Propionihappo

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Propaanihappo)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Propionihappo
Propionic acid structure.png
Tunnisteet
CAS-numero 79-09-4
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C3H6O2
Moolimassa 74,08 g/mol
Ulkomuoto väritön kirkas öljymäinen neste
Tiheys 0,993 g/cm³
Sulamispiste -22 °C (251 K)
Kiehumispiste 140,7 °C (414 K)
Liukoisuus sekoittuu veteen

Propionihappo eli propaanihappo (C2H5COOH) on pistävän eltaantuneen hajuinen karboksyylihappo. Proprionihapon anioneja, suoloja ja estereitä kutsutaan propionaateiksi. Aineesta käytetään myös nimiä etyylimuurahaishappo, metyylietikkahappo, propaanihappo ja etaanikarboksyylihappo.

Propionihapon rakennekaava on CH3CH2COOH. Sen happovakio pKa on 4,87, leimahduspiste 54 °C c.c. eli suljetun astian (closed cup) menetelmällä ja 57 °C o.c. eli avoimen astian (open cup) menetelmällä mitattuna ja itsesyttymislämpötila 485 °C.

Propaanihappoa valmistetaan hapettamalla propanolia tai etanolin ja hiilimonoksidin välisellä reaktiolla. Myös eräät bakteerit tuottavat sitä heksooseista. Yhdistettä käytetään orgaanisessa synteesissä sekä viljan säilöntään.[1]

Propionihappoa esiintyy monissa juustoissa. Sitä käytetään myös elintarvikkeissa happamuudensäätöön ja sen E-koodi on E 280.[2] Propionihapon suoloista on elintarvikkeissa sallittu käytettäväksi natriumpropionaatti (E 281), kalsiumpropionaatti (E 282) ja kaliumpropionaatti (E 283).

Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 358. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. Lisäaineopas 2009. Evira. Viitattu 09.08.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.