Tykistöprikaati

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tykistöprikaati
TykPr-lippu.jpg
Toiminnassa 1992–2014
Valtio Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit kenttätykistö
Tukikohta Niinisalon varuskunta, Kankaanpää

Tykistöprikaati (lyhenne TYKPR, aik. TykPr) oli Suomen puolustusvoimiin kuuluva kenttätykistön joukko-osasto Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä. Nimi Tykistöprikaati otettiin käyttöön 1. maaliskuuta 1992.

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinisalon varuskunnassa olivat toimineet kertausharjoituskeskus vuodesta 1935 toisen maailmansodan syttymiseen saakka ja Haminasta siirretty Reserviupseerikoulu sotien ajan 1939–1945. Valvontakomission määrättyä RUK:n toiminnan keskeytettäväksi Niinisaloon sijoittui sodasta kotiutetuille oppikoulujen oppilaille tarkoitettu, "Internaatiksi" kutsuttu Valtion sisäoppilaitos, jonka toiminta päättyi vuonna 1947.[1]

Niinisalon varuskunta alkoi kehittyä tykistövaruskunnaksi vuosina51 1947–1948lähde?, kun sinne siirrettiin kenttätykistön yksiköitä, joista muodostettiin 1. Kenttätykistörykmentti (KTR 1). KTR 1 muuttui vuonna 1952 KTR 2:ksi ja vuonna 1957 Satakunnan Tykistörykmentiksi (SatTR).[2] 1950-luvulla kenttätykistörykmenttiin siirrettiin Mittauspatteristo (MittPsto), soittokunta ja silloinen Hevoshuoltokoulu. Vuonna 1969 aloittivat toimintansa Tykistökoulu (TykK) ja YK-Koulutuskeskus (YK-KoulK). Pääosa yksiköistä yhdistettiin saman johdon alaisuuteen 1. syyskuuta 1987. Vuosina 1955–1994 Niinisalon varuskunnassa toimi myös Eläinlääkintäkoulu (ElLääkK).

Perustaminen ja 1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tykistöprikaati perustettiin yhtymätasoiseksi joukoksi maaliskuun alussa 1992. Prikaatin lippu, jonka lahjoitti Niinisalon Sotilaskotiyhdistys, vihittiin käyttöön 25. helmikuuta 1993. Tykistöprikaatin aloittaessa toimintansa siinä työskenteli vakituisesti 606 henkilöä, millä lukumäärällä se oli Kankaanpään suurin työnantaja. Satakunnan Tykistörykmentin, Tykistökoulun, Mittauspatteriston, Eläinlääkintäkoulun ja YK-Koulutuskeskuksen rinnalle perustettiin uutena joukkoyksikkönä Kankaanpään Patteristo (KanPsto), jolle määrättiin tykistön kertausharjoitusten järjestäminen ja varusmieskuljettajien koulutus.[3] Lokakuun alussa 1992 Mittauspatteristoon yhdistettiin Tikkakoskella toiminut Suojelu- ja Sääkoulu, jolloin patteriston nimi muuttui Tiedustelupatteristoksi (TiedPsto).[4]

Niinisalon varuskunnan joukkoyksiköistä Eläinlääkintäkoulu lakkautettiin vuonna 1994, jolloin siihen kuuluneet eläinklinikka ja sotakoiraosasto liitettiin Kankaanpään Patteristoon. Hevoskoulutus lopetettiin jo elokuussa 1993 ja siihen liittynyt kalusto myytiin huutokaupalla, minkä jälkeen varuskuntaan jäi vielä perinnevaljakko. Varuskunnan hevostallit vuokrattiin Niinisalon Ratsastajat ry:lle. YK-Koulutuskeskukselle valmistuivat uudet tilat vuoden 1993 aikana.[3] Ensimmäiset 20 naista aloittivat vapaaehtoisen varusmiespalveluksensa Tykistöprikaatissa tammikuussa 1996.[5]

2000-luvun ajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varuskuntaan valmistuivat uusi lennokkihalli talvella 2001 ja uusi muonituskeskus kesällä 2001.[6] Varuskunnan keskeinen rakennus, funktionalistinen ns. lamellikasarmi peruskorjattiin museoviraston valvonnassa vuosina 2004–2005.[7]

YK-koulutuskeskuksesta muodostettiin itsenäinen, suoraan Pääesikunnan alainen Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus 1. tammikuuta 2001. Lisäksi Kankaanpään Patteristo sulautettiin Tiedustelupatteristoon. PvKvK siirrettiin Hyrylään 1.1.2008.

Tykistöprikaatin kokoonpanoon kuuluivat komentajan alaisuudessa Satakunnan Tykistörykmentti, Tiedustelupatteristo sekä Tykistökoulu. Esikunnan (E/TykPr) alaisuuteen kuuluivat huoltokeskus (Hkesk/TykPr) ja vuoden 2013 loppuun saakka myös Satakunnan Sotilassoittokunta.[8]

Vuoden 2015 alussa Tykistöprikaati liitettiin osaksi Porin prikaatia, jolloin prikaatin hieman alle 23-vuotinen toiminta päättyi. Niinisalon varuskunta muuttui tykistövaruskunnasta useamman aselajin koulutuskeskukseksi, kun siihenastisten tykistö- ja lentotiedustelujärjestelmien rinnalle tulivat jalkaväkijoukkojen koulutustehtävät. Tykistöprikaatin viimeinen tapahtuma oli vuoden 2014 viimeisenä päivänä Niinisalon Varuskuntakerholla pidetty prikaatin lakkauttamistilaisuus.[9]

Koulutushaarat joukko-osastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenttätykistö sisältää useita eri koulutushaaroja. Tykistöprikaati koulutti näistä kaikkia. Tykistöprikaatissa koulutettiin varusmiehiä seuraavilla tykistön koulutushaaroilla

Näiden lisäksi prikaati koulutti sotilaspoliiseja ja sotakoiranohjaajia. Huollon erikoisaliupseereita lukuun ottamatta prikaati koulutti tarvitsemansa varusmiesaliupseerit itse. Reserviupseerit koulutettiin Reserviupseerikoulussa Haminassa.

Henkilökuntaa Tykistöprikaati koulutti Tykistökoulussa. Koulu tarjosi korkeakoulutasoista opetusta tykistöaselajin upseereille ja aliupseereille. Tykistökoulu suoritti lisäksi kenttätykistön ja maavoimien tiedustelun tutkimus- ja kehitystyötä. Tiedustelupatteriston lentotiedustelupatteri kehitti maavoimien lennokkijärjestelmää ja sen käyttöperiaatteita.[10]

Tammikuun saapumiserästä 1/14 alkaen Niinisalossa koulutettiin myös jääkäreitä uudessa 3. Jääkärikomppaniassa, Niinisaloon oli myös suunnitteilla Kranaatinheitinkomppania.

Prikaatin joukot harjoittelivat mm. Pohjankankaan ampuma-alueella ja Hämeenkankaan harjoitusalueella.[11]

Henkilöstö, johto ja perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaatilla oli henkilökuntaa noin 400. Vuosittain Tykistöprikaatissa palveli noin 1 600 varusmiestä. Tämän lisäksi koulutettiin vuosittain noin 1000 reserviläistä kertausharjoituksissa sekä 100 kantahenkilökuntaan kuuluvaa erilaisilla kursseilla.

Tykistöprikaati vietti vuosipäiväänsä toukokuun 26. päivänä perinnejoukkonsa Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin perustamispäivän 26. toukokuuta 1794 kunniaksi.[12]

Prikaatin viimeisenä komentajana toimi eversti Mikael Feldt. Historian saatossa komentajina ovat toimineet:

  • eversti (2012) Mikael Feldt (s.1965) 1.11.2013–31.12.2014
  • eversti (2012) Pertti Lahtinen (s.1962) 1.2.2012–31.10.2013
  • eversti (2008) Markku Myllykangas (s.1961) 1.3.2009–31.1.2012
  • eversti (2005) Esko Hartikainen (s.1958) 1.12.2005–28.2.2009
  • eversti (2000) Jukka Haaksiala (s.1953) 1.10.2003–30.11.2005
  • eversti (2000) Raimo Jyväsjärvi (s.1956) 1.1.2001–30.9.2003
  • everstiluutnantti (1997) Jari Vaara (s.1955) viransijainen 1.11.–31.12.2000
  • eversti (1997) Olavi Rajala (s.1950) 1.1.1998–31.10.2000
  • eversti (1996) Kauko Kyllönen (s.1947) 1996–97
  • eversti (1993) Esa Tarvainen (s.1947) 1993–95

Esikuntapäällikköinä ovat toimineet everstiluutnantit (Keijo) Tapio Luukkainen (–2009), Mikko Viitala ja Heikki Roitto.

Lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana Puolustusvoimauudistusta prikaati siirtyi vuoden 2014 lopussa Porin prikaatin alaisuuteen. Tykistöprikaatin osista

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kalle Kuosa: Niinisalon varuskunta, takakansiteksti. Kankaanpää: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys, 1985. ISBN 951-99650-4-1.
  2. Lauri Harvila, Matti Alajoki ja Pertti Jaakkola (toim.): Tykkimies-vuosikirja 1962, s. 124. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1962.
  3. a b Jouko Huhtala ja Erkki Utunen (toim.): Tykkimies-vuosikirja 1994, s. 172–175. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1994.
  4. Tykkimies-vuosikirja 1994, s. 188.
  5. Heikki Hulkkonen ja Annukka Stenström (toim.): Tykkimies-vuosikirja 1998, s. 189. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1998.
  6. Mauno Lassila (toim.): Tykkimies-vuosikirja 2002, s. 123. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 2002.
  7. Jouko Huhtala ja Mika Tauru (toim.): Tykkimies-vuosikirja 2006, s. 152. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 2006.
  8. Satakunnan Sotilassoittokunta hiljenee
  9. Antti Pirinen ja Tero Mäenpää (toim.): Tykkimies-vuosikirja 2016, s. 131–132. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 2016.
  10. Organisaatio
  11. Harjoitustoiminta
  12. Tykistöprikaati Kankaanpään kaupunki. Viitattu 6, marraskuuta 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tykistöprikaati.