Myyrmannin räjähdys

Wikipedia
Ohjattu sivulta Petri Gerdt
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Myyrmannin räjähdys
Myyrmanni räjähdyksen jälkeen.
Myyrmanni räjähdyksen jälkeen.
Paikka Myyrmanni, Myyrmäki, Vantaa, Suomi
Ajankohta 11. lokakuuta 2002
19.35
Iskutyyppi pommitus (vahinko tai tahallinen, syy ei tiedossa)
Kuolleita 7 (räjäyttäjä mukaan lukien)
Haavoittuneita 166
Epäilty/epäillyt Petri Gerdt
Tekoväline kotitekoinen pommi

Myyrmannin räjähdys tapahtui Vantaalla Myyrmäen kaupunginosassa Myyrmannin kauppakeskuksessa 11. lokakuuta 2002. Kesken pelle-esityksen kauppakeskuksen keskellä räjähti hauleilla päällystetty pommi, joka surmasi seitsemän ihmistä ja haavoitti 80:tä. Kuolonuhreista kolme oli täysi-ikäisiä, loput alaikäisiä. Räjähdyksessä kuoli kolme lasta, joista kaksi oli syntynyt 1985 ja yksi 1995. Kuolleet aikuiset olivat 1963 ja 1965 syntyneet naiset sekä 1983 syntynyt mies, joka oli pommin valmistajaksi paljastunut vantaalainen kemiantekniikan opiskelija ja kemian harrastaja Petri Erkki Tapio Gerdt (s. 17. huhtikuuta 1983). Paineaalto, haulit ja lasinsirut haavoittivat kymmeniä ihmisiä. Ei ole varmaa näyttöä, että teko olisi ollut tahallinen.

Tapahtumien aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesä ja syksy 2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Gerdt työskenteli 3 kk kesätöissä Tavaratalo Hong Kongissa, jossa hän oli viimeistä kertaa töissä pommi-iskua edeltäneenä sunnuntaina. Gerdt tunnettiin vastuuntuntoisena, mutta hiljaisena työntekijänä. Osa pommin valmistuksen raaka-aineista ja osista oli mahdollisesti hankittu työpaikalta. Kesän jälkeen hän jatkoi tavaratalossa työskentelyä vain satunnaisesti opiskelu- ja harrastuskiireisiin vedoten.

Kesän ja syksyn aikana Gerdt haali pommiin tarvittavat kemikaalit useista eri apteekeista pitkin pääkaupunkiseutua. Joissakin apteekeissa oli kieltäydytty myymästä kemikaaleja, koska Gerdt ei ollut osannut uskottavasti selittää, mihin hän niitä tarvitsi.

Perjantai 11.10.2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamupäivä. Petri Gerdtin vanhemmat lähtevät töihin normaalisti aamulla, eivätkä havaitse mitään erikoista hänen käytöksessään. Petri Gerdt lähtee kotoaan Tikkurilasta aamupäivän aikana ennen klo. 12.00. Gerdt jättää matkapuhelimensa suljettuna hyllyyn (josta poliisi sen myöhemmin löysi). Myös tietokone jää auki/lepotilaan.

klo. 12.12  Gerdt nousee bussiin numero 84 joka kulkee Tikkurilan ja Mellunmäen väliä. Tutkimuksissa ei ole selvinnyt hänen tekemisiään ja liikkeitään seuraavan 4 tunnin aikana, mutta on arveltu, että hän olisi piilottanut osan pommitarvikkeista Mellunmäen läheisiin metsiin ja viimeistellyt pommin siellä. Mellunmäessä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden raunioita, joiden joukosta on helppo löytää kätköpaikkoja. Hän olisi voinut käydä myös Itäkeskuksessa tai metrolla liikkuen muualla Helsingin alueella.

klo. 16.10 Gerdt nousee bussiin 84K Mellunmäen metroasemalta ja palaa Tikkurilaan.

klo. 17.10 Silminnäkijä näkee Gerdtin Tikkurilan Asematiellä kulkemassa kohti Tikkurilan asemaa ja sen viereistä bussiterminaalia. klo 17.15 tai klo 17.18. Gerdt nousee bussiin numero 50, joka menee Myyrmäkeen. klo 18.00 Gerdt saapuu Myyrmäkeen. Gerdtin liikkeistä ei ole mitään varmuutta klo. 18.00-19.20 välillä. On arveltu, että hän on kerännyt tällä välin rohkeutta pommin räjäyttämiseen. klo 19.00-19.20 epävarmoja silminnäkijähavaintoja Gerdtistä Myyrmannin kauppakeskuksessa ja sen liepeiltä. Gerdt mahdollisesti kävi 2. kerroksen yleisö-WC:ssä. Yleisö-WC:ssä Gerd mahdollisesti viimeisteli pommin. Todisteena pidetään 11-vuotiaan pojan havaintoa, että mies oli WC:ssä. Poika kuuli, kun Gerd laittoi hauleja pommiinsa, mitä hän ennen tapahtumaa luuli vyönsä soljen avaamisen ääneksi.

klo. 19.20 Valvontakamera kuvaa hänet varmuudella ensimmäisen kerran Myyrmannissa. Valvontakamerat eivät kuitenkaan kuvaa räjähdyspaikkaa, joka jää kameroiden kuvan ulkopuolelle.

klo. 19.30 Silminnäkijä havainto Petri Gerdtistä istumassa räjähdyspaikan viereisillä penkeillä. Pommin sisältänyt reppu oli vielä tuolloin hänen jalkojensa vieressä.

klo. 19.35 Reppu on tutkimuksen mukaan laitettu roskalaatikon päälle, n. metrin korkeudella. On epäselvää käsittelikö Gerdt reppua räjähdyshetkellä vai ei. Joidenkin silminnäkijöiden mukaan Gerdt olisi yrittänyt laittaa sitä roskalaatikkoon. Roskalaatikon erittäin pienen reiän koon vuoksi (120 mm[1]), tämä ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä. Joidenkin havaintojen mukaan Gerdt olisi jättänyt repun roskakorin päälle, mutta palannut takaisin muutaman minuutin päästä, jolloin pommi räjähti.

klo. 19.35 Pommi räjähtää surmaten sen vieressä olleen Petri Gerdtin välittömästi. Gerdtin lisäksi pommi surmaa kaksi aikuista naista ja neljä alaikäistä nuorta lasta, 80 ihmistä haavoittuu eriasteisesti ja 164 ihmistä hakeutui lääkärin hoitoon tapauksen jälkeen. klo. 19.36.49 ensimmäinen hätäpuhelu soitetaan hätänumeroon

klo. 19.38 ensimmäiset pelastusyksiköt saapuvat paikanpäälle.

klo. 20.04 STT julkaisee ensimmäisen uutisen Myyrmannin pommista. Yle lähettää tapahtumasta ylimääräisen uutislähetyksen

Klo. 20.50 viimeiset vakavasti loukkaantuneet potilaat on siirretty sairaaloihin. Rikospaikkatutkijat siirtyvät räjähdyspaikalle.

klo. 21.00 Viranomaiset pitävät ensimmäisen tiedotustilaisuuden Myyrmannissa.

Klo. 21.30 kriisiapupiste avataan Kilterin koululla Myyrmannin vieressä.

Klo. 23.10 pelastuslaitos lopettaa pelastustyöt. Tapaus siirtyy poliisin hoidettavaksi.

Lauantai 12.10.2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

klo. 1.30  Rikosepäilyjen vahvistuessa tutkintavastuu siirretään Vantaan poliisilta keskusrikospoliisille. klo. 03:00 Poliisi tiedottaa epäilevänsä Myyrmannin räjähdystä tahalliseksi rikokseksi onnettomuuden sijaan.

Petri Gerdt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri ei koko elämänsä aikana osoittanut suurta innostusta sosiaalisiin suhteisiin, vaan viihtyi mieluiten yksin ja hän halusi usein pysyä mahdollisimman näkymättömänä. Petri oli kuitenkin älykäs, mukava ja muita kunnioittava ihminen. Hänellä ei ollut todettu mitään psyykistä häiriötä. Petrin isä kuitenkin kuvailee häntä jossain määrin lapselliseksi persoonaksi - ehkä juuri siksi hän innostui kotitekoisista pommeista.

Seurustelusuhteita tai muuten laajaa kaveripiiriä hänellä ei tiedettävästi ollut. Hän ei saanut ystäviä edes koripalloharrastuksensa parista, jossa hän oli hyvä (hän sai mm. Most Valuable Player -palkinnon). Hyvin todennäköisesti hän oli erittäin yksinäinen ja monet hänen kontakteistaan olivat netissä. Petrin luona ei käynyt hänen kavereitaan, paitsi joskus tietokonepelejä pelaamassa perheen PC:llä (tuohon aikaan monella ei vielä ollut tietokonetta). Käynnit kuitenkin loppuivat kokonaan vuonna 1995.

Petri vietti paljon aikaa huoneessaan ja perheen tietokoneella. Muun ajan hän oli koulussa tai koripalloharjoituksissa. Pommin räjähtämisen jälkeen Petri oli yön poissa (kuollut räjähdyksessä), joka ei ollut normaalia. Perhe oli ihmetellyt voisiko Petri olla kavereilla yötä "sillä hänellä ollut yhtään kavereita".[2]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Gerdt (Petri Erkki Tapio Gerdt) syntyi perheeseen ensimmäisenä lapsena. Seuraavana vuonna Gerdtin perhe muutti Tikkurilaan omakotitaloon. Alueella ei ollut juuri lainkaan lapsiperheitä, joissa olisi ollut samanikäisiä lapsia, joten hän jäi tämänkin ympäristön osalta yksin. Myöhemmin hän oli haluton enää menemään yksin ulos. Ainoa hyvä ja oman tasoinen ystävä oli hänen pikkusiskonsa.

Koulussa häntä kiusattiin ja syrjittiin voimakkaasti, vaikka hän kiisti asian sitä kysyttäessä. Kiusaaminen oli pahimmillaan yläasteella, jossa kukaan ei puuttunut kiusaamiseen. Kiusaaminen näkyi mm. porukoista ja ryhmätöistä yksinjättämisellä. Syitä kiusaamiseen olivat mm. hänen outo kävelytyylinsä ja liikunnalliset suoritukset koulussa (mm. luistelu ja hiihto). Ei ole tietoa, jatkuiko kiusaaminen lukiossa. Koska Petri oli melko pitkä (187 cm), ei kiusaaminen todennäköisesti ollut fyysistä, vaan henkistä.

Petrin koulumenestys oli kaikesta huolimatta hyvää.

Petrillä oli suuri kiinnostus luontoon, josta kertoo myös se, että hän pärjäsi valtakunnallissa Metsävisassa 1999 saaden kunniamaininnan.

Lukion jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskokeet olivat menneet huonommin kuin Petri osasi odottaa, joka ilmeisesti masensi Petriä entisestään. Hän oli päässyt opiskelemaan kemiaa EVTEK:iin, vaikka oli ensisijaisesti halunnut yliopistoon. Kesän ajan hän oli ollut töissä Hong Kong -liikkeessä. Hän jopa halusi töihin viikonlopuiksi, ja saattoi tehdä useita viikkoja töitä ilman vapaapäiviä. Työpaikalla hänestä pidettiin ja hän palveli asiakkaita hyvin.[2]

Teorioita räjähdyksen syystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pommin räjähdyksen syy ja Petri Gerdtin motiivit eivät ole selvinneet.

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Gerdtin isä Armas Gerdt arvelee kirjassaan, että Gerdt saattoi olla viemässä pommia räjäytettäväksi läheiseen metsään, ja että se räjähti kauppakeskuksessa vahingossa. Gerdtin suunnittelemassa räjähdyspaikassa olisi saattanut olla ihmisiä ja hän olisi odotellut Myyrmannissa parempaa hetkeä räjäyttää pommi.[3] Gerdt oli kokeillut vastaavalla tavalla ja vastaavanlaisia pienempiä pommeja. Itsetehdyt räjähteet voivat olla erittäin epävakaita ja voivat räjähtää äkkiarvaamatta. Pommi kuitenkin räjähti keskeisellä paikalla Myyrmannin kauppakeskusta ja se oli vuorattu 6 000:lla metallisella haulilla ja nauloilla. Lisäksi aurinko oli ollut laskeneena jo tunnin verran pommin räjähdyshetkellä (aurinko laski 18.26[4]), eivätkä Myyrmäen metsä-alueet ole kovin suuria näin ison pommin räjäyttämiseksi siten, että räjähdys ei olisi herättänyt suurta huomiota ja vaarantanut sivullisia.lähde?

Vahingonteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän teorian mukaan pommin oli tarkoitus räjähtää Myyrmannin kauppakeskuksessa, mutta vasta kauppakeskuksen sulkemisajan jälkeen aiheuttaen vain aineellista tuhoa kiinteistölle. Tätä teoriaa vastaan sotii se, että Gerdt saapui Myyrmäkeen jo kello 18.00, eikä vain vähän ennen sulkemisaikaa. Pommi myös räjähti näkyvällä paikalla roskakorin päällä, metrin korkeus maasta oli optimaalinen vahingoittamaan ihmisten keskikehoa. Pommi oli vuorattu 6000 metallisella haulilla ja nauloilla, mutta toisaalta haulit lisäävät tuhovoimaa myös kiinteitä kohteita vastaan. Hauleja käytetään myös yleisesti tutkittaessa räjähdyksen tehoa ja tuhovaikutusta ympäristöön.

Itsemurhaisku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän teorian mukaan pommi oli itsemurhaisku. Gerdt halusi tarkoituksella kuolla iskussa tappaen mahdollisimman monta sivullista. Tätä teoriaa vastaan sotii itsemurhaviestin puuttuminen ja ajankohdan valitseminen, eli tunti ennen sulkemisaikaa. Yleensä itsemurhaiskuilla haetaan julkisuutta. Itsemurhaiskun tekijä haluaa julistaa jotakin ideologista tai poliittista päätöstään miksi hän teki iskun. Itsemurhaiskua tai onnettomuutta tukee jossakin määrin Gerdtin nettikirjoittelu. Yhdessä kirjoituksessa hän kuvaa: Mulle ei oo sattunut suurempia onnettomuuksia, mutta kerran näin unta, että poliisiauto ajoi laukaisupaikalle. Onnex olin jo ’leijailemassa’ toiseen suuntaan. Kirjoituksessa käytetty ilmaisu '"leijailu' toiseen suuntaan" voitaisiin tulkita viittaukseksi kuolemaan. Isän mukaan leijailu kuitenkin oli Petrin oma ilmaisu juoksemiselle.[2]

Tahallinen pommi-isku, mutta Gerdt kuoli vahingossa itse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän teorian mukaan Gerdtin oli tarkoituskin jättää pommi roskakoriin tai sen päälle keskeiselle paikalle Myyrmannissa. Tämän teorian mukaan Gerdt poistui pommin luota joko laukaistaakseen sen kauko-ohjaimella tai ajastimella. Jostakin syystä pommi ei kuitenkaan räjähtänyt ja Gerdt palasi paikalle tutkimaan sitä, jolloin pommi laukesi tappaen Gerdtin. Tahallisen pommi-iskun teorioita vastaan sotii motiivin puute. Gerdtin käytöksessä ja kirjoittelussa ei ole havaittavissa mitään tavallisesta nuoresta miehestä poikkeavia intohimoja ideologisesti tai poliittisesti, lukuunottamatta epänormaalia kiinnostusta pommeihin ja niiden tuhovaikutukseen, Gerdt myös luki Che Guevaran elämänkertaa (joka jäi kesken)[2].

Iskun motiiviksi on ehdotettu koulukiusaamista, syrjäytyneisyyden tunnetta ja siitä johtuvaa yleistä vihaa yhteiskuntaa kohtaan, joka olisi purkautunut satunnaisena väkivallan tekona.

Tahallista pommi-iskua, mutta vahingossa kuolemista tukee itsemurhaviestin puute, ja Gerdtin tulevaisuudelle suunnitellut koripalloharjoitukset ja perheen lomat. Gerdtin oli ehkä tarkoitus seurata ns. kättensä jälkiä mediassa ja koulumatkojensa varrella. Gerdt myös näyttää olleen monen nuorten miesten tavoin hyvin itsevarma kyvyistään kanniskelemalla hengenvaarallisia pommeja julkisilla paikoilla ja julkisilla liikennevälineillä, ehkä tämä itsevarmuus antoi hänelle tunteen ettei häntä voitaisi saada kiinni ja hän pystyisi vain seuraamaan asiaa sivusta, saaden itsetyytyväisyyden tunnetta.

Pommi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pommi oli arviolta noin 160-180 euron arvoinen. Se oli sullottuna Petrin vanhaan koulureppuun. Pommissa oli n. 6 000 metallista haulia ja hieman nauloja.


Kotikemian forum[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerdt oli internetissä toimineen, räjähteisiin erikoistuneen Kotikemia-foorumin vakiokeskustelija nimimerkillä ”RC”. Hänellä ei tiettävästi ollut yhteyksiä ääriliikkeisiin, vaan hän oli kiinnostunut pommien valmistamisesta harrastuksena. Ennen Suomalaista foorumia, hän luki keskusteluja ulkomaalaisilta sivustoilta. Keskustelupalstalla keskusteltiin räjähteistä, muttei jutun tutkijan mukaan yllytetty ketään rikokseen. Myöhemmin oikeus antoi internetin keskustelupalstan ylläpitäjänä toimineelle, ”Einstein”-nimimerkillä kirjoittaneelle 17-vuotiaalle hämeenlinnalaisnuorelle vapauttavan tuomion. Foorumi suljettiin pian räjähdyksen jälkeen, mutta keskusteluista voi löytää kopioita internetistä.[5]

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapaus järkytti varsinkin Suomea ja muita Pohjoismaita, joissa ihmishenkiä vaativat räjähdykset ovat erittäin harvinaisia. Monet suomalaiset ja ulkomaalaiset poliitikot, kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Paavo Lipponen ja Ruotsin pääministeri Göran Persson esittivät suruvalittelunsa iskun uhreille ja haavoittuneille. Räjähdyksessä kuolleiden muistotilaisuus pidettiin Myyrmäen kirkossa pari päivää iskun jälkeen. Myyrmannin kauppakeskuksen aineelliset vahingot olivat mittavia. Myyrmanni joutui korjattavaksi saamiensa vaurioiden vuoksi ja avattiin muutama viikko tapauksen jälkeen. Räjähdyksen jälkihoitoa on myöhemmin puitu julkisuudessa. Osa vammautuneista katsoo jääneensä ilman asiallista tukea yhteiskunnan taholta.

Tapauksesta kirjoitettua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Gerdtin isä Armas Gerdt kirjoitti tapahtuman jälkeen pojastaan kirjan Petrin matka Myyrmanniin (Gummerus, 2004). Se on tilitys tapahtumista, jotka johtivat

Kirjailija Armas Gerdt
Kustantaja Gummerrus
Julkaistu 2004
Sivumäärä 259
ISBN 951-20-6569-X
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

tuohon tragediaan. Kirjaa ei ole tehty puolustuspuheenvuoroksi, vaikka kirjassa käsitelläänkin koulukiusaamista, yksinäisyyttä, eristäytymistä ja koko perheen surua ja koko tapahtuman käsittämättömyyttä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esitutkintapöytäkirja / Liitekansio A / Liite A20
  2. a b c d Poikani Petri Gerdt 2004. Helsingin Sanomat.
  3. Räty, Panu: Poikani Petri Gerdt. Helsingin Sanomien Kuukausiliite, 2004, nro 10, s. 36. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.5.2014.
  4. Sunrise, sunset and daylength, Lokakuu 2002 - Vantaa
  5. Kotikemian forum Viitattu 13.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]