Thierry Boutsen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thierry Boutsen
Thierry Boutsen 1988 Canada 2.jpg
Ura Formula 1:n MM-sarjassa
Kansalaisuus Belgian lippu Belgia
Aktiivivuodet 19831993
Talli(t) Arrows, Benetton, Williams, Ligier, Jordan
Kilpailuja 164 (163 starttia)
Maailmanmestaruuksia 0
Voittoja 3
Palkintosijoja 15
Paalupaikkoja 1
Nopeimpia kierroksia 1
MM-pisteitä 132
Ensimmäinen kilpailu Belgian Grand Prix 1983
Ensimmäinen voitto Kanadan Grand Prix 1989
Viimeinen voitto Unkarin Grand Prix 1990
Viimeinen kilpailu Belgian Grand Prix 1993

Thierry Marc Boutsen (s. 13. heinäkuuta 1957 Bryssel, Bryssel, Belgia) on belgialainen kilpa-autoilija ja entinen formulakuljettaja. Boutsen ajoi yhteensä 11 kautta (1983–1993), joista parhaiten hän menestyi kaudella 1988 sijoittuen neljänneksi. Hän voitti urallaan kolme kilpailua, 1989 Kanadassa ja Australiassa sekä 1990 Unkarissa.

Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boutsen voitti vuonna 1977 Formula Ford 1600 -sarjan mestaruuden ylivoimaisesti, sillä hän voitti kauden 18 kilpailusta 15. Vuonna 1979 hän siirtyi Formula 3 -sarjaan ja sijoittui kaudella 1980 sarjassa toiseksi voittaen kolme kilpailua. Boutsen siirtyi Formula 2 -sarjaan vuonna 1981, jossa hän jäi jälleen toiseksi mestaruuskamppailussa. Kaudella 1983 hän kilpaili kahdessa eri "koppiautosarjassa" ja voitti yhden kilpailun.

Formula 1 -ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arrows (1983–1986)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boutsen aloitti F1-uransa vuonna 1983, ostettuaan puolella miljoonalla dollarilla kilpakuljettajan paikan Arrows-tallista. Ensimmäisen kilpailun Boutsen ajoi kotiyleisön edessä Belgian GP:ssa. Arrows ei kuulunut silloin sarjan nopeimpiin autoihin, mutta luotettavuus oli kohdallaan. Boutsen keskeytti vain kahdesti ajamissaan kymmenessä GP:ssa. Pisteitä hän ei kuitenkaan saavuttanut, paras lopputulos oli kahdesti saavutettu seitsemäs sija.

Toinen kausi enteili parempia tuloksia alusta alkaen. Boutsenin pistetili avautui jo avausosakilpailussa Brasiliassa, jossa hän sijoittui Arrows autollaan kuudenneksi. San Marinon GP:ssa Boutsen ylsi viidenneksi, mutta sitten alkoi tulokset heikentyä. Syynä tähän oli se, kun Arrows sai käyttöönsä BMW:n turbomoottorit. Tehoa moottoreissa oli enemmän, mutta luotettavuus ei ollut kohdallaan. Itävallan GP:ssa Boutsen sijoittui vielä viidenneksi.

Boutsen kaudella 1984 Yhdysvaltain GP:ssa Dallasissa.

Kausi 1985 käynnistyi jälleen lupaavasti. Boutsen ylsi ensimmäistä kertaa urallaan palkintokorokkeelle, kun hän sijoittui toiseksi kauden kolmannessa kilpailussa San Marinon GP:ssa. Saksassa hän oli neljäs ja Euroopan GP:ssa sekä Etelä-Afrikan GP:ssa kuudes. Kuljettajien MM-sarjassa hänen sijoituksensa oli 11 pisteen turvin 11.[1]

Viimeinen vuosi Arrowsilla sujui edelliskausia heikommin. Boutsen jäi nyt ilman pisteitä ja palkintosijoituksia. Parhaimmillaan hän kuitenkin ylsi neljä kertaa seitsemänneksi. Neljän Arrowsilla ajetun kauden jälkeen Boutsen siirtyi hyvän tarjouksen tehneelle Benettonille.[1]

Benetton (1987–1988)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset pisteet Boutsen saavutti Benettonin autolla kauden 1987 toisessa osakilpailussa, San Marinon GP:ssa, jossa hän sijoittui neljänneksi. Pitkän keskeytysputken jälkeen Thierry palasi pistesijoille Unkarissa (4.), Itävallassa (4.) ja Italiassa (5.). Hän oli myös Japanissa viides ja kauden päätösosakilpailussa, Australian GP:ssa, palkintokorokkeella kolmantena. Kuljettajien MM-sarjassa Boutsen sijoittui kahdeksanneksi 16 pisteellään.

Toinen ja viimeiseksi jäänyt kausi Benettonilla oli Boutsenin uran paras kuljettajien MM-sarjan sijoitusta verrattaessa. Hän sijoittui neljänneksi 27 pisteellään. McLarenit olivat tuolloin ylivoimaisia muihin verrattuna. Boutsen olikin usein paras "ei-McLaren-kuljettaja", kun hän sijoittui kolmanneksi Kanadassa, Yhdysvalloissa, Unkarissa, Portugalissa ja Japanissa. Hän tuli maaliin kolmantena myös Belgian GP:ssa, mutta Benettonit hylättiin laittoman polttoaineen takia.[1][2]

Williams (1989–1990)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 1989 Boutsen siirtyi Williamsin kilpakuljettajaksi. Alkukauden ongelmien jälkeen kuudennessa osakilpailussa, Kanadan GP:ssa, tuli vihdoin Boutsenin kauan tavoittelema voitto. Sadesäässä ajetussa kilpailussa Williams otti kaksoisvoiton, kun Riccardo Patrese ajoi toiseksi. Voitto oli myös Williamsille ensimmäinen Renault-moottereilla. Boutsen ajoi vielä kolmanneksi Unkarissa, Italiassa ja Japanissa. Kauden päätösosakilpailuun, Australiaan, tultaessa mestaruus oli jo ratkennut McLarenin Alain Prostille. Kilpailun aikana olosuhteet olivat samanlaiset kuin Kanadassa: kylmää ja märkää. Prost päätti vetäytyä kilpailusta. Ayrton Senna lähti paalupaikalta ja johti kilpailua 13 kierrosta, kunnes törmäsi Martin Brundlen autoon. Tämän jälkeen Boutsen nousi Williamsillaan kärkeen ja ajoi virheitä välttäen ruutulipulle ensimmäisenä. Kauden päätteeksi Boutsen sijoittui kuljettajien MM-sarjassa viidenneksi 37 pisteellään.[2]

Boutsen aloitti kauden 1990 sijoittumalla moottoriongelmista huolimatta kolmanneksi Yhdysvaltain GP:ssa. Imolassa hänen kilpailunsa päättyi keskeytykseen kärkipaikalta. Britannian GP:ssa Boutsen pääsi jälleen palkintosijalle suoriutumalla maaliin toisena. Saksassa hänen vauhtinsa oli kohdallaan, mistä osoituksena oli kilpailun nopein kierros, mutta maaliin Thierry saapui vasta kuudentana. Unkarin GP alkoi hyvin, kun Boutsen valtasi paalupaikan ensimmäistä ja viimeistä kertaa urallaan. Kilpailussa hän ajoi virheettömästi ja hän kesti Sennan ohitusyritykset kilpailun lopussa. Maalissa hän oli 0,3 sekuntia Sennaa edellä. Kauden päätteeksi Boutsen joutui luovuttamaan paikkansa Williamsilla Nigel Mansellille.[2][3]

Ligier (1991–1992)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boutsen siirtyi kaudeksi 1991 Ligierille, jonka autot eivät kuitenkaan olleet tallin menestysvuosien veroisessa kunnossa. Kauden aikana Boutsen ei selviytynyt kertaakaan pisteille ja sijoittui parhaimmillaan seitsemänneksi Imolassa ja Monacossa.[3]

Ligierin vauhti parani hieman, kun se sai käyttöönsä Renault'n moottorit kaudeksi 1992. Boutsen ylsi kuitenkin pisteille vasta kauden päätösosakilpailussa Australiassa, kun hän ajoi maaliin viidentenä ja sai kaksi MM-pistettä.[3]

Jordan (1993)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkukaudesta 1993 Boutsen oli ilman kuljettajan paikkaa, kunnes hänet palkattiin Jordanille. Hän sijoittui kauden aikana parhaimmillaan yhdeksänneksi eikä siten päässyt pistesijoille. Hän päätti Formula 1 -uransa keskeytykseen Belgian GP:ssä.[3]

Kaudet numeroina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Talli Sijoitus Kilpailut Pisteet Voitot Palkinto-
sijat
Paalu-
paikat
Nopeimmat
kierrokset
1983 Arrows-Ford - 10 0 0 0 0 0
1984 Arrows-Ford
Arrows-BMW
15. 16 5 0 0 0 0
1985 Arrows-BMW 11. 16 11 0 1 0 0
1986 Arrows-BMW - 16 0 0 0 0 0
1987 Benetton-Ford 8. 16 16 0 1 0 0
1988 Benetton-Ford 4. 16 27 0 5 0 0
1989 Williams-Renault 5. 16 37 2 5 0 0
1990 Williams-Renault 6. 16 34 1 3 1 1
1991 Ligier-Lamborghini - 16 0 0 0 0 0
1992 Ligier-Renault 14. 16 2 0 0 0 0
1993 Jordan-Hart - 10 0 0 0 0 0
Yhteensä (11 kautta) 164 132 3 15 1 1

Tulokset kilpailuittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(lihavoidut kohdat tarkoittavat paalupaikkaa ja kursivoidut nopeinta kierrosta.)

Kausi Talli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Sijoitus Pisteet
1983 Arrows BRA
USW
FRA
SMR
MON
BEL
Kesk.
USE
7
CAN
7
GBR
15
GER
9
AUT
13
NED
14
ITA
Kesk.
EUR
11
RSA
9
- 0
1984 Arrows BRA
6
RSA
12
BEL
Kesk.
SMR
5
FRA
11
MON
DNQ
CAN
Kesk.
USE
Kesk.
USA
Kesk.
GBR
Kesk.
GER
Kesk.
AUT
5
NED
Kesk.
ITA
10
EUR
9
POR
Kesk.
15. 5
1985 Arrows BRA
11
POR
Kesk.
SMR
2
MON
9
CAN
9
USA
7
FRA
9
GBR
Kesk.
GER
4
AUT
8
NED
Kesk.
ITA
9
BEL
10
EUR
6
RSA
6
AUS
Kesk.
11. 11
1986 Arrows BRA
Kesk.
ESP
7
SMR
7
MON
8
BEL
Kesk.
CAN
Kesk.
USA
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
Kesk.
GER
Kesk.
HUN
Kesk.
AUT
Kesk.
ITA
7
POR
10
MEX
7
AUS
Kesk.
- 0
1987 Benetton BRA
5
SMR
Kesk.
BEL
Kesk.
MON
Kesk.
USA
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
7
GER
Kesk.
HUN
4
AUT
4
ITA
5
POR
14
ESP
16
MEX
Kesk.
JPN
5
AUS
3
8. 16
1988 Benetton BRA
7
SMR
4
MON
8
MEX
8
CAN
3
USA
3
FRA
Kesk.
GBR
Kesk.
GER
6
HUN
3
BEL
DSQ
ITA
6
POR
3
ESP
9
JPN
3
AUS
5
4. 27
1989 Williams BRA
Kesk.
SMR
4
MON
10
MEX
Kesk.
USA
6
CAN
1
FRA
Kesk.
GBR
10
GER
Kesk.
HUN
3
BEL
4
ITA
3
POR
Kesk.
ESP
Kesk.
JPN
3
AUS
1
5. 37
1990 Williams USA
3
BRA
5
SMR
Kesk.
MON
4
CAN
Kesk.
MEX
5
FRA
Kesk.
GBR
2
GER
6
HUN
1
BEL
Kesk.
ITA
Kesk.
POR
Kesk.
ESP
4
JPN
5
AUS
5
6. 34
1991 Ligier USA
Kesk.
BRA
10
SMR
7
MON
7
CAN
Kesk.
MEX
8
FRA
12
GBR
Kesk.
GER
9
HUN
17
BEL
11
ITA
Kesk.
POR
16
ESP
Kesk.
JPN
9
AUS
Kesk.
- 0
1992 Ligier RSA
Kesk.
MEX
10
BRA
Kesk.
ESP
Kesk.
SMR
Kesk.
MON
12
CAN
10
FRA
Kesk.
GBR
10
GER
7
HUN
Kesk.
BEL
Kesk.
ITA
Kesk.
POR
8
JPN
Kesk.
AUS
5
14. 2
1993 Jordan RSA
BRA
EUR
Kesk.
SMR
Kesk.
ESP
11
MON
Kesk.
CAN
12
FRA
11
GBR
Kesk.
GER
13
HUN
9
BEL
Kesk.
ITA
POR
JPN
AUS
- 0

Voitot, paalupaikat ja nopeimmat kierrokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitot

Nro Kilpailu Lähtöruutu
1 Kanadan GP 1989 6.
2 Australian GP 1989 5.
3 Unkarin GP 1990 1.

Paalupaikat

Nro Kilpailu
1 Unkarin GP 1990

Nopeimmat kierrokset

Nro Kilpailu
1 Saksan GP 1990

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juha Kärkkäinen: Formula 1 -tähdet: 1990-luvun kuljettajat. Alfamer, 1997. ISBN 952-5089-18-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kärkkäinen s. 27
  2. a b c Kärkkäinen s. 28
  3. a b c d Kärkkäinen s. 29

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]