Puolustushallinnon rakennuslaitos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puolustushallinnon rakennuslaitos
Perustettu 1994
Tehtävä Puolustushallinnon kiinteistötoimen asiantuntijatehtävät sekä palvelutuotannon järjestäminen
Ministeriö Puolustusministeriö
Päämaja Hamina
Työntekijöitä 743 (31.12.2016)[1]
Pääjohtaja Pekka Salojärvi (johtaja)

Puolustushallinnon rakennuslaitos, joskus myös Puolustushallinnon Rakennuslaitos, (lyh. PHRAKL[2]) on Suomen valtion virasto, joka vastaa puolustushallinnon kiinteistötoimen asiantuntijatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Sen tehtävänä on puolustushallinnon kiinteistötoimi ja ylläpitö sekä rakentaminen puolustusvoimien varuskunnissa ja muissa yksiköissä sekä mm. varikoilla ja ampuma-alueilla.

Puolustushallinnon rakennuslaitos perustettiin vuonna 1994.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

  • Helsingin palveluyksikkö
  • Hämeenlinnan palveluyksikkö
  • Kouvolan palveluyksikkö
  • Jyväskylän palveluyksikkö
  • Turun palveluyksikkö
  • Kajaanin palveluyksikkö
  • Tampereen palveluyksikkö
  • Säkylän palveluyksikkö
  • Sodankylän palveluyksikkö

Johtajana toimii Pekka Salojärvi.

Laitoksen liikevaihto vuonna 2015 oli 166, miljoonaa euroa. Vuonna 2015 ylläpidettävä huoneistoala oli 2,65 milj. m², josta puolustushallinnon osuus on 2,5 milj. m². Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 749 vuonna 2015.

Laitoksen yhteistyökumppaneita ovat mm. puolustusministeriö, puolustusvoimien joukko-osastot ja yksiköt, Senaatti-kiinteistöt, Kruunuasunnot Oy, Leijona Catering Oy, Metsähallitus, Liikennevirasto ja Finavia Oyj.

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen lyhenteenä käytetään PhRakL. Sen motto on Parhaat palveluratkaisut.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitoksen edeltäjiä olivat Puolustusministeriön rakennustoimisto (PLMRakTsto), Puolustusministeriön Rakennustyö -ja Rakennustoimisto, Puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimisto ja Sotaministeriön majoitus- ja kasarmitoimisto.

Supistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimauudistus vaikutti rakennuslaitoksen tulevaisuuteen varuskuntien lakkauttamisen ja puolustusvoimien organisaatiouudistusten myötä, kun mm. Keuruun ja Kontiorannan toimipisteistä luovuttiin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]