Siirry sisältöön

Yrjö

Wikipediasta
Yrjö, Jyrki
Nimipäivä  
 suomenkielinen 23. huhtikuuta
 ruotsinkielinen
 ortodoksinen mm. 8. tammikuuta
Muunnelmia Jori, Juri, Jyri, Jyrki, Yrjänä
Vastineita eri kielissä Džordže, George, Georg, Georges, Georgi (Георгий), Georgios, Giorgio, Göran, György, Jerzy, Jiří, Jorge, Jura, Juri (Юрий), Jürgen, Jüri, Jörg, Jörgen, Jörn, Örjan
Nimen alkuperä kreikan Geôrgios, "maanviljelijä"

Yrjö on suomalainen miehen etunimi, joka juontuu kreikkalaisesta nimestä Geôrgios (Γεώργιος), joka tarkoittaa maanviljelijää. Nimen vastineita muissa kielissä ovat esimerkiksi engl. George, ransk. Georges, ruots. ja saks. Georg, mutta ruotsissa esiintyy myös muunnelma Göran ja saksassa Jürgen. Yrjön nimipäivä on 23. huhtikuuta, Pyhän Yrjön (Georgioksen) muistopäivänä. Yrjön suomalaisia rinnakkaisnimiä ovat Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä. Yrjön lempinimi on usein Ykä, joskus Ylermi.[1] Pohjanmaalla Yrjö on ääntynyt yriö.[2]

Suomen kielessä Yrjöä käytetään myös samaa alkuperää olevien ulkomaisten hallitsijanimien käännöksenä (mm. George, Georg, Georgios, Georgi). Koska Isossa-Britanniassa hallitsi vuosina 1714–1830 neljä Yrjö (George) -nimistä hallitsijaa peräkkäin, sanotaan tätä kautta myös Yrjöjen aikakaudeksi. Myös George Washingtonin etunimi on Suomessa joskus käännetty nimellä Yrjö.[3]

Aikoinaan niillä Suomen paikkakunnilla, joilla oli enemmän ortodokseja kuin luterilaisia, antoivat Yrjö-nimeä vain luterilaiset. Ortodoksit antoivat Georgioksen muunnoksista Jyrkiä.[4][2]

Huhtikuuhun 2025 mennessä nimi Yrjö on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 31 600 henkilölle.[5] 1900-luvun alkukymmeninä Yrjö oli yksi suosituimmista poikalapsille ensimmäiseksi etunimeksi annetuista nimistä Suomessa.lähde? Viime vuosikymmeninä nimeä ei ole kovin paljon annettu. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen arvelevat, että tähän on vaikuttanut yrjö-sanan puhekielessä saama merkitys oksennuksena.[6] Kaisa Häkkinen on arvellut, että tämä sivumerkitys johtuu sanan deskriptiivisestä äänneasusta[7].

Almanakkaan Yrjö tuli Georg Zacharias Forsmanin (kirjailijanimeltään Yrjö Koskinen, myöhemmin aateloituna viralliselta nimeltään Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen) vaikutuksesta vuonna 1865. Yrjön nimipäivä on siitä lähtien ollut 23. huhtikuuta. Yrjö on pisimpään almanakassa olleita suomenkielisiä nimimuotoja.lähde?

Tunnettuja Yrjöjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Yrjöjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanan muuta käyttöä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kustaa Vilkuna; Pirjo Mikkonen (toim.): ”Ylermi”, Etunimet. (4. painos) Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5
  2. 1 2 Kustaa Vilkuna; Pirjo Mikkonen (toim.): ”Yrjö”, Etunimet. (4. painos) Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5
  3. ”Autografeja III, ulkomaisia (numeroimaton kuvasivu sivujen 740 ja 741 välissä)”, Tietosanakirja, 1. osa (A–Confort). Tietosanakirja Oy, 1909. Teoksen verkkoversio.
  4. Kustaa Vilkuna; Pirjo Mikkonen (toim.): ”Jyrki”, Etunimet. (4. painos) Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5
  5. Nimipalvelu, etunimihaku Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 23.4.2025.
  6. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-2-07143-2
  7. Kaisa Häkkinen: Agricolasta nykykieleen
  8. Miksi on Yrjö-nimi, vaikka sanan merkitys on ikävä? kotus.fi. 29.11.2018. Viitattu 11.2.2024.