Turku 1300-luvulla

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Turun historia

Cathedral of Turku 1814.jpg

Esihistoria

Kivikausi
Pronssikausi
Rautakausi

Keskiaika

1200-luku
1300-luku
1400-luku

Uusi aika

1500-luku
1600-luku
1700-luku

Uusin aika

1800-luku
1900-luku

malline: näytä  keskustele  muokkaa

1300-luvulla Turun asema kaupunkina vahvistui. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300. On tosin epäselvää, missä määrin nykyisen kivi- ja tiilikirkon osia kuului tällöin vihittyyn rakennukseen, joka joidenkin tutkijoiden mielestä saattoi olla puuta.[1] Turun kaupungin perustamisesta ei ole säilynyt varsinaista perustamiskirjaa, jossa kaupungille myönnettäisiin kaupunkioikeudet. Turun pormestareista, raadista ja raadinkokouksista on olemassa varmat todisteet vuodelta 1324. Turusta kaupunkina on myös maininta jo vuodelta 1309.[2]

Väkivaltainen 1300-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi yritti 1300-luvun alkupuoliskolla ulottaa valtaansa suuremmalle alueelle ja ajanjakso sisälsikin jatkuvia sotia, ryöstöretkiä ja rajakahakoita, joissa osapuolet pyrkivät joko laajentamaan tai puolustamaan omaa nautinta-aluettaan ja valtapiiriään. Turkua tämä vaihe kosketti etenkin vuonna 1318, jolloin novgorodilaiset joidenkin tulkintojen mukaan polttivat kaupungin niin että ainoastaan Turun linna säästyi tuholta. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 määriteltiin Ruotsin ja Novgorodin välinen raja.

Kaupankäynti kasvaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Suurtori oli Turun hallinnollinen ja kaupallinen keskus kaupungin syntyhetkistä Turun paloon asti. Torin nykyinen rakennuskanta on peräisin 1700- ja 1800-luvuilta.

Kaupunki oli pitkään Suomen merkittävin myös kaupankäynnin saralla. Se lukeutui keskiajalla Hansaliiton kaupan ja merenkulun piiriin. 1300-luvulla kaksi kolmasosaa kaupungin porvareista oli saksalaisia , mutta vähitellen kotimaisten porvarien osuus kasvoi.[3] Kauppiailla oli useita yhteisöjä, kiltoja, joiden kiltataloissa juhlinta saattoi yltyä varsin riehakkaaksi. Vilkkaat kauppasuhteet kohdistuivat etenkin Tukholmaan ja Tallinnaan, mutta myös Pohjanmaalle, Novgorodiin ja Itämeren etelärannikon suurin hansakaupunkeihin. Hämeeseen kulki Turusta tunnettu maantie, Hämeen Härkätie. Viipuriin vei Suuri Rantatie, joka sittemmin tunnettiin Kuninkaantienä.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Knut Drake: Åbo Domkyrka och byggnadsarkeologin. Teoksessa "Kaupunkia pintaa syvemmältä: arkeologisia näkökulmia Turun historiaan. Toim. Liisa Seppänen. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura - Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland, 2003. ISBN951-9129-57-x.
  2. Turun kaupunkihallinnon kehitys Turun kaupunki. Viitattu 3. toukokuuta 2007.
  3. Kirsi Peltonen: Turku Hansa-ajalla Turun yliopisto. Viitattu 2. toukokuuta 2007.