alkuteoksessa sla-tavun). "Maailmanloppu tulee!" -sarjakuvassa tämä selitetään sillä, että he puhuvat ulkomaan kieltä. Pääsääntöisesti muut hahmot eivät ymmärrä Tiuhtin ja Viuhtin puhetta, vaikka lukija pystyy ymmärtämään sitä.

Tiuhti ja Viuhti Tove Janssonin tuotannossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumikirjoissa Tiuhti ja Viuhti tavataan ensi kerran teoksessa Taikurin hattu (1948). Heidän aivan ensimmäinen esiintymisensä oli kuitenkin Tove Janssonin Ny Tid -lehteen vuosina 1947–1948 piirtämässä sarjakuvassa Jorden går under! (suomennettu nimellä Maailmanloppu tulee! vuonna 2007), joka perustuu aiempaan Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaan. Jansson piirsi sarjakuvaa samaan aikaan kun hän kirjoitti Taikurin hattua. Tiuhti ja Viuhti nähtiin ensi kerran 5. joulukuuta 1947 ilmestyneessä stripissä, jossa he kömpivät yllättäen esiin perhosia keräävän hemulin lasipurkista. Toisin kuin muumikirjoissa, tässä sarjakuvassa Tiuhti ja Viuhti kiroilevat.[2] Lisäksi sarjakuvassa Niiskuneiti ymmärtää heidän puhettaan, sillä "hänellä oli naisen vaisto".[3]

Kirjassa Taikurin hattu Tiuhti ja Viuhti tulevat Muumilaaksoon paetessaan Mörköä. He kantavat mukanaan suurta matkalaukkua, jossa he piilottelevat Mörön himoitsemaa kuningasrubiinia. Tässä kirjassa vain Hemuli osaa puhua heidän kanssaan. Tove Janssonin teoksista Tiuhti ja Viuhti nähdään myöhemmin vielä kuvakirjassa Vaarallinen matka, jossa heidät on kuvattu hieman eri näköisiksi kuin aiemmin.

Tiuhti ja Viuhti perustuvat osin Tove Janssoniin ja Vivica Bandleriin, johon Janssonilla oli suhde 1940-luvun lopulla. Hahmojen nimet olivat alkujaan salanimiä, joita Jansson oli käyttänyt kirjeissään (Tofslan = Tove, Vifslan = Vivica). Tove Janssonin elämäkerturi Boel Westin on tulkinnut, että Tiuhtin ja Viuhtin salaisuus (matkalaukun kätketty sisältö) kuvaa vertauskuvallisesti Janssonin ja Bandlerin salattua suhdetta.[4][5]

Tiuhti ja Viuhti muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiuhti ja Viuhti Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jaksossa Matkalaukku

Muumilaakson tarinoita -sarjassa Tiuhti ja Viuhti esiintyvät jaksoissa ”Pikkuruiset vieraat” (osa 6), ”Matkalaukku” (osa 7), ”Taikurin taika” (osa 8) ja ”Ihana lahja” (osa 72), joista kaikki paitsi viimeinen perustuvat Taikurin hattu -kirjaan. Sarjan suomenkielisessä versiossa Tiuhti ja Viuhti puhuvat normaalisti, mutta ruotsinkielisessä versiossa he puhuvat sla-kieltä. Sarjassa hahmojen suomenkielisinä ääninä ovat Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén (Tiuhti) ja Leena Uotila (Viuhti). MTV:n dubbauksessa hahmojen ääninä ovat Ella Pyhältö (Tiuhti) ja Carla Rindell (Viuhti).

Tiuhti ja Viuhti esiintyvät myös tietokonepelissä Muumit ja Taikurin hattu, jossa he puhuvat samoin kuin kirjoissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tiuhti ja Viuhti Moomin.com. Viitattu 7.5.2014.
  2. Juhani Tolvanen: Esimuumi (s. 69) ja Trygve Söderling: Onnellinen sarjakuvapiirtäjä (s. 73–74) teoksessa Maailmanloppu tulee! Tove Janssonin ensimmäinen muumisarjakuva Ny Tid -lehdessä 1947–48. Ny Tid, Helsinki 2007.
  3. Maailmanloppu tulee!, s. 27.
  4. Mahlamäki, Tiina: Työntekoa ja rakkautta. Tove Janssonin elämä 12.1.2008. Agricola. Viitattu 7.5.2014.
  5. Kuisma Korhonen: Tuhatkasvoisen taiteilijan elämä: Boel Westinin elämäkerta kuvaa Tove Janssonia luomisen ilon ja velvollisuuksien ristipaineessa Helsingin Sanomat 8.5.2007. Viitattu 7.5.2014.