Haakon Nuori

Haakon Nuori tai Haakon Haakoninpoika nuorempi (norj. Håkon Unge / Håkon Håkonsson 11. marraskuuta 1232, Bergen – 5. toukokuuta 1257, Tønsberg) oli isänsä, Norjan kuningas Haakon IV Haakoninpojan kanssahallitsija 1240–1257.^[1]

Haakon Nuori oli Haakon IV Haakoninpojan ja Margareta Skulesdatterin vanhin poika. Haakon Nuori sai kuninkuuden jo vuonna 1240, sillä hänen isänsä halusi turvata kruunun säilymisen jälkeläisillään siltä varalta, että hän itse saisi surmansa taistelussa kapinaan noussutta herttua Skule Bårdssonia vastaan. Haakon IV Haakoninpoika voitti kuitenkin herttua Skulen ja Haakon Nuori ehti kuolla ennen isäänsä.^[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ ^a ^b Håkon Håkonsson - den unge Store norske leksikon. snl.no. Viitattu 21.2.2021.

n k m Norjan hallitsijat ja valtionpäämiehet

Kaunotukan suku	Harald Kaunotukka ~(872—933) Eerik Verikirves ~(933–935) Haakon Hyvä ~(935–960) Harald Harmaaturkki ~(960—970)

Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Harald Sinihammas (970—985 tai 986) Haakon Sigurdinpoika (970—995) Sven Haaraparta (985 tai 986 —995)

Kaunotukan suku	Olavi Tryggvenpoika (995–1000)

Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Eerik Haakoninpoika (1000–1012) Sven Haakoninpoika (1000–1015) Sven Haaraparta (1000–1014) Håkon Eriksson (1012–1015) Harald II (1014–1015)

Kaunotukan suku	Pyhä Olavi (1015–1028)

Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Knuut Suuri (1028–1035) Håkon Eriksson (1028–1029) Sven Aelgifunpoika (1030–1035)

Kaunotukan suku	Maunu Hyvä (1035–1047) Harald Ankara (1045–1066) Maunu Haraldinpoika (1066–1069) Olav Kyrre (1067–1093) Haakon Maununpoika (1093–1095) Maunu Paljassääri (1093–1103) Olavi Maununpoika (1103–1115) Östen Maununpoika (1103–1123) Sigurd I Jerusaleminkävijä (1103–1130) Maunu Sokea (1130–1135) Harald Gille (1130–1136) Sigurd II Munn (1136–1155) Inge Koukkuselkä (1136–1161) Maunu Sokea (1137–1139) Östen II Haraldsson (1142–1157) Haakon Harteikas (1157–1162) Maunu Erlinginpoika (1161–1184) Sverre Sigurdinpoika (1184–1202) Haakon III Sverrenpoika (1202–1204) Guttorm Sigurdsson (1204) Inge II Bårdinpoika (1204–1217) Filippus Simonsson (1207—1217) Haakon IV Haakoninpoika (1217–1263) Haakon Nuori (1240–1257) Maunu VI Lainparantaja (1263–1280) Eerik II Maununpoika (1280–1299) Haakon V Maununpoika (1299–1319)

Bjälbo-suku	Maunu Eerikinpoika (1319–1355) Haakon VI Maununpoika (1343–1380) Olavi Haakoninpoika (1380–1387)

Kalmarin unioni	Margareeta I (1380–1412) Eerik XIII Pommerilainen (1389–1442) Sigurd Jonsson (1439–1442) Kristoffer Baijerilainen (1440–1448) Sigurd Jonsson (1448–1449) Kaarle I (1449–1450) Sigurd Jonsson (1450–1452) Kristian I (1450–1481) Jon Svalesson Smör (1482-1483) Hannu I (1483–1513) Kristian II (1513–1523)

Oldenburgin suku	Fredrik I (1523–1533) Kristian III (1534–1559) Fredrik II (1559–1588) Kristian IV (1588–1648) Fredrik III (1648–1670) Kristian V (1670-1699) Fredrik IV (1699–1730) Kristian VI (1730-1746) Fredrik V (1746-1766) Kristian VII (1766–1808) Fredrik VI (1808–1814) Kristian VIII (1814)

Holstein-Gottorp-suku	Kaarle XIII (1814–1818)

Bernadotte-suku	Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Oskar I (1844–1859) Kaarle XV (1859–1872) Oskar II (1872–1905)

Glücksburg-suku	Haakon VII (1905–1957) Olavi V (1957–1991) Harald V (1991–)

Auktoriteettitunnisteet

Kansainväliset	VIAF

Kansalliset	Yhdysvallat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navigointivalikko

Haku