Ero sivun ”Syötteen kansallispuisto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
kaksi viitettä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
[[Kuva:Syote National Park.jpg|thumb|300px|Maisema Syötteen kansallispuistosta.]] |
[[Kuva:Syote National Park.jpg|thumb|300px|Maisema Syötteen kansallispuistosta.]] |
||
'''Syötteen kansallispuisto''' on perustettu vuonna [[2000]] ja se sijaitsee [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Posio]]n ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] kuntien alueella.<ref name="luontoon">[http://www.luontoon.fi |
'''Syötteen kansallispuisto''' on perustettu vuonna [[2000]] ja se sijaitsee [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Posio]]n ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] kuntien alueella.<ref name="luontoon">[http://www.luontoon.fi/syote Luontoon.fi: Syötteen kansallispuisto] Viitattu 25.3.2013</ref> Pinta-alaltaan [[kansallispuisto]] on 300 km².<ref name="luontoon" /> |
||
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa|pohjoispohjalaisen]] [[suo]]maaston ja [[koillismaa]]laisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, [[Iso-Syöte| |
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa|pohjoispohjalaisen]] [[suo]]maaston ja [[koillismaa]]laisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, [[Iso-Syöte|Iso-Syötteen]] mukaan. |
||
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja [[poronhoito]] ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa. |
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja [[poronhoito]] ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa. |
Versio 13. huhtikuuta 2015 kello 09.44
Sijainti | |
---|---|
Pinta-ala |
299 km² |
Tyyppi | |
---|---|
Perustettu |
2000 |
Kävijämäärä |
31 000[1] (2010) |
Hallinto |
Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella.[2] Pinta-alaltaan kansallispuisto on 300 km².[2]
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen mukaan.
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.
Lähteet
- ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2010 2.2.2011. Metsähallitus. Viitattu 30.6.2011.
- ↑ a b Luontoon.fi: Syötteen kansallispuisto Viitattu 25.3.2013
Kylät ja alueet |
Aittojärvi: Aittojärvi |
---|---|
Järviä, jokia ja muita vesistöjä |
Aittojärvi – Iijoki – Jaaskamonkoski – Jaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi |
Nähtävyyksiä |
Pudasjärven kirkko – Sarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto |
Muuta Pudasjärveen liittyvää |
Hirsikampus – Hirvisuo – Iijokiseutu – Iso-Syöte – Jyrkkäkoski – Kesäpilkin MM-kisat – Niemitalon Juustola – Pudasjärven lentokenttä – Litokaira – Olvassuo – Virkistysuimala Puikkari – Pudasjärven ufot – Syöte – Umpihankihiihdon MM-kisat |
Kyliä |
Inkee – Jokijärvi – Jurmu – Koitila – Kurtti – Loukusa – Metsäkylä – Parviainen – Pisto – Taivalkosken kirkonkylä – Tyrävaara – Vaarakylä |
---|---|
Järviä, jokia ja muita vesistöjä |
Iijoki – Kostonjoki – Kostonjärvi – Korvuanjärvi – Kurtinjärvi |
Nähtävyyksiä |
Kallioniemi – Kylmäluoman retkeilyalue – Päätalopäivät – Taivalkosken kirkko – Syötteen kansallispuisto |
Muuta |
Mustavaaran kaivos – Korvuan rautatieasema – Kurtin rautatieasema – Taivalkosken rautatieasema – Taivalniskan seisake – Taivalvaaran rautatieasema |