Ero sivun ”Syötteen kansallispuisto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Logo
kävijämäärä päivitetty
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 11: Rivi 11:
| ala = 299 km²
| ala = 299 km²
| perustettu = 2000
| perustettu = 2000
| kävijämäärä = 68&nbsp;900<ref name=kavija2018>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metsa.fi/kansallispuistoittain | Nimeke = Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 | Ajankohta = 20.3.2019 | Julkaisija = Metsähallitus | Viitattu = 20.3.2019}}</ref>
| kävijämäärä = 77&nbsp;300<ref name=kavija2019>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/kayntimaarat/kayntimaarat-maastossa/ | Nimeke = Käyntimäärät maastossa | Julkaisija = Metsähallitus | Viitattu = 10.6.2020}}</ref>
| kävijävuosi = 2018
| kävijävuosi = 2019
| hallinto = [[Metsähallitus]]
| hallinto = [[Metsähallitus]]
}}
}}

Versio 10. kesäkuuta 2020 kello 06.53

Syötteen kansallispuisto

Syötteen kansallispuiston tunnus

Sijainti
Pinta-ala
299 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
2000
Kävijämäärä
77 300[1] (2019)
Hallinto
Kartta

Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee Pudasjärven kaupungin sekä Posion ja Taivalkosken kuntien alueella.[2] Pinta-alaltaan kansallispuisto on 299 km².[2]

Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen mukaan.

Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.

Syötteen kansallispuistossa on merkittyjä päivä-, retkeily- ja vaellusreittejä yhteensä 122 kilometriä. Pärjänjoen melontareitti on 22 kilometriä pitkä. Syöte on erityisesti maastopyöräilijöiden suosiossa.lähde? Puistossa olevat pyöräilyreitit ovat pituudeltaan 19–54 kilometriä.[3]

Maisema Syötteen kansallispuistosta

Lähteet

  1. Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 10.6.2020.
  2. a b Luontoon.fi: Syötteen kansallispuisto Viitattu 25.3.2013
  3. Syötteen reitit luontoon.fi. Viitattu 22.3.2019.

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.