Unkari ja Slovenia nousivat mukaan vuoden 2023 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin.[5][6] Turnaus oli monella tapaa historiallinen: Saksa eteni nykymuotoisen MM-turnauksen historiassa ensimmäistä kertaa loppuotteluun, kun edellinen ja toistaiseksi ainoa kerta oli vuodelta 1930. Latvia eteni ensimmäistä kertaa mitalipeleihin voittaen pronssiottelussa Yhdysvallat jatkoajalla maalein 4–3. Tšekki sijoittui huonoimmalle sijalleen historiassaan.[7][8][9][10][11] Latvian menestyksen johdosta Tampereelle odotettiin jopa 12 lentokoneellista latvialaiskannattajia.[12] Voitetun pronssimitalin seurauksena ottelun jälkeinen maanantai julistettiin Latviassa kansalliseksi vapaapäiväksi.[13]
Kilpailut tuottivat Suomen Jääkiekkoliitolle voittoa.[14] Koska kilpailut jaettiin Latvian kanssa, voitto jäi kuitenkin edellisen vuoden turnausta pienemmäksi.[15] Yritykset eivät tukeneet kilpailuja vuoden 2022 tapaan, jolloin kilpailut hyötyivät koronaviruspandemian hellittämisestä.[14] Kilpailuissa myytiin noin 275 000[15] – 280 000 pääsylippua.[14] Tampereella pelatuissa otteluissa kävi katsojia lähes yhtä paljon kuin vuonna 2022, vaikka Suomi jäi vuonna 2023 mitalipelien ulkopuolelle. Kun kilpailut tuottivat vuonna 2022 voittoa 13,9 miljoonaa euroa, tuottivat ne vuonna 2023 voittoa 9,3 miljoonaa euroa.[15][16] Riian ja Tampereen otteluissa kävi yhteensä 441 885 katsojaa.[16]
Latvian jääkiekkoliitolla oli hankaluuksia saada lippuja kaupaksi. Aivan ennen kisojen alkua Riiassa pelattuihin otteluihin oli myyty vain alle puolet myynnissä olleista lipuista. Silloin Latvian kisajärjestäjät kertoivat olevansa tappiolla jopa 1,5 miljoonan euron verran. Lopulta lippuja jaettiin ilmaiseksi ukrainalaisille pakolaisille ja vähävaraisille perheille.[15]
Alun perin kisaisännyyttä turnaukselle hakivat Ruotsi ja Tšekki. Alun perin tarkoitus oli äänestää näiden kahden maan välillä siitä, kummalle isännyys myönnetään. Myöhemmin Venäjä liittyi mukaan kolmanneksi hakijaksi, ja vastoin alkuodotuksia IIHF:n puolivuosikokouksessa Maltalla tehtiin suunnitelma, että Venäjä valittaisiin näiden kisojen isännäksi.lähde?
Lopullinen päätös kisaisännistä tehtiin IIHF:n vuosikokouksessa Slovakiassa vuoden 2019 maailmanmestaruuskilpailujen aikaan. Samalla päätettiin vuosien 2024 ja 2025 turnausten isäntämaista. Vuonna 2024 turnauksen isännöi Tšekki, ja vuonna 2025 Ruotsi yhdessä Tanskan kanssa.[2]
Uusi isäntä päätettiin IIHF:n vuosikokouksessa Tampereella vuoden 2022 kisojen yhteydessä, koska Venäjältä evättiin kisojen järjestäminen. Kisaisännyyttä hakivat Suomi ja Latvia, jotka valittiin isänniksi ainoina hakijoina.[3] Myös Unkari ja Slovenia olivat kiinnostuneita järjestämään kilpailut, mutta ne vetivät hakemuksensa pois viime hetkellä.[17][18]
Kisojen aikana Nokia Arenan jään kunto herätti arvostelua kisojen alusta alkaen. On mahdollista, että ongelmien takana oli Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n toive saada kisojen sponsorien tunnukset paremmin näkymään jäällä. Näin ollen jäälle jäi vettä, kun se ei jäätynyt.[20] Nokia Arenan tunnelmaa arvosteltiin myös kisojen aikana, sillä merkittävä osa katsomoista oli varattu yritysvieraille. Jääkiekkoliittoa arvosteltiin, koska se ei panostanut fani- tai seisomakatsomoon ja kannatuskulttuurin kasvattamiseen. Se näkyi ennen kaikkea Suomen otteluissa.[21][22][23] Jääkiekkoliitto sai kisojen aikana arvostelua kalliista pääsylipuista. Jääkiekkoliitto harkitsi lippujen hintojen laskemista viimeisiin peleihin, jotta paikalle saataisiin mahdollisimman paljon katsojia, eritoten Latviasta.[12]
Suomi ja Latvia pääsivät turnauksen isäntämaina pelaamaan omat puolivälieräottelunsa myöhäisemmissä otteluissa omassa maassaan. Puolivälierissä lohkon ensimmäiseksi sijoittunut joukkue kohtasi toisen lohkon neljänneksi sijoittuneen ja lohkon toiseksi sijoittunut joukkue kohtasi toisen lohkon kolmanneksi sijoittuneen. Poikkeuksena oli, jos Suomi ja Latvia olisivat joutuneet pelaamaan toisiaan vastaan: tällöin puolivälierät olisi pelattu lohkojen sisäisesti.[26]
Aiempien vuosien tapaan kisojen esitysoikeuksista vastasi Suomessa MTV. Kisojen kaikki ottelut näkyivät suorina lähetyksinä maksullisilla C Moren kanavilla ja suoratoistopalvelussa, ja ilmaisella MTV3-kanavalla näkyi kaikki Suomen pelit, sekä välierät ja mitalipelit.[29]
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.