Italian Grand Prix 1984

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Italian Prix 1984 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 9. syyskuuta 1984 Monzan radalla Italiassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Niki Lauda, jolle voitto oli kauden viides.

Aika-ajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nelson Piquet ajoi kauden seitsemännen paalupaikkansa. Hän kiersi Monzan 5,8 kilometrin mittaisen radan ajassa 1.26,585. Aika oli uusi rataennätys ja merkitsi 241,15 km/h keskinopeutta. Seuraavat lähtöruudut valloittivat Alain Prost, Elio de Angelis, Niki Lauda ja Teo Fabi. Keijo Rosberg oli aika-ajon kuudes.[1]

Kilpailu[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niki Lauda jäi alussa sijalle kymmenen, mutta sitten hän alkoi ohitella muita. Kauden 14. osakilpailu ratkesi 43. kierroksella, kun kilpailua johtanut Patrick Tambay joutui keskeyttämään kaasupolkimeen tulleen vian vuoksi. Laudan voitto oli hänen uransa 24:s ja kauden viides. MM-sarjassa toisena oleva Alain Prost joutui keskeyttämään ajettuaan kolme kierrosta.

Keijo Rosberg ajoi uransa 80. GP:n ja joutui keskeyttämään. Keskeytys oli viides perättäinen. Ensin Rosbergin autosta hajosi turbo, jolloin moottorin teho putosi. Kahdeksannella kierroksella moottori hajosi lopullisesti. Williamsilla oli melkein valmiina uusi auto. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt ajaisiko Rosberg sillä tämän kauden MM-osakilpailuissa, vai jäisikö ajot sillä testiajoihin.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 8 Itävallan lippu Niki Lauda McLaren-TAG 51 1.20.29,065 4 9
2 27 Italian lippu Michele Alboreto Ferrari 51 + 24,249 11 6
3 22 Italian lippu Riccardo Patrese Alfa Romeo 50 + 1 krs. 9 4
4 19 Ruotsin lippu Stefan Johansson Toleman-Hart 49 + 2 krs. 17 3
5 30 Itävallan lippu Jo Gartner Osella-Alfa Romeo 49 + 2 krs. 24 0*
6 31 Itävallan lippu Gerhard Berger ATS-BMW 49 + 2 krs. 20 0*
7 24 Italian lippu Piercarlo Ghinzani Osella-Alfa Romeo 48 Polttoaine loppu 22  
8 21 Alankomaiden lippu Huub Rothengatter Spirit-Hart 48 + 3 krs. 25  
9 23 Yhdysvaltain lippu Eddie Cheever Alfa Romeo 45 Polttoaine loppu 10  
10 18 Belgian lippu Thierry Boutsen Arrows-BMW 45 + 6 krs. 19  
Kesk. 15 Ranskan lippu Patrick Tambay Renault 43 Kaasutin 8  
Kesk. 2 Italian lippu Teo Fabi Brabham-BMW 43 Moottori 5  
Kesk. 17 Sveitsin lippu Marc Surer Arrows-BMW 43 Moottori 15  
Kesk. 16 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Derek Warwick Renault 31 Öljynpaine 12  
Kesk. 10 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Jonathan Palmer RAM-Hart 20 Öljynpaine 26  
Kesk. 1 Brasilian lippu Nelson Piquet Brabham-BMW 15 Moottori 1  
Kesk. 11 Italian lippu Elio de Angelis Lotus-Renault 14 Vaihdelaatikko 3  
Kesk. 12 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Nigel Mansell Lotus-Renault 13 Ulosajo 7  
Kesk. 5 Ranskan lippu Jacques Laffite Williams-Honda 10 Turbo 13  
Kesk. 6 Suomen lippu Keke Rosberg Williams-Honda 8 Turbo 6  
Kesk. 26 Italian lippu Andrea de Cesaris Ligier-Renault 7 Moottori 16  
Kesk. 25 Ranskan lippu François Hesnault Ligier-Renault 7 Ulosajo 18  
Kesk. 9 Ranskan lippu Philippe Alliot RAM-Hart 6 Sähköt 23  
Kesk. 28 Ranskan lippu René Arnoux Ferrari 5 Vaihdelaatikko 14  
Kesk. 7 Ranskan lippu Alain Prost McLaren-TAG 3 Moottori 2  
DNS 14 Saksan lippu Manfred Winkelhock ATS-BMW 0 Ei startannut 21  
DNQ 20 Italian lippu Pierluigi Martini Toleman-Hart   Karsiutui    

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[4]

Tilanne kuljettajien MM-sarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Pisteet
1 Niki Lauda 63
2 Alain Prost 52,5
3 Elio de Angelis 29,5
4 René Arnoux 24,5
5 Nelson Piquet 24
6 Derek Warwick 23
7 Michele Alboreto 21
8 Keijo Rosberg 20
9 Nigel Mansell 13
10 Patrick Tambay 10
11 Ayrton Senna 8
12 Teo Fabi 7
  Riccardo Patrese 7
14 Jacques Laffite 4
15 Thierry Boutsen 3
  Eddie Cheever 3
  Piercarlo Ghinzani 3
  Stefan Johansson 3
19 Gerhard Berger 2
  Andrea de Cesaris 2
21 Marc Surer 1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin Sanomat 9.9.1984
  2. Helsingin Sanomat 10.9.1984
  3. The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 6. marraskuuta 2007. (englanniksi)
  4. Merkkipaalut F1-ruutu. Viitattu 6. marraskuuta 2007.