Yrjö Ollila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yrjö Ollila: Hevosen juotto, öljymaalaus 1919.
Yrjö Ollila: Äiti ja lapsi, öljymaalaus 1928. Maalaus oli esillä Septem-ryhmän näyttelyssä Helsingin Taidehallissa lokakuussa 1928 [1]

Yrjö Aleksanteri Ollila (20. heinäkuuta 1887 Helsinki14. marraskuuta 1932) oli suomalainen taidemaalari. Ollila opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa (19031906) sekä kahdesti Pariisissa valtion stipendin turvin. Hän omaksui aluksi "puhtaan paletin" väriskaalan ja liittyi 1912 Septem-ryhmään, joka noudatti Ranskassa syntynyttä väritaiteen uudistusta.

Ollila toi suomalaisiin maisemiin paratiisillisia sävyjä yhdistettynä dekoratiiviseen maalaustapaan. Ollila maalasi myös seinämaalauksia jo vuonna 1914. Hän muutti vuonna 1920 perheineen Ranskaan seitsemäksi vuodeksi. Ranskassa tyyli pelkistyi ja muuttui vähitellen kohti uusklassismia. Suomeen palattuaan Ollila toimi myös lavastajana. Hänen viimeiseksi työkseen jäi Kansallisteatterin suuri kattomaalaus.[2]

Ensimmäinen Ateneumin kokoelmiin hankittu teos oli Maisema Korpilahdelta (1913). Vuonna 1920 alkanut toinen opintomatka Pariisiin venyi seitsemäksi vuodeksi. Aiheena oli teatterimaalauksen tutkiminen. Hän oli jo Suomessa toiminut lavastajana ja sai myös Pariisissa huomattavan tilaustyön teatteritaiteen alalta. Toimeentulokseen hän piirsi siellä myös elokuvajulisteita ja tapettimalleja sekä työskenteli leikkikalutehtaassa. Mukana Pariisissa oli myös puoliso, taidemaalari Lyyli Ollila o.s. Toikka, joka hankki lisätuloja valmistamalla helmikukkia hautajaisseppeleisiin.[3] Tällä kaudella Helsinkiin lähetetyt työt kertoivat Yrjö Ollilan saaneen uusia vaikutteita uusasiallisuudesta.

Palattuaan kotimaahan 1927 Ollila perusti Uuno ja Sirkka Sinervän kanssa Helsingin taidevärjäämön, jonka mallisuunnittelijana ja johtajana hän toimi, mutta jätti sen Sinerville 1929[4] saatuaan huomattavia tilauksia lavastajana ja monumentaalimaalarina.

Hän maalasi Tehtaankadun kansakoulun (1914) ja Kansallis-Osake-Pankin Eiran konttorin (1927) seinämaalaukset. Kontiolahden kirkon alttaritaulu valmistui 1929. Sen aihe on Kristus ristillä, ja väritykseltään raikkaan teoksen on katsottu edustavan jälki-impressionismia.[5] Päätyöksi ja samalla viimeiseksi teokseksi jäi Kansallisteatterin kattomaalaus, jonka hän sai tehdäkseen kilpailuvoiton perusteella 1932. Ollila kuoli samana vuonna, ja kuolinsyyksi epäillään väriaineista saatua myrkytystä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusi Suomi: Onni Okkosen artikkeli 7.10.1928
  2. Anja Olavinen: Yrjö Ollila: Paimentyttö. Teoksessa Ateneum- opas. Toim. Timo Huusko. 2007, s.75.
  3. Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3.
  4. Kansallisarkisto: Helsingin taidevärjäämön kaupparekisteriotteet
  5. Kontiolahden seurakunta Viitattu 1.10.2007.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yrjö Ollila.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]