Haakon Sigurdinpoika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haakon Jaarli. Christian Krohgin piirros.

Haakon Sigurdinpoika tai Haakon Jaarli (Håkon Sigurdsson Jarl, n. 935995) oli jaarli ja Norjan hallitsija 970–995.[1] Hän oli jaarli Sigurd Haakonssonin ja Bergljot Toresdatterin poika[2].

Haakonista tuli jaarli sen jälkeen, kun Harald Harmaaturkin miehet olivat surmanneet hänen isänsä Laden jaarlin vuonna 961. Haakon pakeni Tanskaan, jossa hän alkoi juonitella Harald Sinihampaan kanssa Harald Harmaaturkkia vastaan.[1] Harald Harmaaturkki surmattiin Tanskassa 970.

Tämän jälkeen Haakon hallitsi Norjan länsiosia aluksi Harald Sinihampaan vasallina. Haakonin ja Harald Sinihampaan liitto kuitenkin rikkoutui, kun Harald yritti käännyttää Haakonin ja koko Norjan kristityksi. Haakon ryhtyi kapinaan ja laajensi alueitaan Norjan läntisissä sekä pohjoisissa osissa. Haakon otti Norjan vanhat uskomukset suojelukseensa ja sai siten paljon tukijoita pakanallisten päälliköiden joukosta. Vanhemmiten hänestä tuli kuitenkin ylpeä ja hänen omat miehensä surmasivat hänet vuonna 995. Haakonin seuraajaksi nousi Olav Tryggvason, joka oli saapunut Norjaan aiemmin samana vuonna.[1]

Edeltäjä:
Harald Harmaaturkki
Norjan kuningas Seuraaja:
Olav Tryggvason

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Haakon Sigurdsson Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 31.7.2013. englanti
  2. Håkon Sigurdsson Store norske leksikon. Store norske leksikon AS. Viitattu 2.8.2013. norja