Ero sivun ”Syötteen kansallispuisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Päivitetty kävijämäärä vuodelle 2015 |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| ala = 299 km² |
| ala = 299 km² |
||
| perustettu = 2000 |
| perustettu = 2000 |
||
| kävijämäärä = |
| kävijämäärä = 68 900<ref name=kavija2018>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metsa.fi/kansallispuistoittain | Nimeke = Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 | Ajankohta = 20.3.2019 | Julkaisija = Metsähallitus | Viitattu = 20.3.2019}}</ref> |
||
| kävijävuosi = |
| kävijävuosi = 2018 |
||
| hallinto = [[Metsähallitus]] |
| hallinto = [[Metsähallitus]] |
||
}} |
}} |
||
'''Syötteen kansallispuisto''' on perustettu vuonna [[2000]] ja se sijaitsee [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Posio]]n ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] kuntien alueella.<ref name="luontoon">[ |
'''Syötteen kansallispuisto''' on perustettu vuonna [[2000]] ja se sijaitsee [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Posio]]n ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] kuntien alueella.<ref name="luontoon">[https://www.luontoon.fi/syote Luontoon.fi: Syötteen kansallispuisto] Viitattu 25.3.2013</ref> Pinta-alaltaan [[kansallispuisto]] on 300 km².<ref name="luontoon" /> |
||
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa|pohjoispohjalaisen]] [[suo]]maaston ja [[koillismaa]]laisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, [[Iso-Syöte|Iso-Syötteen]] mukaan. |
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa|pohjoispohjalaisen]] [[suo]]maaston ja [[koillismaa]]laisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, [[Iso-Syöte|Iso-Syötteen]] mukaan. |
||
Versio 20. maaliskuuta 2019 kello 11.45
Maisema Syötteen kansallispuistosta.
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
299 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
2000 |
| Kävijämäärä |
68 900[1] (2018) |
| Hallinto |
Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella.[2] Pinta-alaltaan kansallispuisto on 300 km².[2]
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen mukaan.
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.
Lähteet
- ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 20.3.2019. Metsähallitus. Viitattu 20.3.2019.
- ↑ a b Luontoon.fi: Syötteen kansallispuisto Viitattu 25.3.2013
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syötteen kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
| Kylät ja alueet |
Aittojärvi: Aittojärvi |
|---|---|
| Järviä, jokia ja muita vesistöjä |
Aittojärvi – Iijoki – Jaaskamonkoski – Jaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi |
| Nähtävyyksiä |
Pudasjärven kirkko – Sarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto |
| Muuta Pudasjärveen liittyvää |
Hirsikampus – Hirvisuo – Iijokiseutu – Iso-Syöte – Jyrkkäkoski – Kesäpilkin MM-kisat – Niemitalon Juustola – Pudasjärven lentokenttä – Litokaira – Olvassuo – Virkistysuimala Puikkari – Pudasjärven ufot – Syöte – Umpihankihiihdon MM-kisat |
| Kyliä |
Inkee – Jokijärvi – Jurmu – Koitila – Kurtti – Loukusa – Metsäkylä – Parviainen – Pisto – Taivalkosken kirkonkylä – Tyrävaara – Vaarakylä |
|---|---|
| Järviä, jokia ja muita vesistöjä |
Iijoki – Kostonjoki – Kostonjärvi – Korvuanjärvi – Kurtinjärvi |
| Nähtävyyksiä |
Kallioniemi – Kylmäluoman retkeilyalue – Päätalopäivät – Taivalkosken kirkko – Syötteen kansallispuisto |
| Muuta |
Mustavaaran kaivos – Korvuan rautatieasema – Kurtin rautatieasema – Taivalkosken rautatieasema – Taivalniskan seisake – Taivalvaaran rautatieasema |