Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?

Onko eduskunnassa koskaan ollut yhtäaikaa vanhempi-lapsi-paria tai sisaruksia kansanedustajina?--LCHawk (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 20.35 (EET)

Isä-Veikko Vennamo ja poika-Pekka Vennamo taisivat olla 1970-luvulla yhtä aikaa. Veljekset Yrjö-Koskinen (Yrjö Koskinen Y.-K. ja Eino Sakari Y.-K.) joskus 1900-luvun alussa. --Makevonlake (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.19 (EET)

WP:n mukaan myös Rafael ja Pertti Paasio hiukan aikaa.--Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 21.27 (EET)

Veljespareista eduskunnassa ovat olleet yhtäaikaa ainakin Mauno Pekkala ja Eino Pekkala, Wäinö Wuolijoki ja Sulo Wuolijoki, Rafael Erich ja Mikko Erich, Antti Tulenheimo ja Eino Tulenheimo, Paavo Virkkunen ja Artturi Virkkunen sekä Vilhelm Rosenqvist ja Gustaf Rosenqvist, veli-sisar-pareista ainakin Arvid Neovius ja Dagmar Neovius. Yllä mainittuun Yrjö-Koskisen veljessarjaan kuului kolmaskin kansanedustaja Lauri Yrjö-Koskinen, joka oli eduskunnassa yhtä aikaa E. S. mutta ei Y. K. Yrjö-Koskisen kanssa, joten kolmea veljestä ei sentään ollut samanaikaisesti Heimolassa. --Risukarhi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2017 kello 23.26 (EET)

Sattumalta vasta nyt löysin eduskunnan sivulta tämän luettelon kansanedustajina toimineista perheenjäsenistä. Vertasin tuota tässä keskustelussa jo mainittuihin nimiin ja sieltä löytyi vielä muutamia lisää: veljesparit Iisakki Hoikka ja Matti Hoikka, Nestori Kaasalainen ja Väinö Kaasalainen, Erkki Leikola ja Aare Leikola, Heimo Linna ja Lauri Linna sekä Aarno Pesonen ja Yrjö Pesonen; sisarparit Kerttu Saalasti ja Katri Kaarlonen, Leena Rauhala ja Leea Hiltunen sekä Augusta Laine ja Helena Brander. --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 16.47 (EEST)

Kysymyksessä ehtona ollut yhtäaikaisuus rajaa listaa näköjään tehokkaasti, koska tuo eduskunnan sivuilta löytynyt lista on huomattavan pitkä. Lisäksi sekään ei ole täydellinen, niin kuin siinä varoitetaankin, puuttuu ainakin näköjään sisaruksaet Janne Viitamies ja Pauliina Viitamies mutta hekään eivät olleet edustajina samaan aikaan vaan eri aikaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Siellä myös väitetään virheellisesti – joskin epäilystä ilmaisevan kysymysmerkin kera – että Jonas Castrén ja Zachris Castrén olisivat olleet velipuolia, vaikka itse asiassa he olivat pikkuserkkuja (kuten artikkelista Castrén ilmenee). Tiedot ilmeisesti perustuvat vain edustajamatrikkelissa ilmoitettujen vanhempien nimien vertailuun, ja tässä tapauksessa samannimiset isät ovat aiheuttaneet sekaannuksen. --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Latvian asiantuntijaa kaivataan kunta-asioissa

Olen kirjoittamassa virolais-latvialaisesta järvestä (useita, mutta esimerkkinä Väike-Palkna järv) ja minua kiinnostaa tietää hallinnollisesta järjestelmästä lisää. Ongelmana on, miten ilmoitan järven seutukunnan?--J Hokkanen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 19.48 (EEST)

Vuonan 2009 Latviassa uudestettiin paikallishallintoa, enää on vain kuntia. Tuo "Veclaicene Parish" on entinen kunnallishallinnollinen yksikkö, mutta noita ei ole enää. En ymmärrä tuota seutukuntajuttua? Pitääkö sellainen ilmoittaa? Kunta on Alūksne, muuta yksiköitä ei ole. --PtG (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 21.08 (EEST)

Käytin seutukunta juttua sen vuoksi, että tuo kokonaiskuva on hakusessa. Näyttä siltä, että suomenkielisessä wikissä on virolaisissa ja latvialaisissa kunta-artikkeleissa kiinnijuoksemisen tarvetta. Jatkossa yritän löytää nuo kunnat laitettavaksi wikidataan ja artikkeliin oikein, jotta ne ilmaantuvat artikkeleiin julkaisun yhteydessä. Teen vain muutamaa rajajärveä, joten ongelma ei olisi ollut kovin suuri.--J Hokkanen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 09.51 (EEST)

Latvian hallinnollinen jako mukaan novads tarkoittaa kuntaa, joita on 110 kappaletta vuonna 2009 tehdyn uudistuksen jälkeen. Entisiä kuntia käytetään ainakin jossain määrin tilastoinnissa (luettelossa entisten kuntien edessä kolme pistettä) ja ainakin Väike-Palkna järv latviankielisessä versiossa mainitaan myös entinen kunta. Latviaksi entiset kunnat ovat pagasts, englanniksi taulukossa parish ja edellä mainitussa Wikipedian artikkelissa ne on käännetty suomeksi pitäjä. Sv-wikissä niistä puhutaan nimellä socken, joka sekin merkitsee pitäjää. Lv-wikissä pitäjiä käytetään luokittelussa (lv:Kategorija:Latvijas pagasti), joten fi-wikissäkin voidaan mainita kunnan lisäksi myös pitäjä, jossa kohde sijaitsee. Tietolaatikossa sen voi laittaa sulkuihin kunnan nimen perään. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.07 (EEST)

Selvyyden vuoksi teen näin. Voidaan ajatella, että siirtymävaiheen pituus on seuraavat 20 vuotta ;-). Olen ollut siinä luulossa, että pitäjällä tarkoitettiin kirkollista jakoa, joka Suomassa muuttui maalisen itsehallintolain mukaan kunnaksi. Eli onko Latvian pagasts eli "pogosta" (karjalaa) samaa perua?--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.33 (EEST)

lv:Pagasts kertoo Latvian osalta tarkemmin, jos joku osaisi kääntää artikkelin. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 12.53 (EEST)

Olisikohan tuo järkevää linkittää metan EDIT eiku Wikidatan kautta täsmennyssivuun pogosta tai johonkin vastaavaan? --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 05.58 (EEST)

@Käyttäjä:J.K Nakkila, asiantuntemustasi tarvitaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 08.19 (EEST)

Kuntakäsitys jälkineuvostoliittolaisissa ja jälkifeodalistisissa maissa

Kannattanee muistaa, että missään muualla maailmassa kuin Suomessa kuntaitsehallinto ei ole yhtä laaja ja hajautettu kuin Suomessa ainakin vuoden 1993 täyden kuntaitsehallinnon jälkeen. 1993 muutettiin maakuntakaavasta vastanneet seutukaavaliitot maakunniksi, maakuntaliitoiksi manner-Suomessa, joita oli 19. Yksi maakunta on nykyään vähemmän, koska Itä-Uudenmaan maakunta, joka oli ollut Uudenmaan läänin osa 1997 saakka, kunnes läänit lakkautettiin, siirryttiin suurlääneihin ja lopulta, kun suurläänit lakkautettiin, siirryttiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä laillista puolta valvoviin aluehallintovirastoihin.

Latvian kuntauudistuksessa ovat olleet keskeistä valtiojohtoinen kuntien lakkauttaminen EMU-säästöjen ja tehokkuuden aikaansaamiseksi. Latviassa ei ole kyselty perustuslaillisesti kuntaitsehallinnon perään, talonpoikaisen kuntaperinteen (talonpojat lakkautettiin Latvian sosialistisessa neuvostotasavallassa jo 1940) tai kaupungin porvareiden raatien itsehallinnon perään kuninkaan ja eduskunnan valtiovaltaan nähden. Missään entisessä Neuvostoliitossa eikä saksammassakaan kaikkea päiväkodeista oppivelvollisuuskouluun, ammatilliseen opetukseen tai erikoissairaanhoitoon ei uskota kunnille kuntayhtymin hoidettavaksi, vaan asioita pidätetään pitkälti valtion piirihallinnolla aluetasolle saakka. Näin esimerkiksi on mahdollista se, että Ukainan tasavalta lopettaa Donbassilla päiväkotien rahoituksen ja toiminnan.

Maakunta Suomessa on entinen seutukaavaliitto, jolla on lakisääteinen velvoite laatia maakuntakaava maankäytön ohjeeksi kunnille asemakaavoituste varten. Sillä on lisäksi Euroopan unionin tukemiin hankkeisiin lausuntamahdollisuus ja käytännössä koordinaatiovaltaa. Jos tai kun Suomessa siirrytään sotemaakuntiin 2019, tulee maakunnista oikeita vaaleilla valittujen valtuustojen hallitsemia alueellisen paikallishallinnon yksiköitä varsinkin, jos niille tulevaisuudessa myönnetään verotusoikeus.

Latvian kuntauudistus on EMU-leikkaustoimi eikä Latviassa ole edellisen kerran ollut oikeaa kuntavaltaa kuin 1940 keväällä, koska Neuvostoliiton kansantaloussuunnittelu vei valtuudet ja varat kunnalliselta päättämisellä ja rahoitti kansantaloussuunnitelman mukaan. Neuvostoliiton kansantaloussuunnitelman kriteerit lähtivät entisen Venäjän keisarikunnan alueesta ja raaka-aine ja energiavaroista, olla pyrittiin saavuttamaan täysivaltaisuus, suvereniteetti maailmanmarkkianhinnoista. Yksi Latvian kuntauudistusta luonnehtiva kommentti on ollut, että sillä on onnistuttu tekemään paikallishallinto v ä h e m m ä n edustavaksi kuin jopa Yhdysvalloissa.

Edellä mainituista syistä johtuu, että sanoja kunta ei pitäisi käyttää kuin hallintoyksiköistä, joilla vaaleilla valittu valtuusto ja mielellään vielä verotusoikeuskin, koska muutoin sana johtaa suomalaisen lukijan harhaan. Maakunta Suomessa ei ole valtion lääninhallintoa, vaan kuntien alueellista paikallishallintoa, josta tulee todellista, jos sotemaakunnat toteutetaan 2019, mutta siten, että kunta menettää 2/5 varoistaan ja vastuistaan, koska äänestäjä äänestää suoraan maakuntavaltuustoehdokkaita. Seutukunta Suomessa on jonkilainen EUn tilastointialue, jolla on välijäsenistä kuntayhteistyötä EU-hankkeissa, mutta josta ei ole milloinkaan suunniteltu hallinnon tasoa Suomessa varsinaisesti. 37.219.213.82

Veroja verosta

Sain sähkölaskussani asianmukaisen erittelyn siirrosta ja sähkönmyynnistä ja energiaverosta, joka perustuu sähkönmyyntiin. En ole tullut ajatelleeksi että tästä energiaverostakin menee alv 24%. Koskeeko tämä muitakin asioita kuten esimerkiksi haittaveroja? Kysynpä ihan ottamatta kantaa menettelyyn, kun en ole tullut ajatelleeksi. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 10.32 (EEST)

Ainakin arvonlisäverolain 73 b § sanoo: "Veron perusteeseen luetaan tavaran yhteisöhankkijan valmisteveron alaisista tavaroista suoritettava valmistevero." Energia- alkoholi- ja tupakkaverot ym. ovat valmisteveroja. -Ochs (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 18.20 (EEST)

Ok, kiitos. Siis varmaan autoverostakin menee vielä alv, jos se liikkeestä uutena(?) ostetaan. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.13 (EEST)

Valmisteverot lisätään nettohintaan ja valmisteveroista, tasausmaksuista sekä tullimaksuista peritään arvonlisävero. Arvonlisävero tulee viimeiseksi ja arvonlisää ovat myös verot ja maksut. Ne eivät ole tuottajan, varastoijan, kuljettajan, markkinoijan arvonlisää, vaan veron tuottamaa arvonlisää. 37.219.213.82 3. elokuuta 2017 kello 20.27 (EEST)

No autojen verotuksessa ei välttämättä päde mitkään normaalit lait; tunnetusti valtio myös halutessaan rikkoo verotuslakeja täysin suunnitelmallisesti. Uusin innovaatio [1] lienee se, että kun ennen lisättiin ensin autovero ja sitten alv (myös autoverolle), niin nyt päinvastoin ensin lisätään alv ja sitten autovero (joka määräytyy verollisesta hinnasta). Mikä tämän vempautuksen pointti on, en tiedä. Sinänsä aritmeettisesti on ihan sama, pannaanko veron päälle veroa näin päin vai noin päin. Jos prosentit ovat vaikka 20 ja 30, niin kyllä 1,20*1,30 = 1,30*1,20. Kertolasku on vaihdannainen. --Jmk (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 11.26 (EEST)

Joo tossa asiassa on paljon propagandaa. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 19.10 (EEST)

Lopputulos ei ole aivan sama riippuen kumpi lasketaan ensin. Viivan alle toki jää sama luku eikä auton ostajan kannalta järjestyksellä ole mitään väliä. Kuitenkin laskemalla autovero vasta arvonlisäverollisesta hinnasta saadaan autoverotuottoja nostettua merkittävästi (viidenneksellä?). Toki summa alv-tuotoista menetetään. Vaikutelma on kuitenkin kohonnut autoveron tuotto. 91.152.226.244 8. kesäkuuta 2017 kello 17.42 (EEST)

Tunnistatko linnun

Näin Helsingissä linnun. Kiinnitin huomioni siihen sen laulun voimakkaan äänen ja todella poikkeuksellisen monimutkaisen sävelkulun takia. Näin sen lennossa vilaukselta. Hieman varista pienempi. Enimmäkseen musta, siipien takasulat valkoiset ja pyrstössä mustat etureunat ja valkoinen V-muotoinen takakuvio. Ei muita värejä kuin musta ja valkoinen. Yritin luontoportti.fi:stä värien perusteella mutta en oikeín näe mitään mikä natsaisi. Ehdotuksia mikä voisi olla? 91.155.195.247 30. toukokuuta 2017 kello 21.36 (EEST)

Suomessa ei hirveästi ole pelkkiä mustavalkoisia lintuja. Kyseessä saattoi olla meriharakka, tosin se ei ole pelkästään mustavalkoinen, vaan sillä on muun muassa oranssi nokka ja jalat. Kyseessä saattoi olla myös kirjosieppo, jolla on melko monimuotoinen laulu. Kirjosieppo on tosin paljon pienempi kuin varis. Kyseessä saattoi olla myös avosetti, mutta se ei pesi vakituisesti Suomessa. Siispä veikkaisin, että kyseessä oli harakka. Se on suunnilleen variksen kokoinen, pelkästään mustavalkoinen ja sillä on melko voimakas ääni. Terveisin --Mäntysato (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 09.47 (EEST)

Monimutkainen sävelkulku puhuu kyllä harakkaa vastaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.00 (EEST)

Mustarastas kärsii joskus mutaatioista jotka tuottavat valkoisia sulkia. Kottarainen olisi toinen tumma monimutkaisesti laulava lintu. --Tappinen (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.53 (EEST)

Henkilöitä kuvissa?

Suomen ilmailumuseo julkaisi joukon kuvia Aero Oy:n menneiden vuosien matkustajista, ja kysyisin, onko kuvista tunnistettavissa joitakin Wikipedian kannalta merkittäviä henkilöitä?

• 
  1932
• 
  1937
• 
  1937
• 
  1937
• 
  1940-luku
• 
  1940-luku
• 
  1951
• 
  1950-luku

--MsaynevirtaIMG (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 13.46 (EEST)

EIkös tuo neljäs vasemmalta ole Wuolijoki? Tallentamasi WUolijoen kuva on lähes identtinen, ja yksittäisiä kasvonpiirteitä vertaamalla mielestäni on sama mies. Hattu on sama, vähän toisella tavalla muokattu jne. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.17 (EEST)

Ja näköjään kuvasta 2. vas. on rajattu se tallentamasi Wuolijoen kuva. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.19 (EEST)

Toisessa kuvassa Wuolijoella on tunnusomainen pukinparta, mutta neljännen kuvan miehellä on viikset ilman partaa. En muista nähneeni kuvia Wuolijoesta tuollaisen viiksimallin kanssa, joten veikkaisin eri mieheksi. --Risukarhi (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 14.48 (EEST)

Työväen arkistossa on pukinparrattomia kuvia [2] [3] -Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 15.37 (EEST)

Äskeisen Helismaa-muokkauksen innoittamana tutkin Helismaan kuvia, ja vaikka lentoemännälle hammastahnahymyn väläyttävä mies näyttää amerikkalaiselta filmitähdeltä, hän on kyllä kovasti nuoren Helismaan oloinen. --Abc10 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 08.38 (EEST)

Ei minusta oikein näytä Helismaalta. Hänen hymynsä vaikuttaa Google-kuvahaun kuvissa aina jompaan kumpaan suuntaan vinolta, vähän riippuen miten päin negatiivi on milloinkin sattunut suurennuskoneeseen... –Kotivalo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 15.18 (EEST)

Taas pitää oikaista: esimerkiksi tässä kuvassa jossa Topi ja Repe ovat nenäkkäin, hymy ei ole vino. Siinä näkyy muuten jakaus, jonka voi ylläolevasta kuvasta aavistaa jos suurentaa maksimiinsa, ja leuka on niin luonteenomainen, ettei siitä voi erehtyä. En ole Helismaata koskaan nähnyt elävänä, joten tunnistaminen ei käy yhtä hyvin kuin Kärjen. --Abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 10.20 (EEST)

Halla-aho

Miksi Halla-aho toisti linjapuheessaan "arvoisa puheenjohtaja"? Eikö hän ole itse puolueen puheenjohtaja? --188.67.90.211 11. kesäkuuta 2017 kello 18.33 (EEST)

Jostain syystä en Halla-Ahon linjapuhetta katsonut, enkä tiedä missä yhteydessä sen piti, mutta olisiko kokouksella tms. ollut oma puheenjohtaja? --Otrfan (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Missasin myös kyseisen puheen, mutta voi olla myös niinkin, että edellisen puheenjohtajan kausi katkeaa vasta kyseisen puoluekokouksen loputtua eikä heti äänestyksen päätyttyä, jolloin häntä puhutellaan puheenjohtajaksi.--Htm (keskustelu) 12. kesäkuuta 2017 kello 07.42 (EEST)

Kokouksella oli erillinen puheenjohtaja, joka oli Toimi Kankaanniemi ja yleensä kokouspuheissa arvoisalla puheenjohtajalla viitataan kokouksen puheenjohtajaan.--LCHawk (keskustelu) 12. kesäkuuta 2017 kello 17.56 (EEST)

Psykiatrisen sairaanhoidon pakkokeinot

Miksi nykyisin käytetään väkivaltaisten potilaiden sitomiseen lepositeitä eikä esimerkiksi pakkopaitaa? Eikö pakkopaita olisi siinä mielessä inhimillisempi, että se mahdollistaisi myös muiden ihmisten tapaamisen, kun ei estäisi liikkumista, mutta lepositeet käytänössä pakottavat sänkyyn ja yhteen huoneeseen pois muiden ihmisten kommunikaatiomahdollisuuksien ulottuvilta?--LCHawk (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 08.36 (EEST)

Pakkokeinojen aikana ei varmaan kommunikaatiomahdollisuuksia ole muutenkaan. Erona tulee mieleen että lepositeissä oleva henkilö ei voi vahingoittaa itseään. Pakkopaidassa voi päätään hakata johonkin ja potkia. --Seegge^sup? 14. kesäkuuta 2017 kello 17.00 (EEST)

Artikkelin Pakkopaita mukaan sen käytöstä on luovuttu potilasturvallisuuden ja epäinhimillisyyden vuoksi kun mielenterveyttä koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Lähteeksi annetaan joku opinnäyte. --Jmk (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 20.15 (EEST)

Joo, luin sen, että siellä lukee noin. Kyse onkin siitä, mitä tuo täsmällisesti tarkoittaa. Miksi esimerkiksi lepositeet ovat inhimillisemmät ja turvallisemmat kuin pakkopaita? --LCHawk (keskustelu) 15. kesäkuuta 2017 kello 21.39 (EEST)

Ilmeisesti tuon opinnäytteen tiedot ovat kovin epätäsmällisiä. Mielenterveyslaissa ei puhuta erikseen rajoitusvaatteista (pakkopaidan nykyaikaistettu muoto) mutta säädellään melko tarkoin, missä tilanteessa potilaan voi sitoa. Erityisesti sidottua potilasta ei saa jättää yksin (22f §). Euroopan kidutuksen vastainen komitea CPT suositti Suomelle 2015, että rajoitusvaatteista luovuttaisiin "keskipitkällä aikavälillä", eli jossain määrin niitä on vielä ainakin Niuvanniemessä käytetty. -Ochs (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 00.28 (EEST)

Rajoitusvaate ja leposide ovat turhaa asioiden kaunistelua. Ne ovat silti käytännössä pakkopaita ja remmit. Pakkolääkitys (piikkiä perseeseen) on sitten vielä oma asiansa. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.06 (EEST)

P.S. En sinänsä vastusta psykiatrisen pakkohoidon kehittämistä inhimillisempään suuntaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.22 (EEST)

lepositeet on myös osaltaan potilaan rankaisukeino. jos esimerkiksi heittää mielenterveyshoitajaa kengällä ja hoitaja tuosta närkästyy, laitetaan potilas rankaisuksi lepositeisiin. sitä remmeissä olemista voidaan sitten perustella sillä, että ei lentele kengät enää, mutta syy voi olla ihan hoitajan närkästyminen. potilaalle voidaan antaa myös tainnuttava annos lääkettä, jos välit hoitohenkilökuntaan ovat erityisen huonot. --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 00.54 (EEST)

Onko tuntoasti ainoa kaikille eläimille yhteinen aisti?

Tiedän, että on olemassa esimerkiksi sokeita ja kuuroja eläimiä, mutta onko niin, että ei ole olemassa "tunnotonta" eläintä eli toisin sanoen tuntoaisti löytyy kaikilta eläimiltä? --LCHawk (keskustelu) 16. kesäkuuta 2017 kello 06.19 (EEST)

elämä on kehittynyt meressä ja meressä eliöiden on jotenkin havaittava veden paine. tuntoaisti on varmaankin kehittynyt meren eliöille paineen aistimiseen, jotta eliö ei sukeltaisi/vajoaisi liian syvälle ja rusentuisi paineen vaikutuksesta kuin alumiinitölkki --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 01.09 (EEST)

Eli tällä perusteella voitanee päätellä, että näin on. Onko olemassa eläinlajia, jolla ei olisi tuntoaistia?--LCHawk (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 09.43 (EEST)

Asiahan riippuu vähän miten asiat määritellään. Ilmeisesti kaikilla eläimillä, jolla on keskushermosto, on myös tuntoaisti. Keskushermostomattomatkin eläimet (esim. sienieläimet) kyllä reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin, mutta onko se sitten varsinaisesti tuntoaisti. Kun kuitenkin myös kasvit reagoivat "tuntoärsykkeisiin". Täällä on kattavahko esitys asiasta. --PtG (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 11.41 (EEST)

George Washington ja nro 23

Miten numero 23 liittyy George Washingtoniin, vai liittyykö mitenkään? Wikidatassa George Washingtonin tunniste on ilmiselvästikin tarkoituksella Q23 (kts. [4]), esim. Jack Bauer on Q24, Douglas Adams Q42 ja Tim Berners-Lee Q80 jne, joten miksi Yrjö on 23? --Anr (keskustelu) 17. kesäkuuta 2017 kello 19.09 (EEST)

Jos pelkästään Wikidatassa häneen liittyy tuo numero 23, niin tuskin mitenkään. Ainakaan kukaan ei ole hoksannut mainita sitä sivulla d:Wikidata:Humour#Aptly_numbered_items. Stryn (keskustelu) 17. kesäkuuta 2017 kello 19.23 (EEST)

Bartolini E-90D

Tietääkö kukaan että minä vuonna Bartolini E-90D -kitaramikrofonin valmistus lopetettiin, vai jatkuuko se edelleen? Mistä vuodesta lähtien ko. mikrofonia valmistettiin? Kysyn koska omassa kitarassani on sellainen... --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 11.40 (EEST)

Valmistus on kait loppunut jossain välissä mutta nyt sitä taasen tehdään, tuossa olisi myynnissä http://www.bartolini.net.au/guitar-pickups/e90d-bartolini-guitar-humbucker-active-bridge-position --Seegge^sup? 21. kesäkuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

Halotaani

Satuin näkemään eläinlääkärissä käydessäni pullollisen nestemäistä halotaania. Mihin sitä käytetään eläinlääketieteessä nestemäisenä ja mikä on annostelureitti? --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 11.43 (EEST)

Samaan tarkoitukseen mihin ihmisilläkin eli inhalaatioanestesiaan. Huoneenlämpötilassa halotaani on nestettä, joka hyörystyy inhalaattorissa ja nukutettava ihminen tai muu eläin hengittää sitä. --MiPe ^(wikinät) 20. kesäkuuta 2017 kello 20.34 (EEST)

Kiitos tiedosta! Tosiaan luulin että halotaani on huoneen lämmössä kaasu. --Styroks (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 21.18 (EEST)

Ruumisarkku istuntosalissa

Saksan liittokansleri Helmut Kohlille pidettiin muistotilaisuus, jonka yhteydessä hänen ruumisarkkunsa tuotiin Euroopan parlamentin istuntosaliin. Onko tällainen traditio ollut aiemmin olemassa jossain? En muista ainakaan kuulleeni, että kenenkään ruumisarkkua olisi koskaan missään tuotu parlamentin istuntosaliin. Muistaako kukaan yhtään aiempaa tapausta Euroopasta tai muualta? Suomen eduskunnassa tällaista ei kai ainakaan ole tehty? --Risukarhi (keskustelu) 3. heinäkuuta 2017 kello 19.42 (EEST)

Stalinin arkku Neuvostojen talon pylvässalissa. Eiköhän tuo liene ihan eurooppalainen tapa. --Esamatti1 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 07.20 (EEST)

No juu, tuo osuu aika lähelle. Ei tosin ole aivan verrannollinen tapaus, sillä se liittojen talon pylvässali ei ilmeisesti ollut neuvostoaikanakaan pelkkä istuntosali, vaan hyvin monikäyttöinen tila.

Ilmeisesti monissa maissa on tapana pitää erityisen tärkeän valtiollisen henkilön hautajaisten edellä arkkua nähtävillä parlamenttitalossa, mutta tyypillisesti jossain muussa tilassa kuin varsinaisessa istuntosalissa. Britannian parlamenttitalossa arkkuja (mm. Churchill ja useat kuninkaalliset) on nähtävästi pidetty esillä Westminster Hall -salissa ja Yhdysvaltain Capitolissa rotunda-salissa. En-wikin artikkeli en:Lying in state mainitsee, että Kanadassa kenraalikuvernöörien arkut olisivat esillä senaatin istuntosalissa. Siellä mainitaan myös mm. Titon, Nelson Mandelan sekä Eva ja Juan Perónin arkkujen olleen esillä parlamenttitalossa, mutta rakennuksen osaa ei tarkennettu (veikkaisin, että esim. tuo ei ole istuntosali). --Risukarhi (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 12.38 (EEST)

Thatcherin arkku oli esillä St Mary Undercroftin kappelissa parlamentin kellarissa. --Silvonen (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 13.09 (EEST)

En tiedä Euroopan parlamentin rakennuksista mitään, mutta jos sen muut tilat ovat teknokraattisen kliinisiä käytäviä, joiden varrella on kokoustiloja ja vessoja, voipi olla niin, että istuntosali on ainoa riittävän arvokas ja juhlava tila parlamenttirakennuksessa. Suomen eduskunnassakin on istuntosali ja valtiosali. Joku voisi selvittää, millaisia nuo EU-rakennukset ovat sisältä. --Pxos (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 13.16 (EEST)

Seikkailin kolme vuotta sitten Strasbourgin parlamenttirakennuksessa Wikimedia Sverigen ystävällisellä kustannuksella. Linnanmäen Vekkulan jälkeen sekavin rakennus jossa olen käynyt, portaita jotka yllättäen ohittavat kerroksen johon aioit mennä. Ison ovaalin plenumin lisäksi muut tilat lähinnä asiallisia neukkareita valtavine, usein kiinteine kokouspöytineen. Kappelia tms. en nähnyt jos kohta en etsinytkään. –Kotivalo (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 20.00 (EEST)

Iisalmen Iijärvi ??

Monissa teksteissä olen kuullut Iisalmessa olevasta Iijärvestä, jolla viitataan kohtaan, missä Kansalaisen karttapaikassa ovat Iso-Ii -järvi ja Pikku-Ii -järvi. Näiden järvien vedenpinnat ovat samalla tasolla. SYKE eli Suomen Ympäristökeskus kohtelee näitä saman järven osina, mutta on luetellut ne nimellä Iso- ja Pikku-Ii. Ilmeisesti paikallisilla on nimikäytännöstä vaihtelevia käytäntöjä. Voisiko paremmin tietävä valaista asiaa kansanperinteen tai lähteiden valossa? Tai vihjasta eteenpäin iisalmelaisille? Olisi artikkeli tulossa, mutta hakusana on nyt hakusessa.--J Hokkanen (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 16.56 (EEST)

Ei siellä "pohjoisessa" ole ketään? Kokemäeltä ... --J Hokkanen (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 15.51 (EEST)

pystyykö kasvi yhteyttämään varsilla

usein varret / tuoreet oksat ovat vihreitä. tapahtuuko niissä yhteyttämistä? vai vain kasvin lehdissä? --82.181.84.66 6. heinäkuuta 2017 kello 00.47 (EEST)

Yhteyttämistä tapahtuu kaikissa kasvin vihreissä osissa. --MiPe ^(wikinät) 8. heinäkuuta 2017 kello 20.06 (EEST)

Pisimmät kaupungin piiritykset sodassa

Deir-ez-Zorin kaupunki Syyriassa on 14. heinäkuuta ollut ISISin piirittämänä tasan kolme vuotta. Mitkä ovat olleet jos Leningradin piiritystä ei lasketa pisimmät sodanaikaiset kaupunkipiiritykset, jossa vihollinen on onnistunut lopulta valtaamaan kaupungin itselleen?--93.106.134.122 8. heinäkuuta 2017 kello 21.59 (EEST)

Leningradia ei valloitettu. --raid5 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 20.35 (EEST)

Osmanit piirittivät Venetsialle kuulunutta Candiaa 21 vuotta 1648–1669, kunnes kaupunki kukistui (ks. myös en:Siege of Candia). Ceutan ensimmäinen piiritys kesti vielä pitempään, mutta siinä piirittäjä epäonnistui (ks. en:Sieges of Ceuta (1694–1727)). --Silvonen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 21.13 (EEST)

Paras tapa löytää vuokramökki mahdollisimman korvesta, mutta järven rannalta

Mikä on paras tapa löytää vuokralle mökki kesäloman ajaksi mahdollisimman korvesta, mutta kuitenkin niin, että mökki on järven rannalla? Ideana olisi siis viettää kesälomasta ainakin 1-2 viikkoa mahdollisimman kaukana "sivistyksestä" ja myös naapureista, mutta järvi olisi uimisen ja kalastamisen takia tarpeen. sillä, missä päin mökki sijaitsee, ei ole mitään väliä. Kaikki Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Ilomantsiin käy. Jos siellä kuitenkin toimisi kännykän avulla netti, olisi se hyvä, niin lomaa voisi jatkaa pidempään tekemällä etätöitä. Mistä siis löytää mökki mahdollisimman hyvällä "täällä ei kukaan häiritse"-takuulla?--LCHawk (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 14.50 (EEST)

Uskoisin että se vanha kunnon Google-haku on paras tapa löytää. Haulla löytyy varmasti useita sivustoja, joista voi hakea haluamansalaisia mökkejä haluamastaan sijainnista. Stryn (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 16.05 (EEST)

Booking.comin kautta voi etsiä majoitusta rajaamalla hakualueeksi Suomen sekä asettamalla Property type chalet ja Fun things to do Private beach area. Esim näin. Naapureita siinä ei voi valita. --Kulmalukko (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 18.49 (EEST)

Suomen ympäristökeskuksen JärviWiki. https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu 37.219.213.82 3. elokuuta 2017 kello 20.29 (EEST)

Pasi Viheraho oli juuri tällaisella mökillä parisen viikkoa sitten. Tie loppui kauan ennen järveä ja mökille piti vielä soutaa. Ei näyttänyt ketään muita olevan järvellä/lammella. Käy katsomassa onko mökki toivomasi kaltainen ja selvitä jotenkin mökin omistaja (maksat vaikka Pasille vitosen, että kertoo omistajan numeron).--MAQuire (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.37 (EEST)

Läppärin näytön piuhat

Tietäisikö joku että onko tuo läppärin sisällä kulkeva rungosta näyttöön menevä johtosarja sellainen että jos sen katkaisee ja kolvaa kiinni vga-kaapeliin niin tuon vga kaapelin kytkee irralliseen monitoriin niin saisiko siitä senverran kuvaa näkyviin että käyttiksen asennus onnistuisi? Mulla on siis läppäri josta näyttö hajalla ja se toimii 'mediaserverinä' joka on hdmi:llä kiinni telkkarissa ja nyt pitäisi asentaa siihen käyttis uusiksi. --Seegge^sup? 14. heinäkuuta 2017 kello 01.21 (EEST)

Se johto mikä yhdistää näytön emoon on yleensä sellainen, ettei sitä oikein pysty alkaan kolvailemaan. Jos tiedettäisiin, että minkälaista signaalia siinä kaapelissa kulkee, niin voitaisiin tietää että onnistuisiko tuollainen viritys, jos kaapeli saataisiin kolvattua. Se taas voitaisiin ehkä saada selville näytön lcd-ohjaimen datasheetista. Epäilisin että kaapelissa kulkee digitaalista signaalia, mutta eroaako se signaalista mitä lähetetään ulkoisille näytöille, sitä en tiedä. En ole perehtynyt sen kummemmin tähän aiheeseen, että tuo edellä oleva arvuuttelu ei välttämättä pidä täysin paikkaansa, mutta joku asiasta tietävä voi sitä oikoa. --4shadoww (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 10.55 (EEST)

Atraimen käyttöön liittyviä kysymyksiä

A. Mistä voidaan ostaa atraimia?
B. Tarvitaanko atraimen hallussapitoon lupa?--2001:14BB:51:C7B9:6491:3D01:8683:C8D2 17. heinäkuuta 2017 kello 22.29 (EEST)

A. Google atrain hinta

B. Googleatrain lupa --raid5 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2017 kello 22.40 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2017 kello 22.43 (EEST)

Ja B ihan suoraankin: Ei tarvita. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 00.01 (EEST)

Kirjoitetaanko kuulua-verbi yksikössä vai monikossa seuraavassa lauseessa?

"Projektinäkymät kuuluvat Premium-ominaisuuksiin" vai "Projektinäkymät kuuluu Premium-ominaisuuksiin" --37.33.155.249 19. heinäkuuta 2017 kello 18.13 (EEST)

Riippuu siitä, onko "projektinäkymät" jonkin yksittäisen premium-ominaisuuden tai -ominaisuuskokoelman nimi vai viitataanko sillä projektinäkymiin yleisesti. Ensin mainitsemassani tapauksessa verbiä on oikein käyttää yksikössä, jälkimmäisessä monikko on ainoa asiatyylinen vaihtoehto. --85.76.149.143 19. heinäkuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Aaltojen nopeus vedessä

Onko aaltojen etenemisnopeus tietyn syvyisessä vedessä vakio, vai vaikuttaako niiden nopeuteen muutkin asiat kuin syvyys? --37.136.102.255 21. heinäkuuta 2017 kello 21.08 (EEST)

Minulla on sellainen käsitys, että aallonnopeus on väliaine sidonnainen ominaisuus eli aikalailla vakio, mihin en kuitenkaan ainakaan fi-wikipedian veden aaltoja käsittelevästä artikkelista löytänyt vahvistusta. Nopeuteen voisi vaikuttaa veden lämpötila ja suolapitoisuus pintajännityksen ja tiheyden kautta, mutta artikkelin merkitsevä aallonkorkeus-mukaan ne eivät juuri vaikuta aallonkorkeuteen ja ehkä niiden merkitys veden aaltojenkin nopeuteen on marginaalinen. Veden syvyys sen sijaan vaikuttaa aallonkorkeuteen, jos vedensyvyys on pienempi kuin puolet aallonpituudesta. Toisin sanoen lähellä rantaa aallot murtuvat. Fi-wikistä puuttuu paljon aaltoteoriaan liittyviä artikkeleita. Aalto (fysiikka)-artikkelista pääsee eteenpäin. Vilkapi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2017 kello 22.37 (EEST)

Tokikaan aallonnopeutta ei saa sekoittaa virtausnopeuteen. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 00.02 (EEST)

Kakoilu muilla lajeilla

Kakoileeko muutkin eläimet kuin ihminen, vai onko kyseessä ainoastaan ihmiselle tyypillistä käytöstä? --87.95.199.7 23. heinäkuuta 2017 kello 10.58 (EEST)

Jos kakoilulla tarkoitat samaa kuin Kielitoimiston sanakirja kakoa-verbillä eli rykiä, kakistella, niin kyllä koirani ainakin usein kakoo Kakolanmäkeä kiertäessämme. Syynä milloin liian kireälle kiristyvä panta, milloin sopimaton tienvarsieväs, milloin kurkkuun lentävä höntiäinen. –Kotivalo (keskustelu) 23. heinäkuuta 2017 kello 17.35 (EEST)

Tästä voisi rohkeasti päätellä, että hapensaannin varmistaminen saattaisi olla tärkeä prioriteetti myös muilla eläinlajeilla. –Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2017 kello 15.27 (EEST)

Karvinen sarjakuva

Mikä oli viimeinen Karvinen-sarjakuva, jossa Eskon ystävä Viiksi esiintyi ennen lähtöään lehdestä? Mikä oli lähdön syy?--93.106.18.243 26. heinäkuuta 2017 kello 20.37 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa mainitaan (en:List of characters in the Garfield franchise#Lyman), että hahmon viimeinen vakituinen esiintyminen olisi ollut eräässä huhtikuussa 1983 julkaistussa sunnuntaistripissä. Sen jälkeen hänet olisi nähty vielä vuonna 1988 sarjan 10-vuotisjuhlastripin otsikkoruudussa esiintyneiden hahmojen joukossa sekä kätkettynä sanomalehden sivulle yhdessä vuonna 2013 ilmestyneessä arkipäivästripissä. Hahmoa ei koskaan erityisemmin kirjoitettu ulos sarjasta, se vaan lakkasi esiintymästä käytyään kerronnallisesti tarpeettomaksi. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 21.58 (EEST)

Kävin läpi oman kirjahyllyni vanhoja Karvis-pokkareita (kaikkea sitä on tullutkin hankittua ja säilöttyä) ja törmäsin sattumalta kahteen noista kolmesta stripistä. Jos joku haluaa lukea nämä suomeksi, niin mainittu vuoden 1983 sunnuntaistrippi löytyy pokkarista Karvinen – käpälät kadoksissa ja vuoden 1988 10-vuotisjuhlastrippi pokkarista Karvinen panee läskiksi. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 15.17 (EEST)

Kuka omistaa valtion päämiehille annetut lahjat ja mitä niille tapahtuu?

Kun valtionpäämiehet (esim. presidentti tai kuninkaalliset) saavat lahjoja vieraillessaan jossain, kuka ne omistaa? Omistaako ne valtionpäämies itse vai valtio? Onko tässä eroa tasavaltojen ja kuningaskuntien välillä? Entä mitä niille tapahtuu? Osa varmaan päätyy käyttöön, mutta entä muut? Arkistoidaanko ne jonnekin vai hävitetäänkö?--LCHawk (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 10.11 (EEST)

Ainakin osa on ollut lahjana presidentille itselleen päätellen siitä, että Kekkosen kuoleman jälkeen hänen perikuntansa lahjoitti joitakin lahjaesineitä Urho Kekkosen museoon, jossa niitä on ollut esilläkin. Halonen sai lahjaksi kissanpennun.[5] Kekkosten saama Mini päätyi Sylvi Kekkosen käyttöön.[6] --Htm (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.22 (EEST)

Amerikkalaisten astronauttien lahjoittamia kuukiviä Kekkonen antoi saman tien lahjaksi presidentinlinnan vahtimestarille, joka lahjoitti ne edelleen jollekin tuttavalleen [7]. Kivet tosin eivät ilmeisesti olleet todellisuudessa Kuusta. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 21.37 (EEST)

Eiköhän jokaisella valtiolla ole omat käytännöt. Varmaan jossain diktatuureissa valtionpäämies saa kaiken käyttöönsä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti voi henkilökohtaisesti vastaanottaa vain alle 375 dollarin arvoiset lahjat. Kaikki muut menevät virkakautena National Archivesille, josta viran jälkeen ne siirtyvät presidentilliseen kirjastoon. Presidentillä (ja myös ministerillä) on kyllä oikeus lunastaa lahjat markkinahintaan itsellensä kautensa jälkeen. Mutta tämä on siis vain Yhdysvalloissa. (Lähde: [ https://www.theatlantic.com/politics/archive/2016/02/the-unusual-gifts-given-to-presidents/462831/]) --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.49 (EEST)

Leffaan jouluna 1953

Kun Suomessa oli vielä 1960-luvulla rukouslauantaitkin pyhitetty ja voimassa oli poliisin valvoma liikehtimiskielto, niin miten ihmeessä elokuvan Hilja – maitotyttö ensi-ilta voitiin pitää joulupäivänä vuonna 1953. Leffahan oli vieläpä aikalaisarvioiden mukaan jonkinsortin "sadetakkifilmi". Paljasta pintaa joululahjaksi? --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 15.01 (EEST)

Ilmeisesti huvikielto oli joulupäivänä voimassa vain klo 18:aan saakka. -Ochs (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 23.16 (EEST)

Vaikka itse aloitinkin artikkelin sapatinrikos, niin pitihän se lukea uudestaan. En ollut ilmeisesti ymmärtänyt, että pyhäpäivän pyhyys ei taida ulottua sen iltaan, vaan ilmeisesti sunnuntaina illalla kuudesta alkaen (ja vuoden 1734 lain mukaan iltayhdeksästä alkaen) saa ruveta rällästämään tai töitä paiskimaan. Kesäisin on sunnuntai-iltaisin aikaa vaikka mihin askareeseen, kun valoakin riittää. Joku voisi vielä selvittää, mikä on kirkollinen käsitys siitä, koska pyhäpäivä päättyy. Iltakuudeltako sekin? Liperit ja virsikirjat nurkkaan ja skruuvipöytään mars! Mukavan peli-illan ehtivät pitää papit ja lukkaritkin. --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 23.55 (EEST)

En jaksa nyt etsiä suomalaista käsitystä sapatista, mutta juutalaisuudessahan sitä on vietetty iät ja ajat perjantai kello 18:sta lauantaihin kello 18:aan (eli periaatteessa auringonlaskusta auringonlaskuun). --PtG (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 00.30 (EEST)

Suomenkielisen wikipedian väärää tietoa

Kuka väärentää suomalaisen wikipedian? Yleensä kaikki aiheet mitkä liittyvät Venäjään ovat jollakin tavalla pielessä. Englanninkielisen wikin lähteet ovat samat ja silti teksti joka on vain "käännetty" eroaa alkuperäisestä huomattavasti. Esimerkki: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)

Sama suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan  –Kommentin jätti Onund (keskustelu – muokkaukset)

Olisikohan syynä tietojen eroamiseen se, että En-wikin tiedot ovat vuodelta 2016 ja Fi-wikin vuodelta 2014. Vilkapi (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 19.26 (EEST)

Väärentämisen takana ovat New World Order, illuminati, liskohumanoidit ja Hillary Clinton. Wikipediaa saa kuka tahansa editoida, editoi ja korjaa! Kyseiset BKT-luvut eroavat koska ne ovat eri vuosilta - englanninkielistä wikipediaa editoi suurempi porukka, minkä vuoksi heidän lukuisat vikkelät pikku kätösensä ovat ehtineet päivittää uudemmat tilastot. Kummassakin versiossa on linkit lukujen lähteisiin (IMF 2016 vs IMF 2014, jne) - etsi sieltä uudemmat tilastot ja korjaa. Öljyn hinnalla on iso vaikutus Venäjän talouteen, ja se on ollut melkoista vuoristorataa viime vuosina. 91.155.195.247 3. elokuuta 2017 kello 19.28 (EEST)

Kaikkihan me yritämme kykyjemme mukaan väärentää suomalaista wikipediaa. Muokkaa rohkeasti. --raid5 (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.00 (EEST)

Vireen nimi?

Tunnen neljä eri virettä:

A415Hz = Barokkivire
A440Hz = Nykyvire
A392Hz = Versailles-vire
A465Hz = ?

En tiedä viimeisimmän nimeä.--87.93.55.50 6. elokuuta 2017 kello 16.57 (EEST)

Olisiko "Chorton" (1 ja 2 --Seegge^sup? 9. elokuuta 2017 kello 03.41 (EEST)

Lastenlaulu käestä ja sinivuokoista

Metsässä kävellessä alkoi korvissa soida kymmenien vuosien takainen lastenlaulu, niin vanha ettei Googlesta ole apua. Siinä on pirteä jenkantapainen melodia, ja kertosäe menee jotenkin näin: Hopsassaa, kuule käkeä / Nyt et saisi olla äkeä / Kaunistaa metsän mäkeä / sinivuokkoin kukkarunsaus. Kuka muistaa mikä laulu on nimeltään, tai kuka sitä on esittänyt? –Kotivalo (keskustelu) 9. elokuuta 2017 kello 00.31 (EEST)

Pulmakulma

Kun olin lapsi, kotonamme oli peli, jonka nimi on pulmakulma. Siinä on tetrispalikoiden tapaisia viidestä neliöstä koostuvia palasia, jotka tuli asetella muistaakseni a4-muotoiselle alustalle. Palikoita oli jokainen mahdollinen yhdistelmä viidestä neliöstä, joskaan ei peilikuvia, koska palikat pystyi kääntämään. Osaisiko joku sanoa, millä nimellä kyseisen pelin voisi löytää (esim. olisiko sillä jokin englanninkielinen nimi), kun googlesta tuntuu löytyvän hakusanalla vain jotain nuorten kysymys-palstoja. --178.55.58.1 10. elokuuta 2017 kello 11.31 (EEST)

Googlella löytyy, kun katsoo kuvahaun tuloksia. Ilmeisesti sama peli kuin Hexed. --Otrfan (keskustelu) 10. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)

Muinaisten Roomalaisten nimet

Pitääkö paikkansa että Rooman valtakunnan aikana kaikkien henkilöiden nimessä oli us-pääte kuten Asterix-sarjakuvissa? Kuka oli ensimmäinen tunnettu sen ajan henkilö, jonka nimessä ei ollut us-päätettä?--85.134.113.52 11. elokuuta 2017 kello 10.41 (EEST)

Ei pidä. Astirix ei ole historian oppikirja. Caesar on valaiseva esimerkki. --Tpe1 (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 11.03 (EEST)

Tai siis sen verran voi antaa periksi, että roomalaiset miesten etunimiset päättyivät -us, vrt. Luokka:Antiikin roomalaiset. Ja vähintään puolet kansasta oli naisia, ja väestössä oli paljon ihmisiä joilla oli muun kielinen nimi, sillä Rooma oli iso valtakunta. --Tpe1 (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 11.07 (EEST)

En-wiki luettelee 35 miesten etunimeä, joista 32 päättyy -us ja 3 muuten. Naisten etunimi päättyi tavallisesti -a. Vastaus kysymykseen on siis "ei pidä", mutta -us oli yleinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 13.00 (EEST)

Miten yleisurheilulajit ovat valikoituneet?

Millä perusteella on päädytty nykyiseen koostumukseen yleisurheilulajeissa, joita kilpaillaan arvokilpailuissa? Juoksujen suhteen tilanne on looginen, koska on yhden suoran mitta (100 m) ja sen jälkeen aina tuplat eli 200 m, 400 m, 800 m ja sitten 1500 m (vain 100 metriä alle tuon 800 metrin tuplamatkan) ja sen jälkeen vielä pitkät 5000 m ja tämän tupla 10 000 m. Mutta entäs muut? Miksi meillä on 3000 metrin esteet, eikä matka ole esim. 5000 metrin esteet? Entä miksi aitajuoksussa miehet juoksevat 110 metriä 100 metrin sijaan? Entä miksi aitamatkoissa ei ole jouksuloogikan mukaisesti 100, 200 ja 400 metriä vaan vain tuo 100 ja 400 m? Miksi 200 m on sileänä matkana niin erilainen kuin 100 m, että se on kisamatkana, mutta aidattuna ei?--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 16.31 (EEST)

Miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset. Aitojen väli on ilmeisesti mitoitettu niin, että niiden välissä voi ottaa kolme askelta. Naisilla askeleet ovat lyhempiä, joten aitojen välikin voi olla lyhempi. Miehet tarvitsevat sen 10 lisämetriä. Mutta siis periaatteessahan matkoja on paljon enemmän. Esimerkiksi 200 metrin aitojakin juostaan edelleen, vaikka harvemmin, koska se ei ole arvokisaohjelmassa (olympialaisissa 1900 ja 1904). Monia muitakin matkoja juoksennellaan satunnaisesti. Estejuoksu on varmaan 3000 metriä, koska siten saatiin 1500 ja 5000 väliin yksi matka. --PtG (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.43 (EEST)

Lyhin aitamatka oli aikoinaan 120 jaardia, syynä lienee tosiaan se että kun kymmenen aitaa niin miehet mahtuvat paremmin aitaväliin kuin jos matkana 100 jaardia. Naisillahan oli alkujaan aitamatkana 80 metriä, joka sitten pidennettiin 100 metriin. Estematkan pituus lienee tullut hevoskisoista ja kahdesta mailista. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.47 (EEST)

Kiitos näistä. Mistäs sitten otteluiden lajit ovat tulleet? Miksi juuri ko. lajit?--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.53 (EEST)

Pohjana antiikin viisiottelu, kymmenottelun historiasta muutama sana tuolla: Kymmenottelu#Historia. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 18.16 (EEST)

Joo, luin tuon. Siellä tosin ei kerrota kymmen- ja seitsenottelun lajivalikoiman muotoutumisesta. Miksi juuri nuo 10 tai 7 lajia? Toki heitoissa ja hypyissä ei juuri valinnanvaraa ole, mutta juoksupuolella sitten on sitäkin enemmän. Esimerkiksi miksi lyhyt aitamatka eikä pitkää? Miksi jouksuista 10-otteluun 100 metriä eikä vaikkapa 200 metriä jne.--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 18.41 (EEST)

Eiköhän se ole ihan peruskäytännöllisyyttä ja rasituksen rajoittamista jne. Antiikin viisiottelusta yleisurheilun viisiotteluun painin tilalle ”pitkä juoksu” (~maili), ja siitä sitten kymmenotteluksi johon kolme hyppyä ja kolme heittoa, kaksi pikajuoksua, aitajuoksu ja pitkä juoksu. Kun mukaan otettiin 400 m niin 200 m lyhennettiin sataseksi. Naisten otteluhan oli sekin alkujaan viisiottelu ja lajit oli varmaankin asioista päättäneiden miesten valitsemia ja naisille sopivan helpoiksi katsottuja. Seitsenotteluksi kun laajennettiin niin seiväs ja kolmiloikka eivät olleet naisten lajeina silloin joten siitähän tulee aika helposti kaksi hyppyä, kaksi heittoa, kaksi juoksua (se ”alkuperäinen” 200 m ja sitten pitempi, mutta kuitenkin miesten vastaavaa lyhyempi) ja aitajuoksu. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 19.38 (EEST)

Kiitos tästä. Noin varmasti on. En ole koskaan itse tullut ajatelleeksi noita määriä, että toimii just tuollatavoin "ryhminä".--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 19.49 (EEST)

Nyt kun 50 kilometriä saatiin arvokisaohjelmaan naisillekin, niin odotan tasa-arvon nimissä naisten aidat nostettavan yhtä korkeiksi kuin miesten ja matkaksi 110 metriä. Heittolajeihin myös samat välineet kuin miehillä. Mielenkiintoista, että vain vähän aikaa sitten ajateltiin, etteivät naiset kykenisi esimerkiksi hyppäämään seivästä tai heittämään moukaria.--MAQuire (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.54 (EEST)

Beatlesit

Tutkin mökillä jotain 60-luvun Mitä missä milloin -kirjaa, ja hakemistossa oli B:n kohdalla "Beatlesit". Käytettiinkö Suomessa tuohon aikaan yhtyeen nimestä esim. lehdissä yleisesti kyseistä muotoa? --87.95.213.206 19. elokuuta 2017 kello 17.55 (EEST)

Kyllä, ja puhekielessä se oli "Piitlekset". On muistettava, että englantia ei tuolloin juurikaan opetettu Suomen kouluissa, vaan oppikoulussakin enemmän saksaa. Lukion lyhyt englanti lie ollut yleisin oppimäärä. Samoihin aikoihin Beatlesien kanssa englannnin opetus kansakoulun 3. luokalla pääsi pikku hiljaa alkuun Kouluradion välityksellä. Minunkaan eläkeikää lähestyvä kansakoulunopettajani ei ollut itse koskaan opiskellut englantia, joten siinä sitten me yhdeksänvuotiaat yritimme häntä opastaa. –Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 20.52 (EEST)

Mutta Biitlesit otti loparit vuonna kuuskytyhdeksän / eikä jälkeen hetken sen enää sellainen ole ollut hän... (Ringo ja Aku) --Tanár 20. elokuuta 2017 kello 14.28 (EEST)