Maasotakoulu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo nykyisestä joukko-osastosta ja koulusta. Maasotakoulu oli myös Santahaminassa toimineen Kadettikoulun nimi vuosina 1941–1952.
Maasotakoulu
Maasotakoulun joukko-osastotunnus
Maasotakoulun joukko-osastotunnus
Toiminnassa 2001–
Valtio Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Aselajit jalkaväki, tykistö, pioneeri, viesti
Rooli sotilasopetuslaitos, joukko-osasto
Osa joukkoa maavoimat
Tukikohta LappeenrannanHaminan varuskunta
Marssi Maasotakoulun marssi
Vuosipäivät 19. lokakuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja eversti Asko Muhonen

Maasotakoulu (MAASK) on Suomen maavoimien joukko-osasto ja puolustushaarakoulu, jonka kotipaikka on Lappeenranta. Vuodesta 2015 alkaen osia Maasotakoulun toiminnoista sijaitsee myös Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä.[1][2]

Maasotakoulu perustettiin vuonna 2001, ja se on Maavoimien komentajan alainen.[3] Maasotakoulun päätehtäviä ovat tutkimus, puolustusvalmiuden ylläpito ja koulutus. Maasotakoulussa työskentelee yli 600 henkilöä.[4] Joukko-osaston tukikohta on LappeenrannanHaminan varuskunta.[4]

Tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maasotakoulun Koulutuskeskus järjestää maavoimien upseerien peruskoulutusta.[4] Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkintojen maavoimien koulutusohjelman (aik. maasotalinja) opiskelijat käyvät puolustushaaraopinnot sekä jalkaväki-, pioneeri-, kenttätykistö- ja viestiaselajien eriytyvät aselajiopinnot Maasotakoulussa ja sen alaisissa aselaji- ja toimialakouluissa.[5] Koulutuskeskus järjestää myös maavoimien palkatun aliupseeriston koulutusta sekä muuta puolustusvoimien henkilöstön täydennyskoulutusta.[4] Vuonna 2014 Maanpuolustuskorkeakoulun kadettikurssin maasotalinjan aloitusvahvuus oli 112 opiskelijaa,[6] ja kaikkiaan Maasotakoulussa opiskelee vuosittain yli 1 000 henkilöä.[4]

Henkilöstön lisäksi Maasotakoulussa koulutetaan asevelvollisia. Maasotakoulun Reserviupseerikoulu ja Panssarikoulu järjestävät kahdesti vuodessa reserviupseerikurssin.[4] Reserviupseerikoulun maavoimien reserviupseerikurssin aloitusvahvuus on noin 700 oppilasta ja Panssarikoulun panssarireserviupseerikurssin 40–60 oppilasta.[7][8] Reserviupseerikouluun kuuluu myös kaksi alokkaita vastaanottavaa yksikköä, joissa palveluksensa aloittaa noin 200 varusmiestä kahdesti vuodessa.[9][10]

Maasotakouluun kuuluvassa Maavoimien tutkimuskeskuksessa tehdään maavoimien kehittämiseen liittyvää tutkimustoimintaa.[4] Maasotakoulun alaisuudessa toimii yksi Suomen kuudesta sotilassoittokunnasta, Rakuunasoittokunta.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maasotakoulun esikuntarakennus Lappeenrannan Rakuunamäellä. Edustalla tykistörykmenttien muistomerkki.
Maasotakouluun vuonna 2015 liitetyn Reserviupseerikoulun päärakennus Haminassa.

Joukko-osastoa komentaa Maasotakoulun johtaja. Hänen alaisuuteensa kuuluvat apulaisjohtaja ja esikunta sekä joukkoyksikköinä Reserviupseerikoulu, Koulutuskeskus ja Maavoimien tutkimuskeskus.[3][11][12]

  • Koulutuskeskus (Lappeenranta)
  • Maavoimien tutkimuskeskus (Hamina)
    • Maataistelukeskus
    • Tutkimus- ja kehittämisosasto (osia Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä)

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakuunoita Maasotakoulun marssiosastossa puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Lappeenrannassa kesäkuussa 2014.
Reserviupseerikoulun marssiosasto puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Lappeenrannassa kesäkuussa 2014.

Maasotakoulu perustettiin Pääesikunnan alaiseksi itsenäiseksi puolustushaarakouluksi 1. elokuuta 2001 edellisenä päivänä lakkautetun Maanpuolustusopiston tilalle ja tiloihin.[13][14] Muutos liittyi puolustusvoimien upseerikoulutuksen uudistukseen, jossa opistoupseerien koulutus lopetettiin ja Maanpuolustuskorkeakoulun ylempää korkeakoulututkintoa vastannut upseerin tutkinto jaettiin upseerin alemmaksi (sotatieteiden kandidaatti) ja ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi (sotatieteiden maisteri).[15][16] Maasotakoulu alkoi toteuttaa osia näiden tutkintojen opetuksesta.[16] Vuodesta 2008 alkaen Maasotakoulu on ollut Maavoimien komentajan alainen joukko.[17]

Upseerikoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Maasotakoulussa opiskellut maavoimien kadettikurssi aloitti opintonsa 10. syyskuuta 2001 ja oli numeroltaan 88.[13][16] Maasotakoulu järjesti pääsykokeet, ja kadetit opiskelivat koko ensimmäinen lukuvuoden Maasotakoulussa ennen siirtymistään Maanpuolustuskorkeakouluun Santahaminaan. Kandidaatti- ja maisterivaiheessa Maasotakoulu toimi aselajikouluna jalkaväkilinjan opiskelijoille.[16] Maasotakoulussa oli mahdollista opiskella myös pelkät vuoden mittaiset upseerin perusopinnot ja työllistyä määräaikaisen reserviupseerin virkaan.[15][16]

Upseerikoulutus uudistui jälleen vuonna 2006 Bolognan prosessin myötä. Opinnot muuttuivat kaksivaiheisiksi siten, että kaikki suorittavat aluksi kolmevuotiset kandidaattiopinnot ja siirtyvät muutamaksi vuodeksi puolustusvoimien palvelukseen ennen kaksivuotisia maisteriopintoja. Uudessa järjestelmässä opintojen aloitus siirtyi Maanpuolustuskorkeakouluun, ja maavoimien kadetit opiskelivat Maasotakoulussa ensimmäisen lukuvuoden kevään. Jalkaväkilinjalle suuntautuneet palasivat kouluun koko kolmanneksi lukuvuodeksi. Maisterivaiheessa jalkaväkilinjan opiskelijat opiskelivat Maasotakoulussa noin kolmen kuukauden mittaisen jakson.[16]

Vuonna 2015 Maasotakoulun tehtävät jalkaväen upseerien aselajikouluna siirtyivät Koulutuskeskuksen alaisuuteen perustettuun Jalkaväkikouluun. Samalla Koulutuskeskuksen alaisuuteen liitettiin myös Panssarikoulu, Pioneerikoulu, Tykistökoulu ja Viestikoulu.[1][2] Kandidaattiopintoja muutettiin niin, että ensimmäiset puolitoista vuotta opiskellaan Maanpuolustuskorkeakoulussa, seuraavat puoli vuotta puolustushaarakoulussa ja viimeinen vuosi aselajikoulussa.[12]

Opistoupseerikoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maasotakoulun perustamisen yhteydessä koulun alaisuuteen siirtyi yli 500 Maanpuolustusopistossa opintonsa aloittanutta opistoupseerin perus- ja jatkokurssien opiskelijaa.[13] Viimeinen opistoupseerin peruskurssi valmistui Maasotakoulusta vuonna 2003, ja opistoupseerien jatkokoulutusta Maasotakoulu järjesti vuoteen 2012 asti.[15][18]

Aliupseerikoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Maasotakoulussa alkoi uusimuotoisen aliupseeriston koulutus maavoimien ja jalkaväen sotilasammatillisilla opintojaksoilla 1–2 ja mestariopinnoilla.[19]

Puolustusvoimauudistus 2012–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2012–2015 toimeenpantu puolustusvoimauudistus laajensi ja hajautti Maasotakoulun toimintaa. Uudistuksen myötä Maasotakoululla on toimintoja viidellä paikkakunnalla ja henkilöstön määrä kasvoi noin 230:stä noin 630:een.[1][2]

Itsenäinen joukko-osasto Reserviupseerikoulu Haminasta liitettiin joukkoyksikkönä osaksi Maasotakoulua 1. tammikuuta 2015. Reserviupseerikoulun toiminta Haminassa jatkuu.[1][2] Lappeenrannassa sijainnut Maasotakoulun ainoa varusmiesyksikkö Rakuunaeskadroona puolestaan liitettiin hallinnollisesti Reserviupseerikouluun.[20] Yksikkö lakkautettiin vuoden 2016 lopussa, minkä jälkeen Maasotakoulun varusmieskoulutus keskitettiin Haminaan.[21]

Pioneeri- ja Suojelukoulu siirtyi Keuruulta Lappeenrantaan kesällä 2014 ja liitettiin hallinnollisesti Maasotakouluun 1. tammikuuta 2015 nimellä Pioneerikoulu. 1. tammikuuta 2015 Maasotakouluun liitettiin hallinnollisesti myös Panssarikoulu Hattulasta, Tykistökoulu Kankaanpäästä ja Viestikoulu Riihimäeltä. Näiden koulujen toiminnot jäivät pääosin entisiin paikkoihinsa. Lappeenrantaan perustettiin 1. tammikuuta 2015 Jalkaväkikoulu. Haminaan perustettiin Maavoimien tutkimuskeskus, joka muodostettiin Maasotakoulun Maataistelukeskuksesta ja Maasotakouluun liitettyjen aselajikoulujen tutkimus- ja kehittämisosastoista.[1][2]

Rakuunasoittokunta laajeni vuoden 2014 alussa ja jatkoi toimintaansa Lappeenrannasta käsin toimialueenaan koko Itä-Suomi.[22]

Maasotakouluun kuulunut asevelvollisuusasioista vastannut Etelä-Karjalan aluetoimisto yhdistettiin Kymenlaakson aluetoimiston kanssa Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi, joka sijoitettiin Kouvolaan Karjalan prikaatin alaisuuteen.[23]

Tunnukset ja perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maasotakoulun lippu.

Maasotakoulun vuosipäivä on 19. lokakuuta ja kunniamarssi Otto Kotilaisen säveltämä ”Maasotakoulun marssi” eli ”Nuoret sankarit”.[14] Maasotakoulun lipun suunnitteli heraldikko Liisa Kontiainen.[14] Lipussa on maavoimien vihreällä pohjalla Suomen leijona ja upseerikoulutukseen viittaava heraldinen ruusu.[24] Maasotakoulun joukko-osastoristissä on Yrjönristi päällään ristikkäiset miekat.[24]

Maasotakoulun toisen maailmansodan aikaisia perinnejoukkoja ovat jatkosodan Jalkaväkirykmentti 1 ja Jalkaväkirykmentti 2.[14][25] Maasotakoulu vaalii myös Maanpuolustusopiston ja sen edeltäjien sekä Uudenmaan rakuunapataljoonan perinteitä.[14] UudRakP oli Lappeenrannassa toiminut joukko-osasto, jonka perinteet siirtyivät Maanpuolustusopiston edeltäjän Päällystöopiston vaalittavaksi vuonna 1990.[24]

Maasotakoulun alaisilla yksiköillä on lisäksi omia tunnuksiaan ja perinteitään.[24]

Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maasotakoulun johtajana ovat toimineet:

  • eversti Antti Lankinen (s. 1949) 1.8.2001–30.9.2002
  • eversti Juha-Pekka Liikola (s. 1954) 1.10.2002–31.1.2006
  • eversti Teppo Lahti (s. 1959) 1.2.2006–31.5.2009
  • eversti Markku Riittinen (s. 1956) 1.6.2009–30.5.2011
  • everstiluutnantti Kari Pelkonen 1.–30.6.2011
  • eversti Kimmo Lehto (s. 1960) 1.7.2011–30.6.2015[26]
  • eversti Asko Muhonen (s. 1964) 1.7.2015 alkaen.[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Reserviupseerikoullun lakkauttaminen ja liittäminen Maasotakouluun sekä maavoimien aselaji- ja toimialakoulujen uudelleenjärjestelyt 15.6.2012. Puolustusministeriö. Viitattu 4.1.2015.
  2. a b c d e Helin, Kirsti: Maavoimista kehittyy entistä yhtenäisempi puolustushaara. Muuriankkuri, 2012, nro 2/2012, s. 10–13. Puolustushallinnon rakennuslaitos. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.1.2015.
  3. a b Maasotakoulun organisaatio Maasotakoulu. Viitattu 8.1.2015.
  4. a b c d e f g Maasotakoulu – valtakunnallinen vaikuttaja Maasotakoulu. Viitattu 14.3.2015.
  5. Valintaopas 2015 Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 14.3.2015.
  6. Kaikki paikat on täytetty 5.9.2014. Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 15.3.2015.
  7. Simola, Seppo: Pääpaikkana Hamina. Reserviläinen, 2014, nro 3/2014, s. 10–11. Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.3.2015.
  8. Simola, Seppo: Muuallakin kuin ympyräkaupungissa. Reserviläinen, 2014, nro 4/2014, s. 12–13. Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.3.2015.
  9. Varusmiespalvelus Maasotakoulussa Puolustusvoimat. Viitattu 18.2.2017.
  10. Sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuus Maasotakoululla 9.2.2017 6.2.2017. Puolustusvoimat. Viitattu 18.2.2017.
  11. Maasotakoulu – maavoimien puolustushaarakoulu uudistui 1.1.2015. Maasotakoulu. Viitattu 4.1.2015.
  12. a b Lehto, Kimmo: Maasotakoulu – maavoimien tulevaisuuden tekijä. Maasoturi, 2015, nro 2015, s. 4–6. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.8.2015.
  13. a b c Punkari, Pasi: Maanpuolustusopiston tilalle Maasotakoulu Kaleva. 31.7.2001. Kaleva. Viitattu 14.3.2015.
  14. a b c d e Historia ja perinteet Maasotakoulu. Viitattu 4.1.2015.
  15. a b c Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (HE 18/2001) 2.3.2011. Finlex. Viitattu 14.3.2015.
  16. a b c d e f Nykänen, Tarja: Kadetista upseeriksi. Maasoturi, 2011, 33. vsk, nro 2/2011, s. 8–9. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.3.2015.
  17. Nokelainen, Pasi: Selonteko selväksi – Puolustusvoimien rakennemuutos. Pääesikunta, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.3.2015).
  18. Opistoupseereiden koulutus loppumassa Etelä-Saimaa. 6.3.2012. Kaakon Viestintä. Viitattu 14.3.2015.
  19. Javanainen, Paul: Perinteet velvoittavat. Maasoturi, 2011, 33. vsk, nro 2/2011, s. 12–13. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.3.2015.
  20. Räätäri, Ansa: Rakuunaeskadroona siirtyy vuosikymmenen lopulla Lappeenrannasta Haminaan. Maasoturi, 2013, 35. vsk, nro 2/2013, s. 18. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.1.2015.
  21. Schönberg, Kalle: ”Hakkaa päälle” viimeisen kerran – rakuunoiden aikakausi päättyi Lappeenrannassa Yle Uutiset. 15.12.2016. Yleisradio. Viitattu 18.2.2017.
  22. Koskinen, Jyrki: Rakuunasoittokunta kasvaa ja toiminta-alue laajenee. Maasoturi, 2013, 35. vsk, nro 2/2013, s. 31–32. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.1.2015.
  23. Tahkokorpi, Mirjam: Puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolaan 4.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.1.2015.
  24. a b c d Maasotakoulun perinteet. Maasoturi, 2015, nro 2015, s. 7. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.8.2015.
  25. Siiskonen, Jukka: Leiri / Perinnerykmentit JR1 ja JR2 Willimiehen jäljillä. 7.4.2013. Viitattu 14.3.2015.
  26. a b Sallinen, Leena: Maasotakoulun johtaja vaihtuu  – katso, mitä Maasotakouluun kuuluu Etelä-Saimaa. 26.6.2015. Kaakon Viestintä. Viitattu 27.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]