Pohjois-Karjalan prikaati
| Pohjois-Karjalan prikaati | |
|---|---|
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | maavoimat |
| Tukikohta | Kontioniemi, Kontiolahti |
| Värit |
 |
| Marssi | Karjalan jääkärien marssi |
Pohjois-Karjalan prikaati (lyhenne PKarPr, myös P-KPR) oli vuoteen 2013 toiminnassa ollut puolustusvoimien joukko-osasto Kontiolahden Kontiorannassa 19 kilometrin päässä Joensuusta. Prikaati koulutti joukkoja, jotka olivat erikoistuneet toimimaan itäsuomalaisissa olosuhteissa. Prikaatiin kuului myös Karjalan sotilassoittokunta.
Prikaatin historia ulottuu elokuuhun 1940, kun Jalkaväkirykmentti I:n I pataljoona leiriytyi Kontiorantaan 28.8.1940.[1] Välirauhan aikana alueelle perustettiin 10. prikaati, josta muodostettiin jatkosotaan Jalkaväkirykmentti 10 joka muuttui vuonna 1944 Jalkaväkirykmentti 3:ksi. Toukokuussa 1948 joukko-osastosta tuli Jääkäripataljoona/Jalkaväkirykmentti 3, joulukuussa 1952 Jääkäripataljoona 5 ja vuoden 1957 alusta Karjalan jääkäripataljoona. Nimi muuttui Pohjois-Karjalan prikaatiksi 1.7.1990.[2]
Ensimmäiset varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin 1950-luvulla ja vuonna 1976 rakennettiin viides ja viimeinen kasarmi. Prikaati koulutti vuosittain noin 1400 varusmiestä ja noin 1000 reserviläistä.[1] Prikaatin viimeinen saapumiserä astui palvelukseen tammikuussa 2013.
Varuskunta-alueesta on prikaatin lakkauttamisen jälkeen muokattu lomakeskusta.[1]
Muut toimijat varuskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leijona Catering Oy:n Simuna-varuskuntaravintola
- Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Kontiolahden terveysasema
- Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen paikallinen toimipiste
- Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen (ISJJK) paikallisyksikkö
- Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry:n sotilaskoti.
Varuskunnassa toimi myös Pohjois-Karjalan Aluetoimisto, joka vastasi mm. asevelvollisten valvonnasta Pohjois-Karjalan alueella.
Kokoonpano ja johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prikaatin rauhan ajan kokoonpanoon kuuluivat joukkoyksikkönä Karjalan Jääkäripataljoona (KarJP) ja siihen kuuluva Aliupseerikoulu (AuK/PKarPr). Prikaatin viimeisin komentaja oli eversti Jari Kytölä (s. 1958).
KarJP:n komentajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjalan Jääkäripataljoonan komentajia:
- everstiluutnantti Rainer Kuosmanen (2012–2013)
- everstiluutnantti Petteri Tervonen
- majuri Timo Mäki-Rautila
- everstiluutnantti Jaakko Aatolainen 1977–
- everstiluutnantti Pentti Syrjä (1965-1968)
- everstiluutnantti Olavi Lehti (1962–1965)
Soittokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjalan sotilassoittokunnan päällikkönä eli kapellimestarina on vuodesta 2009 toiminut musiikkimajuri Petri Junna.
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- eversti (1990) Ilkka Hollo 1.7.–31.12.1990
- eversti (1991) Pekka Ripatti 1991–1994
- eversti (1994) Lauri Ruonansuu 1994–1998
- eversti (1997) Antti Lankinen 1998–2000
- eversti (1999) Asko Kohvakka 2000–2002
- eversti (2002) Keijo Simola 1.11.2002–29.2.2004
- eversti (2003) Harri Ohra-Aho 1.3.2004–31.12.2006
- eversti (2003) Viljo Hyvärinen 1.1.2007–30.9.2009
- eversti (2005) Jari Kytölä 1.10.2009–31.12.2013
Lakkautuspäätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukko-osasto soittokuntineen lakkautettiin vuoden 2013 lopussa osana puolustusvoimien helmikuussa 2012 julkistamia säästösuunnitelmia.[3][4]
Perinnetyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteiden jatkamisesta huolehtivat Karjalan Poikien Kilta ja Pohjois-Karjalan Prikaatin perinnekilta.[5][6] Prikaatin kymmenvuotishistoriikki julkaistiin Matti Turusen laatimana 2000. Perinnejoukkona oli mm. Jalkaväkirykmentti 9.
Yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkärikomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kiväärimies
- konekiväärimies
- ilmatorjuntakonekivääriampuja
- viestimies
- taistelulähetti
- tulenjohtomies
- panssarintorjuntamies
Kranaatinheitinkomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- tuliasemamies
- viestimies
- mittausmies
- taistelulähetti
- aseseppä-aliupseeri
Sissikomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- sissi
- sissiradisti
- tiedustelumies
- tulenjohtomies
- kranaatinheitinmies
- taistelulähetti
Esikunta- ja huoltokomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- sotilaskuljettaja
- lääkintämies
- taisteluajoneuvon kuljettaja
- taisteluvälinemies
- aseseppä-aliupseeri
- huoltopalvelu-aliupseeri
- muonitusryhmä
- hygienia-aliupseeri
Panssarintorjuntakomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- panssarintorjuntamies
- ilmatorjuntakonekiväärimies
- tulenjohtomies
- viestimies
- taistelulähetti
- sotilaspoliisi
Aliupseerikoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- panssarintorjuntalinja
- kiväärilinja
- moottorilinja
- kranaatinheitinlinja
- tulenjohtolinja
- sissilinja
- sissiradistilinja
- tiedustelulinja
- sotilaspoliisilinja
- Aliupseerikoulussa toimi sissiradistijoukkue jossa koko miehistö sai vähintään aliupseerin koulutuksen.
- kaikki erikoisaliupseerit (aseseppä, huoltopalvelu ja lääkintä) koulutettiin Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa, Hämeen Rykmentissä Hennalassa, Lahdessa.
Lisäksi kaikissa perusyksiköissä palveli sotilaskuljettajia, lääkintämiehiä sekä sotilaskeittäjiä (ei sissikomppania).
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Helin, Kirsti: Korpisotureiden varuskunnasta ekologinen lomakeskus. Muuriankkuri, kesäkuu 2020, s. 20–23. Puolustushallinnon rakennuslaitos. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Puolustusvoimien Joukko-osastoperinteet, s. 194. Sotamuseon julkaisuja 1/2008. ISBN 978-951-25-1885-2.
- ↑ van der Meer, Maria: Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen hs.fi. 8.2.2012. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2012.
- ↑ Puolustusvoimauudistus osoittaa, että valtion alueellistamiseen tarvitaan vahvempaa ennakointia avi.fi. 8.2.2012. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 10.2.2012.
- ↑ http://www.kpkry.fi/esittely.htm
- ↑ http://www.pkpkilta.fi/6