Rautakausi Turussa
Sivulta puuttuu | Osa artikkelisarjaa |
| Turun historia |
|
|
| Esihistoria |
|
Kivikausi |
| Keskiaika |
| Uusi aika |
| Uusin aika |
Rautakaudella Turussa oli Aurajoen ja Vähäjoen laaksoissa jo runsaasti maaseutumaista asutusta vilkkaine kauppayhteyksineen. Eräs varhainen todiste tästä on Kuralan Hannunniitussa tutkittu esiroomalaisen rautakauden hauta. Roomalaisella rautakaudella löydöt yleistyvät: Maariassa on tutkittu suuri Kärsämäen kalmisto. Muita rautakautisia muinaisjäännöksiä nykyisellä Turun alueella ovat esimerkiksi Ristimäen merovingiaikainen polttokenttäkalmisto Kuralan kaupunginosassa sekä viikinki- ja ristiretkiaikaiset ruumiskalmistot Maarian Saramäessä ja Kaarinan Kirkkomäellä.
Turun nimi on on slaavilainen lainasana, ja Paaskunnan kaupunginosan muistuttaa pogost-sanaa (novgorodilainen hallintoalue).[1] Varmoja arkeologisia tai historiallisia todisteita novgorodilaisesta kauppiasyhteisöstä Aurajokilaaksossa ei kuitenkaan ole.
Sisällysluettelo |
Hämeen härkätien synty [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Hämeen härkätie
Turusta Hämeenlinnaan vievä tie on vanhimpia suomalaisia teitä. Historiantutkija Jaakko Masosen esittämän teorian mukaan tie syntyi viimeistään 800-luvulla, jolloin sisämaasta tuotiin turkiksia ja lääkkeenä käytettyä haustetta Länsi-Suomen kauppapaikoille. Hämeeseen taas on rannikolta viety aseita, koruja, metallia ja suolaa. Tie ei esihistoriallisen kauden lopussa todennäköisesti ollut kuin pieni kasvillisuudesta raivattu kulku-ura, joka ylitti vesistöjä ja kosteikkoja pitkospuiden ja kivilatomusten avulla. Varmoja todisteita tien olemassaolosta on keskiajalta lähtien. Tuolloin sitä kutsuttiin Härkätieksi.
Ruotsin vallan ajan alkuvaihe [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Ensimmäinen ristiretki Suomeen
Pohjois-Euroopan vähän tunnetut alueet tulivat kirkollisen kiinnostuksen kohteeksi rautakauden lopulla. Lännen kirkon intresseihin kuuluivat myös Baltia ja Suomi, joiden asema määriteltiin Roomassa 1100-luvun alussa pidetyssä kokouksessa.[2] Bysantin kirkon käännytystyö eteni totunnaisia kauppareittejä pitkin Karjalaan, mutta novgorodilaisilla oli myös valtapyrkimyksiä Baltiassa ja Hämeessä. Lännen kirkko vakiinnutti asemansa Turun seudulla ja muualla lounaisessa Suomessa 1100-luvulla ja 1200-luvun alussa.
Vuoden 1150 tienoilla Suomeen purjehti Pyhän Eerikin legendan mukaan Ruotsista kuningas Eerik Pyhän johtama sotajoukko, johon kuului englantilaissyntyinen piispa Henrik. Eerikin tarkoituksena oli laajentaa valtakuntaansa ja kerätä veroja kuninkaanvallan lujittamiseksi. Piispa Henrikin tehtävänä oli käännyttää pakanalliset suomalaiset kristinuskoon ja liittää heidät Rooman kirkon vaikutuspiiriin. Näiden kertomusten todenperäisyys on kyseenalainen, mutta roomalaiskatolinen kirkko jatkoi käännytystyötään ja länsimaisen kulttuurin levittämistä Suomessa 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa. Seurakuntia perustettiin ja kirkkoja rakennettiin hartauden harjoituksen keskuksiksi. Rooman kirkon asema vakiintui vähitellen Varsinais-Suomen lisäksi myös muualla Suomessa ja kirkollisen kehityksen seurauksena Suomeen tulvi sekä läntisiä että Bysantin kirkon tuomia itäisiä kulttuurivaikutteita.
Galleria [muokkaa]
-
Tarun mukaan piispa Henrik kastoi ensimmäiset suomalaiset kristinuskoon Turun Kupittaan lähteellä.
-
Lalli murhaa Piispa Henrikin
Katso myös [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Etymologia: Turku, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 3. toukokuuta 2007.
- ↑ Turun maakuntamuseo: Kristinusko juurtuu Suomeen Viitattu 27.6.2009.
