Kristian VII

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jens Juelin maalaama Kristian VII:n muotokuva vuodelta 1789.

Kristian VII (17491808) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuodesta 1766 kuolemaansa saakka. Hänen vanhempansa olivat Fredrik V ja tämän ensimmäinen vaimo Louisa, Britannian Yrjö II:n tytär. Hän nousi kuninkaaksi vain hieman ennen seitsemäntoistavuotispäiväänsä isänsä kuoltua 1766. Samana vuonna hän meni myös naimisiin serkkunsa, Englannin Yrjö III:n sisaren Caroline Matildan kanssa.[1] Pari sai kaksi lasta, mutta avioliitto julistettiin myöhemmin mitättömäksi.

Kristian VII oli selvästi mielisairas,[1] hän kärsi paranoiasta, viiltelystä, masennuskausista ja mahdollisesti skitsofreniasta. Vuodesta 1772 alkaen maata hallitsivat käytännössä sijaishallitsijat, aluksi Kristianin äitipuoli ja velipuoli ja vuodesta 1784 hänen poikansa, tuleva kuningas Fredrik VI, prinssihallitsijan nimikkeellä. Samanlainen järjestely oli Britanniassa Yrjö IV:n hallitessa isänsä Yrjö III:n sijasta.

Kristian kuoli 59-vuotiaana aivoverenvuotoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b King Christian 7th Danmarks Konger
  Edeltäjä:
Fredrik V
Tanskan ja Norjan kuningas
 
Seuraaja:
Fredrik VI


Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.