Ero sivun ”Nousiainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Crt (keskustelu | muokkaukset) Revert to revision 2075480 dated 2006-12-20 19:51:11 by Piirka using popups |
|||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
'''Nousiainen''' ({{k-sv|Nousis}}) on [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnassa]], [[Länsi-Suomen lääni]]ssä. Kunnassa [[Väkiluku|asuu]] 4 517 ihmistä (31.12.2005) ja sen [[pinta-ala]] on 198,38 [[Neliökilometri|km²]], josta 0,31 km² on vesistöjä. [[Väestötiheys]] on 22,2 asukasta/km². Tuloveroprosentti 17,75. |
'''Nousiainen''' ({{k-sv|Nousis}}) on [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnassa]], [[Länsi-Suomen lääni]]ssä. Kunnassa [[Väkiluku|asuu]] 4 517 ihmistä (31.12.2005) ja sen [[pinta-ala]] on 198,38 [[Neliökilometri|km²]], josta 0,31 km² on vesistöjä. [[Väestötiheys]] on 22,2 asukasta/km². Tuloveroprosentti 17,75. |
||
==Historia== |
|||
nousiainen on pieni kylä jossa lettisampsalta saa perää niin paljon kuin jaksaa panna<3<3tahtoisin nussia jokaista noustelaista ämmää saatana<33nousiainen on bombereita täynnä...jokainen muna keulii clock,12 |
|||
Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan [[Uppsala]]n [[Piispa Henrik]], jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi [[piispa]]ksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna [[1156]]. Paikkana pidetään [[Nousiaisten kirkko|Nousiaisten kirkon]] liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen [[Koroinen|Koroisiin]] lähelle [[Turku]]a. |
|||
Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti. Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana. Nousiaisissa on useita [[linnavuori]]a. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari. |
|||
== Talouselämä == |
== Talouselämä == |
||
Versio 29. joulukuuta 2006 kello 23.08
| Nousiaisten kunta | |||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
| Sijainti | |||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta | ||
| Seutukunta | Turun seutukunta | ||
| Perustamisvuosi | 1867 | ||
| Pinta-ala | 198,38 km² | ||
| – maa | 198,07 km² | ||
| – sisävesi | 0,31 km² | ||
| Väkiluku | 4 517 (31.12.2005) | ||
| – väestötiheys | 22,2 as./km² | ||
| Kunnallisvero | 17,75 % | ||
| Kunnanjohtaja | Hannu Rämö | ||
| Aiheesta muualla | |||
| www.nousiainen.fi | |||
Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4 517 ihmistä (31.12.2005) ja sen pinta-ala on 198,38 km², josta 0,31 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 22,2 asukasta/km². Tuloveroprosentti 17,75.
Historia
Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.
Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti. Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana. Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.
Talouselämä
Maanviljelys on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuuluu myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas.
Nähtävyydet
- Nousiaisten kirkko
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Nutturlan makasiiniteatteri
Kyliä
Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Järäinen, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koijola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Oja, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Sontamala, Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää
Nousiaisten sijainti on 60,617° pohjoista leveyttä ja 22,133° itäistä pituutta.
Aiheesta muualla