Portugalin Grand Prix 1984

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Portugalin Prix 1984 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 21. lokakuuta 1984 Estorilin radalla Portugalissa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Alain Prost, jolle voitto oli kauden seitsemäs.

Aika-ajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paalupaikan otti Nelson Piquet ajalla 1.21,703 ja toiseksi nopein oli Alain Prost. Seuraavat lähtöruudut valtasivat Ayrton Senna, Keijo Rosberg ja Elio de Angelis.

Williams-tallille kisaviikonloppu tuli kalliiksi. Perjantain ensimmäisissä harjoituksissa Rosberg räjäytti kaksi moottoria ja Jacques Laffiten auto hajosi. Lauantain aamupäivän harjoituksissa Rosbergin auton vaihde meni pois päältä ja moottori otti ylikierroksisa kunnes pamahti. Tallin mekaanikkoihin iski paniikki saada ykkösauto kuntoon. Aika ei mitenkään riittänyt. Kun aika-ajoa oli jäljellä neljä minuuttia Rosberg hyppäsi vara-autoonsa ja ohjasi sen radalle. Ajo onnistui ja Rosberg sai neljänneksi parhaan ajan.[1]

Kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keijo Rosberg starttasi neljännestä lähtöruudusta ja rynnisti heti kärkeen. Hän pysyi johdossa neljä kierrosta, kunnes moottori petti ja Alain Prost ampaisi ohitse. Samaan aikaan Niki Lauda oli yhdeksäntenä 14 sekuntia kärjen takana. Lauda ohitteli autoja urakalla ja pääsi kolmanneksi. Toisena oli Nigel Mansell 30 sekuntia Laudaa edellä. Ajamalla Lauda tuskin olisi Mansellia saavuttanut, mutta Mansell ajoi 19 kierrosta ennen maalia öljyläikkään, pyörähteli radalla ja joutui keskeyttämään. Lauda siirtyi kakkoseksi ja samalla maailmanmestaruuteen kiinni. Järjestys säilyi maaliin saakka. Prost sai kauden seitsemännen osakilpailuvoittonsa ja Niki Lauda maailmanmestaruuden puolen pisteen erolla Prostiin.[2]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 7 Ranskan lippu Alain Prost McLaren-TAG 70 1.41.11,753 2 9
2 8 Itävallan lippu Niki Lauda McLaren-TAG 70 + 13,425 11 6
3 19 Brasilian lippu Ayrton Senna Toleman-Hart 70 + 20,042 3 4
4 27 Italian lippu Michele Alboreto Ferrari 70 + 20,317 8 3
5 11 Italian lippu Elio de Angelis Lotus-Renault 70 + 1.32,169 5 2
6 1 Brasilian lippu Nelson Piquet Brabham-BMW 69 + 1 krs. 1 1
7 15 Ranskan lippu Patrick Tambay Renault 69 + 1 krs. 7  
8 22 Italian lippu Riccardo Patrese Alfa Romeo 69 + 1 krs. 12  
9 28 Ranskan lippu René Arnoux Ferrari 69 + 1 krs. 17  
10 2 Saksan lippu Manfred Winkelhock Brabham-BMW 69 + 1 krs. 19  
11 20 Ruotsin lippu Stefan Johansson Toleman-Hart 69 + 1 krs. 10  
12 26 Italian lippu Andrea de Cesaris Ligier-Renault 69 + 1 krs. 20  
13 14 Itävallan lippu Gerhard Berger ATS-BMW 68 + 2 krs. 23  
14 5 Ranskan lippu Jacques Laffite Williams-Honda 67 + 3 krs. 15  
15 21 Italian lippu Mauro Baldi Spirit-Hart 66 + 4 krs. 25  
16 30 Itävallan lippu Jo Gartner Osella-Alfa Romeo 65 Polttoaine loppu 24  
17 23 Yhdysvaltain lippu Eddie Cheever Alfa Romeo 64 + 6 krs. 14  
Kesk. 24 Italian lippu Piercarlo Ghinzani Osella-Alfa Romeo 60 Moottori 22  
Kesk. 12 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Nigel Mansell Lotus-Renault 52 Ulosajo 6  
Kesk. 16 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Derek Warwick Renault 51 Vaihdelaatikko 9  
Kesk. 33 Ranskan lippu Philippe Streiff Renault 48 Voimansiirto 13  
Kesk. 6 Suomen lippu Keke Rosberg Williams-Honda 39 Moottori 4  
Kesk. 25 Ranskan lippu François Hesnault Ligier-Renault 31 Sähköt 21  
Kesk. 18 Belgian lippu Thierry Boutsen Arrows-BMW 24 Voimansiirto 18  
Kesk. 10 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Jonathan Palmer RAM-Hart 19 Vaihdelaatikko 26  
Kesk. 17 Sveitsin lippu Marc Surer Arrows-BMW 8 Sähköt 16  
Kesk. 9 Ranskan lippu Philippe Alliot RAM-Hart 2 Moottori 27  

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[4]

  • Paalupaikka: Nelson Piquet – 1.21,703
  • Nopein kierros: Niki Lauda – 1.22,996 (kierroksella 51)
  • Philippe Streiffin ensimmäinen Grand Prix
  • Niki Laudan kolmas kuljettajien maailmanmestaruus
  • McLarenin 250:s Grand Prix
  • Kilpailu näytettiin Suomessa Urheilutunnilla nyrkkeilyn kanssa. F1-kilpailun selosti Matti Lammi koosteena TV2:lle. Kilpailu oli Matti Lammen viimeinen f1-selostus.
  • Helsingin Sanomat 21.10.1984

Lopulliset MM-pisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Pisteet
1 Niki Lauda 72
2 Alain Prost 71,5
3 Elio de Angelis 34
4 Michele Alboreto 30,5
5 Nelson Piquet 29
6 René Arnoux 27
7 Derek Warwick 23
8 Keijo Rosberg 20,5
9 Nigel Mansell 13
  Ayrton Senna 13
11 Patrick Tambay 11
12 Teo Fabi 9
13 Riccardo Patrese 8
14 Jacques Laffite 5
  Thierry Boutsen 5
16 Eddie Cheever 3
  Andrea de Cesaris 3
  Stefan Johansson 3
19 Jo Gartner 2
  Piercarlo Ghinzani 2
21 Gerhard Berger 1
  Marc Surer 1

Merkkien MM-pisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Merkki Pisteet
1 McLaren 143,5
2 Ferrari 57,5
3 Lotus 47
4 Brabham 38
5 Renault 34
6 Williams 25,5
7 Toleman 16
8 Alfa-Romeo 11

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin Sanomat 21.10.1984
  2. Helsingin Sanomat 22.10.1984
  3. The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 7. marraskuuta 2007. (englanniksi)
  4. Merkkipaalut F1-ruutu. Viitattu 7. marraskuuta 2007.