Eerik Verikirves

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eerik Verikirveen lyötättämä kolikko, jossa lukee Eric Rex (kuningas Erik). British Museum.

Eerik Verikirves (Erik I Haraldsson, 895954) oli Norjan kuningas noin 930935 ja Northumbrian kuningas 948 sekä 952954.[1]

Eerik asui pitkään maanpaossa Skotlannissa. Sieltä palattuaan hän murhasi kaksi veljeään raivaten näin tiensä koko Norjan kuninkaaksi. Hän lienee saanut liikanimensä "Verikirves" juuri näistä surmista. Eerik hallitsi Norjaa iäkkään isänsä Harald Kaunotukan kanssahallitsijana. Valta oli kuitenkin käytännössä yksin Eerikin käsissä Haraldin viimeisinä vuosina.

Eerik hallitsi julman yksinvaltiaan tavoin, mikä nostatti ylimystön vastustamaan häntä. Eerikin nuorempi veli Haakon palasi Englannista saatuaan tiedon isänsä kuolemasta ja saavutti pian ylimystön luottamuksen. Haakon valittiin uudeksi kuninkaaksi. Eerik yritti pitää kruunun itsellään, mutta joutui vetäytymään Orkneysaarille. Eerik oli lyhyen aikaa Northumbrian hallitsijana vuonna 948, mutta hänet karkotettiin. Hän teki paluun vuonna 952, mutta karkotettiin uudelleen vuonna 954, kun Englannin kuningas Edred valloitti Northumbrian. Eerik surmattiin Stainmoressa samana vuonna.[1]

Puoliso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gunnhild Ossursdotter

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Guttorm Eiriksson
  • Harald Harmaaturkki (Eiriksson)
  • Ragnfrød Eiriksson
  • Ragnhild Eiriksdotter
  • Erling Eiriksson
  • Gudrød Eiriksson
  • Sigurd Sleva (Eiriksson)
  • Ragnvald Eiriksson

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Encyclopædia Britannica: Erik I Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 16.11.2009. (englanniksi)
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


  Edeltäjä:
Harald Kaunotukka
Norjan kuningas
 
Seuraaja:
Haakon Hyvä