Yrjö Manner
Yrjö Johan Manner (25. marraskuuta 1893 Helsinki – 24. joulukuuta 1975) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]
Mannerin vanhemmat olivat liikemies, tehtaanjohtaja Johan (Juho) Manner, aiemmin Ello ja Filla, ja Amanda Vilhelmina Mansner. Hänen puolisonsa olivat 1918–1936 Jenny Amanda Lundström ja 1943–1959 Ella Alise Lehtonen. Teollisuusneuvos Aarne Manner oli Yrjö Mannerin poika ensimmäisestä avioliitosta. Yrjö Manner työskenteli jo nuorena isänsä omistamalla konepajalla. Hangon ylemmästä käsityöläiskoulusta hän valmistui keväällä 1913 ja toimi 1915 viilaajana Helsingissä, mutta jatkoi opintojaan ja valmistui Helsingin teollisuuskoulusta 1916. Perheyritys Mannerin Konepajan johtajana hän aloitti vain 23-vuotiaana syksyllä 1917.[1]
Suomen sisällissodan jälkeen Manner palveli vapaaehtoisena laivastossa, missä hän pääsi osallistumaan Saksalla järjestetyille moottorimieskursseille. Saksan sotatappion myötä Manner palasi takaisin Suomeen konepajaansa johtamaan. Konepaja kasvoi ja kehittyi 1920-luvulla, 1930-luvulta se valmisti myös koneita ja laitteita sekä muun muassa radiomastoja ja rautasiltoja. Sota-aikana yritys oli sotateollisuuden palveluksessa. Vaikka sen toiminta piti siirtää välillä pois Hangosta, se pääsi aloittamaan siellä uudelleen kesällä 1943. Lahdessa sillä oli sisaryritys Man-Ko ja Hangosta hankittiin 1945 Hangon Väri -yhtiö, jonka toimitusjohtajaksi Manner myös tuli. Manner luovutti konepajansa toimitusjohtajan tehtävät pojalleen Aarne Mannerille vuonna 1956, mutta oli vielä Man-Kon toimitusjohtaja aina vuoteen 1970 asti. Yrjö Manner oli myös Hangon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. Teollisuusneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1954.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Yrjö Manner Biografiasampo. Viitattu 11.2.2022.
- ↑ O.Y. Mannerin konepaja Hangossa 60-vuotias. Helsingin Sanomat, 1.9.1950, s. 10.