Ero sivun ”Miesten Superpesis” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 18: Rivi 18:
| eniten = Miehet: [[Sotkamon Jymy]] (11) <br/> Naiset: [[Kirittäret]]
| eniten = Miehet: [[Sotkamon Jymy]] (11) <br/> Naiset: [[Kirittäret]]
| mestaruudet = 9
| mestaruudet = 9
| TV = [[Nelonen Media]]
| TV = [[Nelonen Pro 1]]<br />[[Nelonen Pro 2]]
| sivusto = [http://www.superpesis.fi/ Superpesis.fi]
| sivusto = [http://www.superpesis.fi/ Superpesis.fi]
| sarjaporras =
| sarjaporras =

Versio 13. huhtikuuta 2011 kello 19.12

Superpesis
Meneillään oleva kausi
Superpesis-kausi 2011
Superpesiksen logo
Superpesiksen logo
Laji Pesäpallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1990
Edeltäjä Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja Juha Tikkanen
Motto "Aito kansallispeli"
Joukkueita Miehet: 11
Naiset: 10
Hallitseva mestari Miehet: Vimpelin Veto
Naiset: Kirittäret
Eniten mestaruuksia Miehet: Sotkamon Jymy (11)
Naiset: Kirittäret (9)
Alempi taso Ykköspesis
Suomensarja
Maakuntasarja
TV Nelonen Pro 1
Nelonen Pro 2
Sivusto Superpesis.fi

Superpesis on Suomen pesäpallon ylin sarjataso, joka tunnettiin vuoteen 1989 asti SM-sarjana. Kaudella 2011 miesten sarjassa pelaa 11 ja naisten sarjassa 10 joukkuetta.

Historia

Tiedosto:Saarikenttä.jpg
Kuva Superpesisottelusta Vimpelin Saarikentältä kaudella 2010

Suursarja: Ensimmäinen sarjamuoto

Vuonna 1931 pelattiin ensimmäisen kerran mestaruudesta sarjamuotoisesti. Sarja nimettiin Suursarjaksi ja sen alapuolelle perustettiin myöhemmin valtakunnan sarjana tunnettu B-sarja. Ensimmäisen kauden sarja toimi SVUL:n alaisuudessa, mutta syksyllä 1931 perustettiin Pesäpalloliitto. Ensimmäisellä kaudella sarjaan kelpuutettiin karsintojen jälkeen seitsemän joukkuetta, 1932–33 kahdeksan ja vuonna 1934 jo kaksitoista joukkuetta. Sarja jaettiin 1932 kahteen lohkoon, ns. Itä- ja Länsisarjaan, ja tuo lohkojako oli myös Itä-Länsi-ottelun jakoperusteena. Lohkojen voittajat ratkaisivat mestaruuden kaksiosaisessa loppuottelussa - kerran kummankin kotikentällä, joskus jouduttiin lopullinen ratkaisu hakemaan kolmannessa ottelussa, joka oteltiin puolueettomalla kentällä. Vuonna 1940 lohkojaosta luovuttiin ja joukkuemäärää vähennettiin. Suursarjaan osallistuivat vain PPL:n seurat. TUL:n seuroilla ei siihen ollut asiaa ja ne ratkoivat omat mestaruutensa omissa sarjoissaan.

Sotasarja paikkaamaan suursarjaa sota-ajalla

Vuonna 1941 Suursarja keskeytyi muutaman kierroksen jälkeen, eikä täysin normaalia sarjatoimintaa voitu koko sodan aikana järjestää. Kuitenkin ns. Sotasarjat pelattiin vuosina 1942 ja 1943. Vuoden 1944 sarja jäi jo avauksessa suurhyökkäyksen jalkoihin ja keskeytyi pikapuolin. Sota-aika toi mestareiden luetteloon mielenkiintoisen nimen, kun Valtion lentokonetehdas Tampereelta voitti Suomen mestaruuden 1942. Vuoden 1943 Sotasarjassa pelasi Työväen Mailapojat, joka oli ensimmäinen TUL:n seura Pesäpalloliiton sarjoissa.

Ottelu Kirin ja Lahden Mailaveikkojen välillä 1953

Mestaruussarja: Vuodet sota-ajasta 1990-luvulle

Sodan jälkeen käynnistyneeseen mestaruussarjaan toivotettiin jo TUL:n seuratkin täyspainoisesti mukaan. Sarjan järjestäväksi elimeksi muodostettiin Pesäpalloilun yhteistoimintavaliokunta. PPL ja TUL karsivat kumpikin tahoillaan yhteiseen mestaruussarjaan, kunnes yhteistoiminta pikkuhiljaa ulottui alemmillekin sarjatasoille. Yhteistoiminta kuitenkin lakkasi 1950-luvun puolivälissä ja TUL:n seurat vetäytyivät pois sarjoista. Siitä lähtien SM-sarjasta vastasi yksin Pesäpalloliitto, aina siihen saakka, kunnes ohjakset siirtyivät Superpesis Oy:lle. Mestaruussarja pelattiin aluksi yksinkertaisena 13 joukkueen sarjana. Vuonna 1956 sarja laajennettiin 15 joukkueiseksi ja vuodesta 1964 sarja muuttui kaksinkertaiseksi ja joukkuemäärä vakiintui 12:een. Vuonna 1979 pelattiin ensimmäisen kerran erilliset loppusarjat, niin mitaleista kuin sarjassa säilymisestäkin. Loppuottelu kahden parhaan välillä otettiin käyttöön 1986, aiemmin oli uusittu vain tasapisteissä olevien kesken. Vuodesta 1987 lähtien loppuotteluun pääsijät ratkaistiin pudotuspeleillä.

Superpesis perustettiin vuonna 1989, jolloin se korvasi vuodesta 1931 pelatun SM-sarjan Suomen korkeimpana pesäpallosarjana. Superpesiksen aikana Suomen mestaruuden on useimmiten voittanut Sotkamon Jymy, joka on saavuttanut 13 mestaruudestaan 12 Superpesiksen nimen alla.

Naisten SM-sarja

Naiset alkoivat ratkaista mestaruutta vuonna 1931. Mestaruus ratkaistiin siten, että ensiksi pelattiin aluemestaruuksista ja aluemestarit ratkaisivat Suomen mestaruuden keskinäisissä otteluissaan, joko pudotuspelein tai useampaan lohkoon jaettuna. Vuosina 1949-54 mestaruus ratkesi lopullisesti PPL:n ja TUL:n mestareiden kohtaamisessa. Sarjamuotoisesti naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1955 lähtien.

Kauden rakenne

Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Lippo - Nurmon Jymy
Kuva naisten Superpesiksen ottelusta Peräseinäjoelta

Harjoituskausi

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Hallipesiksen Suomen mestaruudesta. Hallipesistä pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä helmi-maaliskuulla. Hallipesikessä joukkueet on jaettu neljään lohkoon, joista jokainen järjestää oman alkuturnauksensa. Kaikissa otteluissa pelataan 3+3 vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluja, kolmeen pisteen voitttojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä kaksi parasta toiseksi sijoittunutta.[1]

Lopputurnauksen ensimmäisenä päivänä jokainen joukkue pelaa kaksi ottelua, ja niiden otteluiden tulosten perusteella määräytyy sijoitusottelu. Lopputurnauksen ensimmäisen päivän 1. ja 2. pelaavat finaalissa, 3. ja 4. pronssiottelussa ja 5. ja 6. sijoitusottelussa.[2]

Runkosarja

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan kesän aikana 143 ottelua. Nämä ottelut kertyvät 11 joukkueen kaksinkertaisesta runkosarjasta ja niiden lisäksi pelattavista paikallislohkoista. Kaksi paikallislohkoista (Joensuu-Jyväskylä-Kitee-Sotkamo ja Koskenkorva-Nurmo-Raahe-Vimpeli) pelataan kaksinkertaisena sarjana. Kolmas paikallislohko (Hyvinkää-Kankaanpää-Kouvola) pelataan kolminkertaisen sarjana. Näin ollen kauden runkosarjan ottelumääräksi syntyy 26 ottelua joukkuetta kohden.[3]

Naisten runkosarjassa pelataan 110 ottelua. Joukkueita naisissa on kymmenen jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan, jonka lisäksi pelataa viiden joukkueen lisälohkot yksinkertaisena sarjana. Jokaiselle joukkueelle kertyy runkosarjassa 22 ottelua. Lisälohkot jaetaan A-lohkoon ja B-lohkoon. A-lohkossa pelaavat Pori, Lapua, Seinäjoki, Turku ja Rauma. B-lohkossa pelaavat Jyväskylä, Lappeenranta, Siilinjärvi, Viinijärvi sekä Ylihärmä.[4]

Pudotuspelit

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta jotka kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joidenka voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä-menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta-menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Putoaminen ja karsiminen

Runkosarjan 9.-12. sijoittuneet joukkueet pelaavat karsintaottelut ottelupareina 9-12 ja 10-11 paras viidestä -järjestelmällä. Otteluparien voittajat säilyttävät paikkansa Superpesiksessä kaudelle 2011.

Otteluparien hävinneet joukkueet pelaavat karsintaottelut putoamisesta paras viidestä –järjestelmällä. Otteluparin voittaja säilyttää paikkansa Superpesiksessä seuraavalle kaudelle ja otteluparin häviäjä putoaa Ykköspesikseen. Ykköspesiksen paras joukkue nousee suoraan Superpesikseen.

Itä-Länsi-ottelu

Vuoden 2010 Itä-Länsi-ottelun mainos.
Pääartikkeli: Itä-Länsi-ottelu

Itä-Länsi-ottelu, eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu, pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä-Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä-Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932 Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä-Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.




Hallinto

Superpesistä hallinnoi Superpesis Oy, joka toimii Suomen Pesäpalloliitto Ry:n alaisuudessa. Superpesis Oy vastaa pääsarjan toiminnasta ja pesäpalloliitto alemmista sarjoista. Superpesiksen toimisto sijaitsee yhdessä Pesäpalloliiton kanssa SLU:n tiloissa Helsingissä. Superpesiksen toimitusjohtajana toimii Juha Tikkanen ja kilpailupäällikkönä Mika Helminen.

Hallitus

  • Puheenjohtaja: Jyrki Hämäläinen
  • Varapuheenjohtaja: Päivi Pessi-Järvenpää
  • Osmo Kammonen
  • Arto Ojaniemi
  • Petri Pitkäranta
  • Ari Mononen

Superpesis mediassa

Superpesiksen www-sivusto

Superpesis radiossa

Superpesis palasi Radio Suomen palloilukierrokselle kaudelle 2010, jonka lähetysaika on sunnuntai-iltaisin 18-22. Palloilukierros sisältää välähdyksiä 2-3 ottelusta, ja siinä on mukana myös naisten otteluita. Superpesis putosi aiemmin vuonna 1998 pois Radio Suomen lähetyksistä sopupeliskandaalien takia. Radion kautta kuulee myös Superpesismainontaa Radio SuomiPOPilta, joka sisältää noin 350-400 mainosta kesän aikana, sisältäen Itä-Länsi-mainonnan.

Superpesiksen televisiointi

Superpesiksen TV-oikeuksista vastaa kaudella 2010 Nelonen Media joka lähettää Nelonen Sport ja Nelonen Sport Pro-kanavillaan sopimuksen mukaan 23-25 ottelua kaudessa. Sopimukseen sisältyvät myös pudotuspelit, finaalit sekä Itä-Länsi-tapahtuma. Sopimus Nelonen Median kanssa solmittiin vuoden 2009 syksyllä ja se on kestoltaan neljä vuotta.[5] Sport Pro toimii lähetyksien pääkanavana ja uusinnat lähetetään ilmaiskanava Sportilla. Otteluiden pääsääntöinen esityspäivä on torstai, lukuunottamatta finaaleja jotka lähetetään viikonloppuisin. Televisiossa nähtävistä otteluista suurin osa on miesten pelejä, mutta sopimukseen sisältyy myös vähintään 3 naisten tv-ottelua.

PesisTV

Tiedosto:Pesis TV logo.PNG
PesisTV:n logo

Superpesiksen internetsivuilla toimii PesisTV-palvelu, joka toimii palveliminena seurojen tuottaman materiaalin jakamiseen. PesisTV:n materiaali koostuu suurimmaksi osaksi otteluennakoista, raporteista sekä haastatteluista. PesisTV:n kautta lähetetään kauden aikana vähintään viisi ottelua, joista kolme on runkosarjasta ja loput pudotuspeleistä.

Superpesiksen logot

Tuomarit

Kaikki Superpesiksen tuomari artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen pää- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki A-tason tuomarit. A-tason tuomareita on Suomessa 28. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: Pelituomari, Syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat 300 ottelua 15-19 kauden aikana. 300 ottelun rikkoneita tuomareita on neljä: Matti Lähteenmäki (354, 15 kautta) ja Jouni Ojala (314, 18 kautta) ja heidän aktiiviuransa on vielä käynnissä, sekä jo lopettaneet Veli-Matti Kallionpää (345, 19) ja Tero Hallila (340, 17). Pelaajien valinta vuoden 2009 parhaaksi tuomariksi oli Rami Rintamäki ja vuoden tuomariksi valittiin Juha Asunmaa.

Joukkueet kaudella 2011

Miehet

Joukkue Paikkakunta Kotistadion Perustettu Pääsarjaan Pelinjohtaja
Hyvinkään Tahko Hyvinkää Sisu-Stadion 1915 1975 Pasi Virtanen
Joensuun Maila Joensuu Telekarelia Areena 1958 2004 Ari Väistö
Jyväskylän Kiri Jyväskylä Hippos 1930 2009 Jukka-Pekka Karttunen
Kankaanpään Maila Kankaanpää Pohjanlinna 1958 2010 Tomi Niskanen
Kiteen Pallo Kitee Rantakenttä 1990 Vesa Varonen
Koskenkorvan Urheilijat Ilmajoki Koskenkorvan pesäpallostadion 1945 1999 Sami-Petteri Kivimäki
Kouvolan Pallonlyöjät Kouvola KSS Energia Areena 1931 2005 Mikko Hylkilä
Nurmon Jymy Seinäjoki Skaala-areena 1925 2004 Antti Piuhola
Pattijoen Urheilijat Raahe Rännäri 1928 1997 Sami Sirviö
Sotkamon Jymy Sotkamo Hiukka 1909 1989 Mikko Kuosmanen
Vimpelin Veto Vimpeli Saarikenttä 1934 2004 Miika Rantatorikka

Entiset joukkueet

Naiset

Joukkue Paikkakunta Kotistadion Perustettu Pääsarjaan Pelinjohtaja
Kirittäret Jyväskylä Hippos 1999 Marjut Hylkilä
Lapuan Virkiä Lapua Lukkarila 1907 1969 Jukka Liikala
PeTo-Jussit Seinäjoki Peräseinäjoen pesäpallostadion 2005 Jari Eteläaho
Porin Pesäkarhut Pori Porin pesäpallostadion 1985 1996 Petri Kaijansinkko
Pesä Ysit Lappeenranta Vanha kenttä 1976 2002
Rauman Lukko Rauma Länsi-Suomi Areena 1958 2002 Juhani Rannikko
Siilinjärven Pesis Siilinjärvi Manttu 1987 1990
Turku-Pesis Turku Kupittaa 1949 2008 Timo Lamminen
Viinijärven Urheilijat Liperi Viinijärven pesäpallokenttä 1914 2007 Marko Hovi
Ylihärmän Pesis-Junkkarit Kauhava Kiistola 1996 2004 Jarmo Ania

Entiset joukkueet

Naisten Superpesiksen logo

Tilastot ja luettelot

Yleisökeskiarvot

Miehet
Kausi Yleisökeskiarvo
1990 2048
1991 2001
1992 1935
1993 2006
1994 1767
1995 1570
1996 1631
1997 1850
1998 1596
1999 1330
2000 1078
2001 1185
2002 1144
2003 1229
2004 1162
2005 1323
2006 1301
2007 1396
2008 1434
2009 1839

Voittajat

Täydellinen lista mestareista artikkelissa Luettelo pesäpallon Suomen mestaruuden voittaneista joukkueista

Miesten Superpesiksen mestarit
Joukkue Mestaruudet
Sotkamon Jymy 12
Kiteen Pallo -90 3
Oulun Lippo 2
Hyvinkään Tahko 1
Imatran Pallo-Veikot 1
Vimpelin Veto 1
Pattijoen Urheilijat 1

Naisten Superpesiksen mestarit
Joukkue Mestaruudet
Kirittäret 6
Lapuan Virkiä 4
Jyväskylän Kiri 2
Oulun Lippo 2
Ikaalisten Tarmo 1
Pattijoen Urheilijat 1
Porin Pesäkarhut 1
Siilinjärven Pesis 1
Vihdin Pallo 1
Viinijärven Urheilijat 1

Palkinnot

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla


Pesäpallon miestenpääsarjakaudet
Cup-muotoiset mestaruuskilpailut
1920-luku 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929
SM-sarja
1930-luku 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939
1940-luku 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949
1950-luku 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959
1960-luku 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969
1970-luku 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
Miesten Superpesis
1990-luku 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
2000-luku 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
2010-luku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2020-luku 2020 2021 2022 2023 2024
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Miesten_Superpesis&oldid=10054809”