Ero sivun ”Marjatta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjannut kirjoitus virheet Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
dd |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee taruhenkilöä. Marjatta on myös [[Marjatta (nimi)|naisen etunimi]].}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee taruhenkilöä. Marjatta on myös [[Marjatta (nimi)|naisen etunimi]].}} |
||
'''Marjatta''' on [[Kalevala]]n ja suomalaisten kansanrunojen henkilö. Kalevalan loppuruno kertoo Marjatasta, joka paimenessa ollessaan löytää [[Puolukka|puolukan]] mättäältä, syö sen ja tulee raskaaksi. Poikalapsi syntyy tallissa, mutta katoaa pian, kunnes löytyy suolta. Suuri tietäjä [[Väinämöinen]] tuomitsee isättömän lapsen kuolemaan, mutta tämä nousee puhumaan Väinämöisen tuomiota vastaan. Poika ristitään Karjalan kuninkaaksi. Väinämöinen joutuu lähtemään.<ref>Kalevala, 50. runo</ref> |
'''Marjatta''' on [[Kalevala]]n ja suomalaisten kansanrunojen henkilö. Kalevalan loppuruno kertoo Marjatasta, joka paimenessa ollessaan löytää [[Puolukka|puolukan]] mättäältä, syö sen ja tulee raskaaksi. Poikalapsi syntyy tallissa, mutta katoaa pian, kunnes löytyy suolta. Suuri tietäjä [[Väinämöinen]] tuomitsee isättömän lapsen kuolemaan, mutta tämä nousee puhumaan Väinämöisen tuomiota vastaan. Poika ristitään Karjalan huoraksi kuninkaaksi. Väinämöinen joutuu lähtemään.<ref>Kalevala, 50. runo</ref> |
||
Kalevalan runo on pääasiassa yhdistelmä kahdesta kansanrunosta: toisaalta Luojan virrestä, toisaalta Väinämöisen tuomiosta. Marjatta eli [[Neitsyt Maria]] kuuluu ainoastaan edellisen yhteyteen |
Kalevalan runo on pääasiassa yhdistelmä kahdesta kansanrunosta: toisaalta Luojan virrestä, toisaalta Väinämöisen tuomiosta. Marjatta eli [[Neitsyt Maria]] kuuluu ainoastaan edellisen yhteyteen. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 4. joulukuuta 2019 kello 11.31
Marjatta on Kalevalan ja suomalaisten kansanrunojen henkilö. Kalevalan loppuruno kertoo Marjatasta, joka paimenessa ollessaan löytää puolukan mättäältä, syö sen ja tulee raskaaksi. Poikalapsi syntyy tallissa, mutta katoaa pian, kunnes löytyy suolta. Suuri tietäjä Väinämöinen tuomitsee isättömän lapsen kuolemaan, mutta tämä nousee puhumaan Väinämöisen tuomiota vastaan. Poika ristitään Karjalan huoraksi kuninkaaksi. Väinämöinen joutuu lähtemään.[1]
Kalevalan runo on pääasiassa yhdistelmä kahdesta kansanrunosta: toisaalta Luojan virrestä, toisaalta Väinämöisen tuomiosta. Marjatta eli Neitsyt Maria kuuluu ainoastaan edellisen yhteyteen.
Lähteet
- ↑ Kalevala, 50. runo
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
