Mittaustiedustelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo tykistön tekemästä tiedustelusta. Mittaustiedustelu voi tarkoittaa myös mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelua (MASINT).
Äänimittauskaluston merkitsinkone 1920-luvulta

Mittaustiedustelu on tykistöaselajin harjoittamaa tiedustelutoimintaa. Mittaustiedustelun tavoitteena on ääni- ja valomittauksella sekä tähystyksellä paikantaa vihollisen tuliyksiköitä. Samalla saadaan muuta tiedusteluaineistoa, jota hyödynnetään tilannekuvan muodostamisessa.

  • Äänimittauksessa mittausrintaman muodostava mikrofonien ketju vastaanottaa ampuvan tuliyksikön suupamauksen äänen. Ääni saapuu kullekin mikrofonille eri aikaan jolloin äänilähde on paikannettavissa laskutoimituksella.
  • Valomittauksessa ampuvan tuliyksikön putkivalo havaitaan valomittausasemilla joilla mitataan suunta välähdyksen perusteella. Useamman samanaikaisen havainnon perusteella ampunut kohde on paikannettavissa tasolla leikkaamalla.
  • Kaukotähystystä tehdään infrapuna- ja näkyvän valon alueella toimivilla kameroilla.
  • Paikantamistutkalla voidaan ammuksen lentoradasta laskea tuliaseman paikka.

Mittaustiedustelu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa mittaustiedustelijoita koulutettiin Tykistöprikaatin Mittauspatteristossa Niinisalossa. Tykistökenraali Vilho Nenonen perusti Mittauspatterin vuonna 1924 kouluttamaan mittaustiedustelijoita. Sen perinteitä jatkoi Tiedustelupatteristo, joka muodostettiin 1992 yhdistämällä Mittauspatteristo ja lakkautetusta Suojelu- ja Sääkoulusta siirretty ballistisen sääpalvelun koulutus. Tiedustelupatteristo lakkautettiin vuonna 2015 ja sen tiedustelutoiminta siirrettiin Porin prikaatin alaiseen Pohjanmaan jääkäripataljoonaan.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.