Portugalin Grand Prix 1989

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Portugalin Grand Prix 1989 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 24. syyskuuta 1989 Estorilin radalla Portugalissa. Kilpailun voitti Ferrarilla ajanut Gerhard Berger, jolle voitto oli kauden ensimmäinen. Ruotsalainen Stefan Johansson ajoi Onyx-tallin autolla kolmanneksi, mikä oli tallin ensimmäinen ja ainoa palkintosijoitus.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 28 Itävallan lippu Gerhard Berger Ferrari 71 1.36.48,546 2 9
2 2 Ranskan lippu Alain Prost McLaren-Honda 71 + 32,637 4 6
3 36 Ruotsin lippu Stefan Johansson Onyx-Ford 71 + 55,325 12 4
4 19 Italian lippu Alessandro Nannini Benetton-Ford 71 + 1.22,369 13 3
5 23 Italian lippu Pierluigi Martini Minardi-Ford 70 + 1 krs. 5 2
6 3 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Jonathan Palmer Tyrrell-Ford 70 + 1 krs. 18 1
7 12 Japanin lippu Satoru Nakajima Lotus-Judd 70 + 1 krs. 25  
8 7 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Martin Brundle Brabham-Judd 70 + 1 krs. 10  
9 30 Ranskan lippu Philippe Alliot Larrousse-Lamborghini 70 + 1 krs. 17  
10 15 Brasilian lippu Mauricio Gugelmin March-Judd 69 + 2 krs. 14  
11 29 Italian lippu Michele Alboreto Larrousse-Lamborghini 69 + 2 krs. 21  
12 24 Espanjan lippu Luis Perez-Sala Minardi-Ford 69 + 2 krs. 9  
13 25 Ranskan lippu René Arnoux Ligier-Ford 69 + 2 krs. 23  
14 8 Italian lippu Stefano Modena Brabham-Judd 69 + 2 krs. 11  
Kesk. 6 Italian lippu Riccardo Patrese Williams-Renault 60 Ylikuumeneminen 6  
Kesk. 5 Belgian lippu Thierry Boutsen Williams-Renault 60 Ylikuumeneminen 8  
Kesk. 1 Brasilian lippu Ayrton Senna McLaren-Honda 48 Kolari 1  
DSQ 27 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Nigel Mansell Ferrari 48 Hylättiin/Kolari 3  
Kesk. 9 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Derek Warwick Arrows-Ford 37 Ulosajo 22  
Kesk. 11 Brasilian lippu Nelson Piquet Lotus-Judd 33 Kolari 20  
Kesk. 21 Italian lippu Alex Caffi Dallara-Ford 33 Kolari 7  
Kesk. 20 Italian lippu Emanuele Pirro Benetton-Ford 29 Jousitus 16  
Kesk. 16 Italian lippu Ivan Capelli March-Judd 25 Moottori 24  
Kesk. 10 Yhdysvaltain lippu Eddie Cheever Arrows-Ford 24 Ulosajo 26  
Kesk. 22 Italian lippu Andrea de Cesaris Dallara-Ford 17 Sähköt 19  
Kesk. 31 Brasilian lippu Roberto Moreno Coloni-Ford 11 Sähköt 15  
DNQ 4 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Johnny Herbert Tyrrell-Ford   Karsiutui    
DNQ 26 Ranskan lippu Olivier Grouillard Ligier-Ford   Karsiutui    
DNQ 39 Ranskan lippu Pierre-Henri Raphanel Rial-Ford   Karsiutui    
DNQ 38 Saksan lippu Christian Danner Rial-Ford   Karsiutui    
DNPQ 41 Ranskan lippu Yannick Dalmas AGS-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 37 Suomen lippu Jyrki Järvilehto Onyx-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 18 Italian lippu Piercarlo Ghinzani Osella-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 33 Argentiinan lippu Oscar Larrauri EuroBrun-Judd   Esikarsiutui    
DNPQ 40 Italian lippu Gabriele Tarquini AGS-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 17 Italian lippu Nicola Larini Osella-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 35 Japanin lippu Aguri Suzuki Zakspeed-Yamaha   Esikarsiutui    
DNPQ 34 Saksan lippu Bernd Schneider Zakspeed-Yamaha   Esikarsiutui    
DNPQ 32 Italian lippu Enrico Bertaggia Coloni-Ford   Esikarsiutui    

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2]

  • Paalupaikka: Ayrton Senna – 1.15,468
  • Nopein kierros: Gerhard Berger – 1.18,986 (kierroksella 49)
  • Nigel Mansellille näytettiin mustaa lippua, mutta tämän jälkeen hän ehti vielä kuitenkin kolaroida Ayrton Sennan kanssa.
  • Alain Prostin 150. Grand Prix
  • Pierluigi Martinin ensimmäinen kilpailun johtokierros
  • McLaren varmisti seitsemännen kuljettajien mestaruutensa
  • Ligierin 200. Grand Prix
  • Ferrari saavutti 2400 MM-pisteen rajan
  • Onyxin ensimmäinen palkintosija (3.)
  • Minardin ensimmäinen kilpailun johtokierros
  • YLE esitti kilpailun koosteena TV2:lla selostajina Markku Pentikäinen ja Juha Varjosaari.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 16. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  2. Merkkipaalut F1-ruutu. Viitattu 16. joulukuuta 2007.

3. Helsingin Sanomat 24.9.1989