Elio de Angelis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elio de Angelis
Anefo 932-2371 Elio de Angelis 03.07.1982.jpg
Ura Formula 1:n MM-sarjassa
Kansalaisuus Italian lippu Italia
Aktiivivuodet 1979–1986
Talli(t) Shadow, Lotus, Brabham
Kilpailuja 109
Maailmanmestaruuksia 0
Voittoja 2
Palkintosijoja 9
Paalupaikkoja 3
Nopeimpia kierroksia 0
MM-pisteitä 122
Ensimmäinen kilpailu Argentiinan Grand Prix 1979
Ensimmäinen voitto Itävallan Grand Prix 1982
Viimeinen voitto San Marinon Grand Prix 1985
Viimeinen kilpailu Monacon Grand Prix 1986

Elio de Angelis (26. maaliskuuta 1958 Rooma15. toukokuuta 1986 Marseille) oli italialainen Formula 1 -kuljettaja.

De Angelis aloitti uransa kartingissa. Hän voitti Italian Formula 3 -mestaruuden vuonna 1977 ja kilpaili seuraavana vuonna British F1 -sarjassa. Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa de Angelis ajoi vuosina 19791986. Hän starttasi urallaan 108 GP-kilpailuun, joissa ajoi 2 voittoa ja 3 paalupaikkaa. MM-pisteitä hän keräsi 122. De Angeliksen paras sijoitus MM-sarjassa oli kolmas kaudella 1984, mutta hänen pisteensä jäivät MM-kärjestä 38 pistettä vajaaksi.

De Angelis sai surmansa Paul Ricardin radalla Ranskassa ajetuissa Formula 1 -testiajoissa vuonna 1986. Onnettomuus sattui, kun Brabham-auton takasiiveke irtosi ja auto syöksyi rata-aitaan. Sen seurauksina hän sai vammoja päähän ja rintaan. Paikalla ei ollut riittävästi ratatyöntekijöitä ja helikopterin saapuminen kesti noin 30 minuuttia. De Angelis kuoli 29 tuntia onnettomuuden jälkeen Marseillessa. Kuoleman aiheutti de Angeliksen hengittämä savu onnettomuuden aikana. De Angelis oli viimeisin F1-autoa ajaessaan menehtynyt kuljettaja, kunnes Roland Ratzenberger menehtyi vuoden 1994 San Marinon GP:n aika-ajoissa. Kunnianosoituksena de Angelikselle vuonna 1989 Formula 1 -läpimurtonsa tehnyt Jean Alesi käytti kypärässään lähes täsmälleen samanlaista väritystä.

De Angelis oli myös taitava pianonsoittaja.

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.