Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 072 muokkausta
kh
Rivi 34: Rivi 34:
Ihminen saapui Toholammin seudulle [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] aikoihin. [[Kivikausi|Kivikautisia]] asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. [[Pronssikausi|Pronssi-]] ja [[Rautakausi|rautakautisia]] löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.<ref name=" Perinnealbumi">{{kirjaviite | Tekijä=Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen |Nimeke= Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2|Julkaisupaikka=Kuopio| Julkaisija= Kimy-kustannus |Vuosi=1980 |Tunniste= ISBN 951-840-003-2 }}</ref>
Ihminen saapui Toholammin seudulle [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] aikoihin. [[Kivikausi|Kivikautisia]] asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. [[Pronssikausi|Pronssi-]] ja [[Rautakausi|rautakautisia]] löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.<ref name=" Perinnealbumi">{{kirjaviite | Tekijä=Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen |Nimeke= Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2|Julkaisupaikka=Kuopio| Julkaisija= Kimy-kustannus |Vuosi=1980 |Tunniste= ISBN 951-840-003-2 }}</ref>


[[1100-luku|1100 jaa.]] [[suomalaiset]] saapuivat [[Saamelaiset|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui [[1200-luku|1200-luvulla]] asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku|Karkun]] pitäjän Oravalassa (nyk. Oravula). Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " />
[[Suomalaiset]] saapuivat 1100 jaa. [[Saamelaiset|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui 1200-luvulla asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku|Karkun]] pitäjän Oravalassa (nyk. Oravula). Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " />


Toholammin vanhimpana asukkaana voitaneen pitää vuoden [[1551]] [[nokkavero]]luettelossa ensin kerran mainittua Matti Oravaista. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta vuonna [[1568]] Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna [[1570]] viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. [[1590-luku|1590-luvulla]] Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui [[Nuijasota|nuijasodasta]] huolimatta, kun [[savolaiset]] muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului [[Lohtaja|Suur-Lohtajaan]].<ref name="Perinnealbumi " />
Toholammin vanhimpana asukkaana voitaneen pitää vuoden 1551 [[nokkavero]]luettelossa ensin kerran mainittua Matti Oravaista. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta vuonna 1568 Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna 1570 viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. 1590-luvulla Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui [[Nuijasota|nuijasodasta]] huolimatta, kun [[savolaiset]] muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului [[Lohtaja|Suur-Lohtajaan]].<ref name="Perinnealbumi " />


[[1600-luku|1600-luvulla]] Toholammin asutuskehitys katkesi Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. Vuonna [[1624]] verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien [[terva]]metsien löytyvän Kannuksen [[Mutkalampi|Mutkalammilta]] ja Toholammilta. [[Tervanpoltto|Tervanpoltosta]] tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi [[Talonpoika|talonpoikia]] irrottautumaan puhtaasta [[Omavaraistalous|luontaistaloudesta]] ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista [[Rauta|raudanvalmistusta]] harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat [[Ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. [[1700-luku|1700-luvulla]] rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua.<ref name="Perinnealbumi " /><br>
Toholammin asutuskehitys katkesi 1600-luvulla Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. Vuonna 1624 verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien [[terva]]metsien löytyvän Kannuksen [[Mutkalampi|Mutkalammilta]] ja Toholammilta. [[Tervanpoltto|Tervanpoltosta]] tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi [[Talonpoika|talonpoikia]] irrottautumaan puhtaasta [[Omavaraistalous|luontaistaloudesta]] ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista [[Rauta|raudanvalmistusta]] harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat [[Ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. Rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua 1700-luvulla.<ref name="Perinnealbumi " /><br>


Toholammin ensimmäinen [[kirkko]] rakennettiin vuonna [[1665]] Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden [[1700]] rovastintarkastuksessa todettiin, että [[sade]] ja [[lumi]] löivät kirkonnurkista sisään. Uusi kirkko valmistui samalle paikalle vuonna [[1765]]. Rakennusmestarina toimi [[kalajoki]]lainen [[Matti Jylkkä]]. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo vuonna [[1665]], he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta [[18. elokuuta]] [[1775]].<ref name="Perinnealbumi " />
Toholammin ensimmäinen [[kirkko]] rakennettiin vuonna 1665 Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden 1700 rovastintarkastuksessa todettiin, että [[sade]] ja [[lumi]] löivät kirkonnurkista sisään. Uusi kirkko valmistui samalle paikalle vuonna 1765. Rakennusmestarina toimi [[kalajoki]]lainen [[Matti Jylkkä]]. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo vuonna 1665, he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta 18. elokuuta 1775.<ref name="Perinnealbumi " />


1700-luvun alussa Toholammin talomäärä pysyi samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttaneet [[suuret kuolonvuodet]] ja vuonna [[1714]] alkanut [[isoviha]]. Isonvihan aikana [[venäläiset]] tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien [[1723]]–[[1808]] Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.<ref name="Perinnealbumi " />
Toholammin talomäärä pysyi 1700-luvun alussa samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttaneet [[suuret kuolonvuodet]] ja vuonna 1714 alkanut [[isoviha]]. Isonvihan aikana [[venäläiset]] tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien 1723–1808 Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.<ref name="Perinnealbumi " />


[[Tiedosto:Toholampikirkko.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Toholammin kirkko]]]]
[[Kuva:Toholampikirkko.jpg|thumb|left|275px|[[Toholammin kirkko]]]][[Vaasan lääni]]n [[kuvernööri]] tuomitsi vuonna [[1851]] Toholammin ylikyläläisten kannan mukaisesti vanhan kirkon korjauskelvottomaksi ja velvoitti seurakunnan hankkimaan rakennusluvan ja piirustukset uudelle kirkolle. Piirustukset laati arkkitehti [[Carl Axel Setterberg]] vuonna [[1857]]. Rakennusmestariksi valittiin [[Jaakko Kuorikoski]] [[Kaustinen|Kaustiselta]]. Vanha kirkko hajotettiin uuden kirkon tarpeiksi. [[Toholammin kirkko|Uusi kirkko]] nousi Kettukankaalle syyskuussa [[1861]]. Toholammista tuli [[Suomen senaatti|senaatin]] päätöksellä itsenäinen kirkkoherraseurakunta vuonna [[1859]]. Päätös astui voimaan Suur-Lohtajan viimeisen [[kirkkoherra]]n, [[rovasti]] Keckmanin kuoltua [[12. marraskuuta]] [[1882]]. Toholammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin vuonna [[1883]] [[Sääksmäki|Sääksmäen]] [[kappalainen]] Johannes Schönberg.<ref name="Perinnealbumi " />
[[Vaasan lääni]]n [[kuvernööri]] tuomitsi vuonna 1851 Toholammin ylikyläläisten kannan mukaisesti vanhan kirkon korjauskelvottomaksi ja velvoitti seurakunnan hankkimaan rakennusluvan ja piirustukset uudelle kirkolle. Piirustukset laati arkkitehti [[Carl Axel Setterberg]] vuonna 1857. Rakennusmestariksi valittiin [[Jaakko Kuorikoski]] [[Kaustinen|Kaustiselta]]. Vanha kirkko hajotettiin uuden kirkon tarpeiksi. [[Toholammin kirkko|Uusi kirkko]] nousi Kettukankaalle syyskuussa 1861. Toholammista tuli [[Suomen senaatti|senaatin]] päätöksellä itsenäinen kirkkoherraseurakunta vuonna 1859. Päätös astui voimaan Suur-Lohtajan viimeisen [[kirkkoherra]]n, [[rovasti]] Keckmanin kuoltua 12. marraskuuta 1882. Toholammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin vuonna 1883 [[Sääksmäki|Sääksmäen]] [[kappalainen]] Johannes Schönberg.<ref name="Perinnealbumi " />


Suomessa annettiin [[6. helmikuuta]] 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti [[17. syyskuuta]] [[1865]] kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”''Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista''”, toteaa kappalainen V. F. Lilius pöytäkirjassaan.<ref name="Perinnealbumi " />
Suomessa annettiin 6. helmikuuta 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti 17. syyskuuta 1865 kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”''Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista''”, toteaa kappalainen V. F. Lilius pöytäkirjassaan.<ref name="Perinnealbumi " />


Vuonna [[1900]] Toholammin asukasluku oli 3&nbsp;674 ja [[1910]] 4&nbsp;426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi [[1900-luku|1900-luvun alussa]], [[siirtolaisuus]] vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosien [[1872]] ja [[1917]] välisenä aikana Toholammilta lähti 2&nbsp;042 ihmistä hakemaan parempaa elämää [[Amerikka|Amerikasta]]. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat vuosina [[1893]]–[[1902]]. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] [[Isokyrö]] sekä [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Kortesjärvi]] ja [[Alajärvi]]. Kun [[Yhdysvallat]] alkoi [[1920-luku|1920-luvulla]] rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa [[Kanada]]an. Vähitellen siirtolaisten määrä alkoi vähentyä, mihin oli syynä elintason paraneminen Suomessa.<ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Suur-Lohtajan historiatoimikunta |Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref><br>
Vuonna 1900 Toholammin asukasluku oli 3&nbsp;674 ja 1910 4&nbsp;426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa, [[siirtolaisuus]] vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosina 1872–1917 Toholammilta lähti 2&nbsp;042 ihmistä hakemaan parempaa elämää [[Amerikka|Amerikasta]]. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat vuosina 1893–1902. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] [[Isokyrö]] sekä [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Kortesjärvi]] ja [[Alajärvi]]. Kun [[Yhdysvallat]] alkoi 1920-luvulla rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa [[Kanada]]an. Vähitellen siirtolaisten määrä alkoi vähentyä, mihin oli syynä elintason paraneminen Suomessa.<ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Suur-Lohtajan historiatoimikunta |Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref><br>
Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna [[1950]], jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5&nbsp;000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan [[Maatalous|maataloudesta]] vapautuneesta väestöstä. Vuonna [[1975]] asukkaita oli enää 3&nbsp;828. [[1970-luku|1970-luvun lopulla]] kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4&nbsp;000 asukkaan raja ylitettiin jälleen. Vuonna [[1985]] kunnan asukasluku oli 4&nbsp;070. [[1990-luku|1990-luvun alussa]] koettu [[lama]] käänsi Toholammin asukasluvun uudelleen laskuun. Vuonna [[2011]] asukkaita oli 3&nbsp;462.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7|Sivut = 204|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref>
Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna 1950, jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5&nbsp;000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan [[Maatalous|maataloudesta]] vapautuneesta väestöstä. Vuonna 1975 asukkaita oli enää 3&nbsp;828. 1970-luvun lopulla kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4&nbsp;000 asukkaan raja ylitettiin jälleen. Vuonna 1985 kunnan asukasluku oli 4&nbsp;070. 1990-luvun alussa koettu [[lama]] käänsi Toholammin asukasluvun uudelleen laskuun. Vuonna 2011 asukkaita oli 3&nbsp;462.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7|Sivut = 204|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref>


==Väestönkehitys==
==Väestönkehitys==

Versio 16. lokakuuta 2019 kello 12.50

Toholampi

vaakuna

sijainti

Toholammin kunnantalo, joka valmistui vuonna 1986
Toholammin kunnantalo, joka valmistui vuonna 1986
Sijainti 63°46.5′N, 024°15′E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Kuntanumero 849
Hallinnollinen keskus Toholammin kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 617,05 km²
187:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 608,98 km²
– sisävesi 8,07 km²
Väkiluku 2 849
222:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 4,68 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,3 %
– 15–64-v. 53,7 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,6 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 9,50 %
53:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
10
3
2
1
1
www.toholampi.fi

Toholampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 849 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 617,05 km2, josta 8,07 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,68 asukasta/km2.

Toholammin naapurikunnat ovat Kannus, Kokkola, Lestijärvi ja Sievi.

Toholammilla toimii SM-kisoissa hyvin menestynyt Toholammin Puhallinorkesteri, joka on myös tehnyt useita merkittäviä soittomatkoja mm. Saksaan, Venäjälle sekä Latviaan ja muualle Baltiaan.

Toholammin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla viili ja lihavelli.[7]

Historia

Ihminen saapui Toholammin seudulle kampakeraamisen kulttuurin aikoihin. Kivikautisia asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.[8]

Suomalaiset saapuivat 1100 jaa. saamelaisten erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. Kainulaisiksi ja myöhemmin pirkkalaisiksi nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin Satakunnasta ja Suur-Pirkkalan pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui 1200-luvulla asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa Karkun pitäjän Oravalassa (nyk. Oravula). Myös hämäläiset ulottivat eräretkensä Pohjanmaalle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat Päijänteen rannoille.[8]

Toholammin vanhimpana asukkaana voitaneen pitää vuoden 1551 nokkaveroluettelossa ensin kerran mainittua Matti Oravaista. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta vuonna 1568 Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna 1570 viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. 1590-luvulla Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui nuijasodasta huolimatta, kun savolaiset muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului Suur-Lohtajaan.[8]

Toholammin asutuskehitys katkesi 1600-luvulla Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. Vuonna 1624 verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien tervametsien löytyvän Kannuksen Mutkalammilta ja Toholammilta. Tervanpoltosta tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi talonpoikia irrottautumaan puhtaasta luontaistaloudesta ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista raudanvalmistusta harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat ankkureita ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. Rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua 1700-luvulla.[8]

Toholammin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1665 Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden 1700 rovastintarkastuksessa todettiin, että sade ja lumi löivät kirkonnurkista sisään. Uusi kirkko valmistui samalle paikalle vuonna 1765. Rakennusmestarina toimi kalajokilainen Matti Jylkkä. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo vuonna 1665, he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta 18. elokuuta 1775.[8]

Toholammin talomäärä pysyi 1700-luvun alussa samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttaneet suuret kuolonvuodet ja vuonna 1714 alkanut isoviha. Isonvihan aikana venäläiset tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien 1723–1808 Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.[8]

Toholammin kirkko

Vaasan läänin kuvernööri tuomitsi vuonna 1851 Toholammin ylikyläläisten kannan mukaisesti vanhan kirkon korjauskelvottomaksi ja velvoitti seurakunnan hankkimaan rakennusluvan ja piirustukset uudelle kirkolle. Piirustukset laati arkkitehti Carl Axel Setterberg vuonna 1857. Rakennusmestariksi valittiin Jaakko Kuorikoski Kaustiselta. Vanha kirkko hajotettiin uuden kirkon tarpeiksi. Uusi kirkko nousi Kettukankaalle syyskuussa 1861. Toholammista tuli senaatin päätöksellä itsenäinen kirkkoherraseurakunta vuonna 1859. Päätös astui voimaan Suur-Lohtajan viimeisen kirkkoherran, rovasti Keckmanin kuoltua 12. marraskuuta 1882. Toholammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin vuonna 1883 Sääksmäen kappalainen Johannes Schönberg.[8]

Suomessa annettiin 6. helmikuuta 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti 17. syyskuuta 1865 kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista”, toteaa kappalainen V. F. Lilius pöytäkirjassaan.[8]

Vuonna 1900 Toholammin asukasluku oli 3 674 ja 1910 4 426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa, siirtolaisuus vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosina 1872–1917 Toholammilta lähti 2 042 ihmistä hakemaan parempaa elämää Amerikasta. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat vuosina 1893–1902. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat Pohjanmaan Isokyrö sekä Etelä-Pohjanmaan Kortesjärvi ja Alajärvi. Kun Yhdysvallat alkoi 1920-luvulla rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa Kanadaan. Vähitellen siirtolaisten määrä alkoi vähentyä, mihin oli syynä elintason paraneminen Suomessa.[9]
Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna 1950, jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5 000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan maataloudesta vapautuneesta väestöstä. Vuonna 1975 asukkaita oli enää 3 828. 1970-luvun lopulla kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4 000 asukkaan raja ylitettiin jälleen. Vuonna 1985 kunnan asukasluku oli 4 070. 1990-luvun alussa koettu lama käänsi Toholammin asukasluvun uudelleen laskuun. Vuonna 2011 asukkaita oli 3 462.[10]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Toholammin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 967
1985
  
 4 064
1990
  
 4 087
1995
  
 4 023
2000
  
 3 797
2005
  
 3 667
2010
  
 3 480
2015
  
 3 311
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Toholammilla oli 3 192 asukasta, joista 1 642 asui taajamissa, 1 539 haja-asutusalueilla ja 11 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Toholammin taajama-aste on 51,6 %.[12] Toholammin taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Toholammin kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 642 asukasta.[13]

Luonto

Toholammin maiseman kolme pääpiirrettä ovat maaston tasaisuus, laajat suot ja kunnan läpi kaakosta luoteeseen virtaavan Lestijoen laakso. Peltoalueet keskittyvät Lestijoen ja sen sivupurojen varsille.[10]

Kallioperä on pääasiassa graniittia, granodioriittia ja gneissiä. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi laajahko gabroalue. Kallioperä on lähes kauttaaltaan maalajien peitossa. Jokilaaksossa on peitteenä savi, laakson sivuilla moreeni, hiekka ja turve, joiden luode–kaakkosuuntainen juovaisuus kuvastaa mannerjään liikkeen suuntaa. Pinnanmuodoiltaan kunta on Pohjanlahteen viettävää tasankoa. Jokilaakson sivuillakin kumpareet ovat matalia ja pehmeäpiirteisiä. Vaihtelevinta maasto on kunnan kaakkoisosassa. Korkein kohouma Raikonharju on Kokkolan rajan tuntumassa.

Toholammilla on suota yli puolet maa-alasta. Suot ovat tyypiltään joko aapa- tai keidassoita. Suuri osa kunnan soista on ojitettu. Turvetuotannon kohteena on alle yksi prosentti suopinta-alasta. Toholammin kaakkoisnurkkaan ulottuu laaja Kivinevan – Tuomikonnevan – Ison Lampinevan soidensuojelualue.[10]

Toholammin tärkein vesistö on runsaskoskinen ja mutkitellen virtaavaa Lestijoki. Sykäräisten eteläpuolella siihen laskee Härkäoja ja kirkonkylän eteläpuolella Sarkoja ja Kivioja. Suurimmat järvet ovat Särkijärvi idässä ja Iso-Hongistonjärvi lounaassa.[10]

Kyliä

  • Alakylä
  • Asiala
  • Hirvikoski
  • Häkkilä
  • Härkäneva
  • Kirkonkylä
  • Kleemola
  • Kotila
  • Lamu
  • Markki
  • Maunu
  • Määttälä
  • Oikemus
  • Parhiala
  • Riuttanen
  • Purontaka
  • Sykäräinen

Uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Toholammilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Seurakunta toimii myös Lestijärven kunnan alueella.

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[15] Toholammin evankelisen osaston puitteissa[16], herännäisyys[17] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla toimii paikkakunnalla Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys[18].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Toholammin helluntaiseurakunta.[19] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Toholammin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[20]

Tunnettuja toholampilaisia

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Toholampi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 165. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  8. ↑ a b c d e f g h Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen: Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2. Kuopio: Kimy-kustannus, 1980. ISBN 951-840-003-2.
  9. ↑ Leevi Junkala, Maria Niemelä: Suur-Lohtajan historia 2. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1977. ISBN 951-99109-9-9.
  10. ↑ a b c d Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 204. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  11. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  14. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 31.10.2011.
  16. ↑ Toholammin evankelinen osasto Toholammin evankelinen osasto. Viitattu 31.10.2011.
  17. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 31.10.2011.
  18. ↑ Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys. Viitattu 31.10.2011.
  19. ↑ Toholammin Helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 31.10.2011.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toholampi&oldid=18474217”