Yrjö Saarela

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Yrjö Saarela.
Yrjö Saarela.
Maa: Suomen vuosina 1809–1858 ja 1883–1914 käytössä ollut lippu. Suomi
Miesten kreikkalais-roomalainen paini
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Tukholma 1912 raskas sarja
Hopeaa Hopeaa Lontoo 1908 93 kg
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1911 yli 83 kg

Yrjö Erik Mikael Saarela (13. heinäkuuta 1884 Liminka – 30. kesäkuuta 1951 Oulujoki) oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen painin olympiavoittaja ja maailmanmestari.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarela asui elämänsä maatilalla Oulujoen kunnassa, noin kymmenen kilometriä Oulun kaupungista Oulujokea ylävirtaan. Hänestä tuli aikuisena oman tilansa isäntä. Saarela yhdisti työn ja harjoittelun, sillä hän valitsi rengeikseen kovakuntoisia miehiä, jotka olivat kiinnostuneita painista. Kuuluisin Saarelan rengeistä oli monissa näytösotteluissa vastustajana ollut Jaakko Pikkarainen.

Saarelan asuinseutu on saanut nykyään Saarelan kaupunginosan nimen. Alueelta löytyy erilaisia painiin liittyviä kadunnimiä kuvaten alueen urheilullista merkkimiestä.

Saarela on haudattu Oulujoen hautausmaalle.

Painijan ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarela edusti aktiiviaikanaan Oulunsuun Pohja -nimistä seuraa. Hän kuului vuoden 1908 Lontoon olympiakisojen voittajasuosikkeihin. Raskaan keskisarjan finaalissa 22. heinäkuuta Saarela hävisi toiselle suomalaiselle Verner Weckmanille[1]. Maailmanmestaruuden Saarela voitti Helsingin kisoissa 1911. Seuraavana vuonna kesällä 1912 käydyissä Tukholman olympiakisoissa Saarela huipensi painijanuransa raskaan sarjan olympiavoittoon.

Saarela voitti painin raskaan sarjan Suomen-mestaruuden vuonna 1908 (yli 70 kg) sekä 1909 (yli 83 kg).[2]

Tukholman olympiakisojen jälkeen Saarela siirtyi ammattilaiseksi sirkusareenoille. Tämä ura jäi lyhyeksi pian alkaneen ensimmäisen maailmansodan johdosta. Hän palasi amatööriareenoille edustaen uransa loppupuolella vuodesta 1924 alkaen Oulun Pyrintöä, jossa hän toimi niin painijana kuin valmentajanakin. Saarela osallistui myös Suomen painimaajoukkueen valmennukseen. Vielä vuonna 1929 Saarela saavutti SM-pronssia 45-vuotiaana.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siukonen, Markku & Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 13. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9.
  2. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 276. Otava, 1970.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juha Kanerva: Saarela, Yrjö (1884–1951) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Kullervo Leinonen, Elias Jokirinta, Terttu Mankila ja Bruno Vuorivirta (toim.): Oulun Pyrintö, 1979.
  • Esko Lintala: Yrjö Saarela – painimattojen aristokraatti, Lions Club Oulu-Oulujoki, 1984.
  • Erja Aikavuori ja Mika Kulju: Nuori Satavuotias – Oulun Pyrintö 1904–2004, ISBN 952-91-7566-3.