Ero sivun ”Viljakkala” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
52 329 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
52 329 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30: Rivi 30:
Viljakkalan kunnan ja [[Ylöjärvi|Ylöjärven]] kaupungin kuntaliitos astui voimaan [[1. tammikuuta]] [[2007]]. Viljakkalan naapurikunnat olivat [[Hämeenkyrö]], [[Ikaalinen]], [[Kuru]] ja Ylöjärvi.
Viljakkalan kunnan ja [[Ylöjärvi|Ylöjärven]] kaupungin kuntaliitos astui voimaan [[1. tammikuuta]] [[2007]]. Viljakkalan naapurikunnat olivat [[Hämeenkyrö]], [[Ikaalinen]], [[Kuru]] ja Ylöjärvi.


Viljakkalasta lähtevät seututiet Ylöjärvelle, Hämeenkyrön [[Kyröskoski|Kyröskoskelle]] ja [[Kyrösjärvi|Kyrösjärven]] itäpuolitse Ikaalisten itä- ja pohjoisosiin. Entisen kunnan alueen itäisin kärki ulottuu Ylöjärven ja [[Virrat|Virtain]] välisen [[kantatie 65]]:n yli. Viljakkalan itäosan halki kulkee vuonna 1971 käyttöön otettu [[Tampere–Seinäjoki-rata]], mutta sillä ei juuri ole merkitystä liikenneolojen kannalta, koska radalla ei ole henkilöliikennepaikkoja Viljakkalan alueella.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat' (2. painos), s. 136. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>
Viljakkalasta lähtevät seututiet Ylöjärvelle, Hämeenkyrön [[Kyröskoski|Kyröskoskelle]] ja [[Kyrösjärvi|Kyrösjärven]] itäpuolitse Ikaalisten itä- ja pohjoisosiin. Entisen kunnan alueen itäisin kärki ulottuu Ylöjärven ja [[Virrat|Virtain]] välisen [[kantatie 65]]:n yli lähelle [[Näsijärvi|Näsijärveä]]. Viljakkalan itäosan halki kulkee vuonna 1971 käyttöön otettu [[Tampere–Seinäjoki-rata]], mutta sillä ei juuri ole merkitystä liikenneolojen kannalta, koska radalla ei ole henkilöliikennepaikkoja Viljakkalan alueella.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat' (2. painos), s. 136. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>


Viljakkalan tunnetuin kohde on [[Haverin kaivos|Haverin kultakaivos]], joka on nykyään matkailukäytössä. Kaivos on myös urheilusukeltajien käytössä. Helsingin olympiakisojen kulta- ja hopeamitalien materiaali on kaivettu Haverista.
Viljakkalan tunnetuin kohde on [[Haverin kaivos|Haverin kultakaivos]], joka on nykyään matkailukäytössä. Kaivos on myös urheilusukeltajien käytössä. Helsingin olympiakisojen kulta- ja hopeamitalien materiaali on kaivettu Haverista.

Versio 13. kesäkuuta 2014 kello 08.13

Viljakkala
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Ylöjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°42′20″N, 23°16′00″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 932
Perustettu 1874
Liitetty 2007
– liitoskunnat Ylöjärvi
Viljakkala
– syntynyt kunta Ylöjärvi
Pinta-ala 224,96 km²  [1]
– maa 200,25 km²
– sisävesi 24,71 km²
Väkiluku 2 168  [2]
(2006)
– väestötiheys 10,85 as./km²

Viljakkala oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Viljakkalassa on 125 järveä ja lampea, ja jokaista asukasta kohti paikkakunnalla on 83 metriä rantaviivaa.

Viljakkalan kunnan ja Ylöjärven kaupungin kuntaliitos astui voimaan 1. tammikuuta 2007. Viljakkalan naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kuru ja Ylöjärvi.

Viljakkalasta lähtevät seututiet Ylöjärvelle, Hämeenkyrön Kyröskoskelle ja Kyrösjärven itäpuolitse Ikaalisten itä- ja pohjoisosiin. Entisen kunnan alueen itäisin kärki ulottuu Ylöjärven ja Virtain välisen kantatie 65:n yli lähelle Näsijärveä. Viljakkalan itäosan halki kulkee vuonna 1971 käyttöön otettu Tampere–Seinäjoki-rata, mutta sillä ei juuri ole merkitystä liikenneolojen kannalta, koska radalla ei ole henkilöliikennepaikkoja Viljakkalan alueella.[3]

Viljakkalan tunnetuin kohde on Haverin kultakaivos, joka on nykyään matkailukäytössä. Kaivos on myös urheilusukeltajien käytössä. Helsingin olympiakisojen kulta- ja hopeamitalien materiaali on kaivettu Haverista.

Viljakkalaan asutettiin viime sotien jälkeen Kaukolan siirtoväkeä.

Viljakkala kuului alkujaan Sastamalan suurpitäjään, josta se erosi Hämeenkyrön mukana jo 1300-luvulla. Viljakkala tuli Hämeenkyröön kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi vuonna 1641 ja kappeliksi vuonna 1844. Vuonna 1906 Viljakkalasta tuli itsenäinen seurakunta; kunnallisesti se oli itsenäistynyt jo vuonna 1874. Carl Ludvig Engelin suunnittelema puinen Viljakkalan kirkko on vuodelta 1842. [4]

Inkulan salmen museosilta

Kyliä

Harhala, Hiiroinen, Hämeentaival, Inkula, Karhe, Koivisto, Nisu, Sarkkila, Sontu, Särkkä, Viljakkala (kirkonkylä)

Aiheesta muualla

Viitteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain (pdf) 1. 1. 2006. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.6.2008.
  2. ↑ Kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2006. Väestörekisterikeskus. Viitattu 24.6.2008.
  3. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat' (2. painos), s. 136. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  4. ↑ Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 433. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viljakkala&oldid=14103645”