Haakon Hyvä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haakon Hyvä. Peter Nicolai Arbon maalaus.

Haakon Hyvä (myös Haakon Adalsteninkasvatti, muinaisnorjaksi Hákon Aðalsteinsfóstri, norj. Håkon Adalsteinsfostre, n. 920961) oli Norjan kuninkaana 934–961 tai mahdollisesti noin 946–961. Hän oli Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald Kaunotukan nuorin poika.[1]

Haakon oli nuorena Englannin kuningas Athelstanin (Ethelstan) kasvattipoikana. Athelstan tutustutti Haakonin kristinuskoon. Saatuaan tiedon isänsä kuolemasta Haakon varusti sotajoukon ja lähti Norjaan vastustaakseen velipuoltaan Eerik Verikirvestä.[1] Haakon sai taakseen Norjan ylhäisön lupaamalla luopuvansa kuninkaan verotusoikeudesta maaomaisuuteen. Eerik joutui pakenemaan ja asettumaan Britteinsaarille. Eerikin pojat yrittivät vielä saada kruunua tanskalaisten avustuksella, mutta Haakon voitti heidät toistuvasti.

Haakon pani alulle useita hallinnollisia uudistuksia. Hän ei kuitenkaan onnistunut käännyttämään norjalaisia kristinuskoon. Haakon kuoli tanskalaisia vastaan käydyssä Fitjarin meritaistelussa 961.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Haakon I Adalsteinsfostre Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica.. Viitattu 23.9.2011. englanti
Edeltäjä:
Eerik Verikirves
Norjan kuningas Seuraaja:
Harald Harmaaturkki