Tuvalu

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. maaliskuuta 2006 kello 20.48 käyttäjän Quadriplegia (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia on ehdotettu suositelluksi artikkeliksi.
Suositeltu artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että artikkeli yhteisön mielestä on erityisen hyvin kirjoitettu ja kattava. Artikkelin ehdokassivulla voit ottaa asiaan kantaa.
Tuvalu
Tuvalun lippu Tuvalun vaakuna
lippu vaakuna

Tuvalu kartalla

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Monarkki
Kenraalikuvernööri
Pääministeri		 Elisabet II
Filoimea Telito
Maatia Toafa
Pääkaupunki Funafuti (suurin atolli), Fongafale (suurin saari), Vaiaku (suurin kylä)
8°31′S 179°13′E
Muita kaupunkeja -
Pinta-ala
– yhteensä 26 (sijalla 191)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2004) 11 468 (sijalla 190)
– väestönkasvu 1,47 % (2005)
Viralliset kielet englanti ja tuvalu
Valuutta Tuvalun dollari (-)
BKT (2000)
– yhteensä N/A USD  (sijalla N/A)
– per asukas 1 100 USD
HDI (N/A) N/A (sijalla N/A)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous ?
– teollisuus ?
– palvelut ?
Aikavyöhyke +12
– kesäaika +12
Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta
1. lokakuuta 1978
Lyhenne TV
– ajoneuvot: TUV
– lentokoneet: T2
Kansainvälinen
suuntanumero		 +688
Tunnuslause Tuvalu mo te Atua
(Tuvalu Jumalan puolesta)
Kansallislaulu ”Tuvalu mo te Atua”

Tuvalu on Tyynellä valtamerellä sijaitseva saarivaltio ja perustuslaillinen monarkia. Asukasluvultaan se on, Vatikaanivaltion jälkeen, maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio. Sen korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, joten pienikin merenpinnan kohoaminen on merkittävä uhka valtiolle.

Historia

Tuvalu asutettiin ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua. Alkuperäisten asukkaiden uskotaan tulleen suurimmalta osin Tokelaun ja Tongan saarilta. Nuin atollin asukkaat tulivat kuitenkin Kiribatilta, mistä on merkkinä muun muassa siellä puhuttu kiribatin kieli. Eurooppalaisista ensimmäisenä Tuvalulle ennätti espanjalainen Álvaro de Mendaña de Neira 16. tammikuuta 1568. Saarista ensimmäisenä löydettiin Nui, jolle eurooppalaiset antoivat nimen Isla de Jesús. 29. elokuuta 1595 löydettiin Niulakita, joka nimettiin La Solitariaksi. Tämän jälkeen eurooppalaiset eivät käyneet Tuvalulla lähes kahteen vuosisataan, kunnes espanjalainen Don Francisco Maurelle kävi saarilla vuonna 1781. Hän löysi ensimmäisenä eurooppalaisena Nanumangan atollin, jonka hän nimesi Isla del Cocaliksi. Kapteeni Arent de Peyster löysi vuonna 1819 Funafutin atollin. Kaikki saaret oli löydetty ja kartoitettu vuoteen 1826 mennessä. 1860-luvulla eurooppalaiset veivät noin neljäsataa tuvalulaista orjiksi Peruun. Saarten asukkaita vietiin työskentelemään myös sokeriplantaaseille, Fidžiin tai Australiaan. Eurooppalaiset toivat mukanaan erilaisia sairauksia, jotka tappoivat useita tuvalulaisia. Tuvalulaisten käännyttäminen kristityiksi aloitettiin 1800-luvun lopulla. Tuvalulaiset omaksuivat uuden uskonnon nopeasti. Kristinusko on siitä lähtien ollut Tuvalun valtauskonto.

Saarille ei perustettu siirtokuntia, mutta valaanpyytäjät käyttivät saaria hyväkseen. Vuonna 1892 nykyinen Tuvalu liitettiin osaksi perustettua Yhdistyneen kuningaskunnan Gilbert- ja Ellice -saarten protektoraattia, jossa Tuvalusta käytettiin nimitystä Ellice-saaret. Protektoraatista tehtiin siirtokunta vuonna 1915. Tuvalun asukasluvun ei uskota ennen 1900-lukua kertaakaan ylittäneen kolmeatuhatta.

Toisen maailmansodan aikana Tuvalulla oli Yhdysvaltain sotajoukkoja. Lokakuusta 1942 lähtien yhdysvaltalaiset rakensivat lentotukikohtia Funafutille, Nanumealle ja Nukufetaulle.

Vuonna 1974 Ellice-saarten polynesialainen väestö päätti äänestyksessä erota Gilbert-saarten (nykyisin Kiribati) mikronesialaisesta väestöstä. Seuraavana vuonna siitä tehtiin erillinen siirtokunta nimellä Tuvalu. Tuvalulle myönnettiin itsenäisyys 1978. Itsenäisyyspäivää eli Tuvalu-päivää saarilla vietetään 1.–2. lokakuuta. Itsenäisyytensä aikana Tuvalu on pitänyt yllä läheisiä suhteita Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Maan tämänhetkinen perustuslaki on vuodelta 1986.

Toaripi Lauti valittiin maan ensimmäiseksi pääministeriksi vuonna 1978. Maalla on historiansa aikana ollut kymmenen eri pääministeriä. Tuvalusta tuli Kansanyhteisön täysjäsen vuonna 2000. 5. syyskuuta 2000 siitä tuli Yhdistyneiden kansakuntien 189. jäsenvaltio.

Vuonna 2000 senhetkinen pääministeri Ionatana Ionatana julisti maahan kansallisen surutilan Motufouan koulussa Vaitupulla sattuneen, ihmishenkiä vaatineen tulipalon johdosta.

Politiikka ja yhteiskunta

Tuvalu on perustuslaillinen monarkia ja osa Brittiläistä kansanyhteisöä. Sen nimellinen valtionpäämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II. Tuvalulla häntä edustaa kenraalikuvernööri, joka nimitetään pääministerin neuvojen mukaisesti. Maassa ei ole poliittisia puolueita. Tämänhetkinen kenraalikuvernööri on Vaitupulta kotoisin oleva Filoimea Telito.

Tuvalun parlamentti Fale I Fono on 15-jäseninen ja valitaan neljän vuoden välein. Sen jäsenet valitsevat pääministerin, joka pitää käytännön valtaa saarilla. Tämänhetkinen pääministeri on Maatia Toafa.

Tuvalu on Aasian kehityspankin ja Eteläisen Tyynenmeren foorumin jäsen. Maalla on suurlähetystö Suvassa, Fidžin pääkaupungissa. Tuvalulla on läheiset suhteet myös Nauruun, jonka fosfaattikaivoksilla työskentelee satoja Tuvalun kansalaisia.

Kuolemanrangaistusta ei ole käytössä Tuvalulla eikä yhtään teloitusta ole toimeenpantu maan itsenäisyyden aikana.

Homoseksuaalisuutta pidetään Tuvalulla yhä rikoksena. Ankarin mahdollinen siitä koituva tuomio on neljäntoista vuoden vankeusrangaistus.

Saaret

Tuvalua ei pienen väestömääränsä vuoksi ole jaettu hallinnollisiin alueisiin, mutta maantieteellisesti maa jakautuu yhdeksään atolliin, joista yksi oli alun perin asumaton. Tästä on johdettu myös Tuvalun nimi, joka tuvalun kielellä tarkoittaa "kahdeksaa saarta". Tuvalun yhdeksän atollia ovat:

Atolleista kolme (Nanumanga, Niulakita, Niutao) koostuu vain yhdestä saaresta ja muut useammista saarista. Yhteensä Tuvalulla on yli 114 saarta. Saarista Niulakita oli asumaton ennen kuin sinne siirrettiin asukkaita Niutaolta vuonna 1949. Atolliketjun pituus päästä päähän on noin 580 kilometriä. Atolleista väkirikkain on Funafuti.

Valtion pääkaupungiksi ilmoitetaan lähteestä riippuen joko Funafuti (tärkein atolli), Fongafale (tärkein saari) tai Vaiaku (tärkein kylä). Kaikki hallinnolliset rakennukset sijaitsevat Vaiakussa.

Maantiede

Tuvalun kartta

Tuvalun saaret sijaitsevat noin 4 000 kilometriä Australiasta koilliseen. Ne ovat suunnilleen puolessavälissä Havaijia ja Australiaa. Saarten pinta-ala on yhteensä 26 neliökilometriä. Rantaviivaa Tuvalulla on 24 kilometriä. Pinta-alaltaan Tuvalu on, Vatikaanin, Monacon ja Naurun jälkeen, maailman neljänneksi pienin itsenäinen valtio. Maan korkein kohta on nimeämätön paikka, joka sijaitsee viiden metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella.

Tuvalulla ei ole juuri lainkaan juotavaksi kelpaavaa vettä eikä edellytyksiä maanviljelykselle.

Tuvalun naapurimaat ovat Kiribati, Salomonsaaret, Fidži, Samoa, Ranskalle kuuluva Wallis ja Futuna sekä Uudelle-Seelannille kuuluva Tokelau.

Tuvalu sijaitsee päiväntasaajan eteläpuolella. Kansainvälinen päivämääräraja menee Tuvalun alueen läpi, mutta kaikki yhdeksän atollia sijaitsevat sen länsipuolella.

Tuvalun suurimpia kyliä ovat muiden muassa Vaiaku, Tonga, Lolua, Kulia, Tanrake, Asau, Savave ja Fangaua. Jokia maassa ei ole.

Eläimistö

Tuvalulla elää luonnossa rottia, kilpikonnia ja sisiliskoja. Tuvalua ympäröivän merialueen kalakanta on runsas. Kotieläiminä Tuvalulla kasvatetaan muiden muassa koiria ja kissoja.

Ilmasto

Tuvalu sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä. Pasaatituulet ovat saarilla varsin tavallisia. Sadekausi on marraskuusta maaliskuuhun. Vuoden keskilämpötila on noin 30°C. Taifuunit ovat Tuvalulla harvinaisia, sillä saaret sijaitsevat niiden pääasiallisen esiintymisalueen ulkopuolella. Vakavia taifuuneja on saarille iskenyt vuosina 1894, 1972 ja 1990. Keskimääräinen sademäärä Tuvalulla on 3 000 mm vuodessa. Sademäärä vaihtelee merkittävästi vuosittain. Ilmasto on Tuvalun pohjoisimmilla saarilla hieman kuivempi kuin eteläisillä.

Talous

Tuvalulla ei ole luonnonvaroja, joten sen talous pohjautuu pitkälti ulkomaiseen apuun. Sen pääelinkeinot ovat kalastus ja matkailu, joskin syrjäinen sijainti alentaa potentiaalista matkailijoiden määrää.

Hallitus saa varansa pääosin postimerkkien ja kolikoiden myynnistä sekä työläisten rahalähetyksistä. Noin tuhat tuvalulaista on töissä Naurun fosfaattikaivoksissa. Fosfaatin vähetessä monia on kuitenkin lähetetty takaisin Tuvaluun. Vuonna 1987 Australian, Uuden-Seelannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan perustama kansainvälinen säätiö, jota tukevat myös Japani ja Etelä-Korea, antaa Tuvalulle vuosittain merkittäviä rahasummia. Hyvien sijoitusten ansiosta säätiön varallisuus on noussut alkuperäisestä 17 miljoonasta vuoteen 1999 mennessä yli 35 miljoonaan dollariin. Myös Yhdysvallat on Tuvalulle tärkeä taloudellinen tukija: Vuonna 1988 sovitun kalastuslaitoksille myönnettävän tuen määrä oli yhdeksän miljoonaa dollaria vuonna 1999, ja summan odotetaan edelleen kasvavan. Hallitus on tehnyt sosiaalisia uudistuksia sekä pienentänyt julkista sektoria yksityistämisellä ja henkilökunnan leikkauksilla vähentääkseen riippuvuutta ulkomaisesta tuesta.

Vuonna 1998 Tuvalu alkoi kerätä voittoja suuntanumeronsa käytöstä maksullisiin puhelinnumeroihin sekä myymällä Internet-verkkotunnustaan .tv. Vuonna 2000 verkkotunnus vuokrattiin 12 vuodeksi 50 miljoonalla dollarilla. Näistä saatavat varat saattavat moninkertaistaa Tuvalun bruttokansantuotteen.

Tuvalun rahayksikkö Tuvalun dollari on sidottu Australian dollarin arvoon. Maan bruttokansantuote henkeä kohden oli vuonna 2001 noin 1 200 Yhdysvaltain dollaria.

Väestöjakauma

Väestötiedot
vuonna 2006
Väestönkasvu 1,47 %
Syntyvyys 21,91 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus 7,22 / 1 000 henkilöä
Elinajanodote 68,01
Lapsikuolleisuus 20,03 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto 0 / 1 000 henkilöä
HIV:n levinneisyys
aikuisväestössä		 ei tietoa %
Lukutaitoisia 95 % % väestöstä
Ikärakenne
Mediaani-ikä 25,85 vuotta
0–14-vuotiaat 30,8
15–64-vuotiaat 64,2
65 vuotta täyttäneet 5,1

Tuvalun väestö on lähes yksinomaan polynesialaista alkuperää. Suurin osa muista on joko mikronesialaisia tai eurooppalaisia ja heidän jälkeläisiään. Noin 97 prosenttia väestöstä kuuluu Tuvalun kirkkoon (Ekalesia Kelisiano o Tuvalu), joka on protestanttinen kristillinen kirkkokunta. Uskontoon on sekoittunut joitakin aineksia kansanuskomuksista.

Noin 1 500 Tuvalun kansalaista asuu ulkomailla. Yli seitsemänsataa heistä työskentelee Naurun fosfaattikaivoksilla. Suuri osa Tuvalulta pois muuttaneista asuu Australiassa tai Uudessa-Seelannissa.

Tuvalun asukasluku on kaksinkertaistunut vuoden 1980 jälkeen. Valtion arvioitu asukasluku heinäkuussa 2005 oli 11 636. Valtaosa asukkaista (noin 95 %) on luku- ja kirjoitustaitoisia.

Kielet

Suurin osa Tuvalun asukkaista puhuu polynesialaisiin kieliin kuuluvaa tuvalun kieltä. Nuin saarella puhutaan enimmäkseen Kiribatia. Tuvalun ohella virallisen kielen asema on englannilla, joka ei kuitenkaan ole saarilla yleinen käyttökieli. Kouluissa oppilaille opetetaan sekä tuvalua että englantia. Jotkut asukkaat puhuvat äidinkielenään samoaa. Tuvalulle läheisintä sukua ovat samoan ja tokelaun kielet.

Tuvalun kielen murteet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Virallisissa yhteyksissä käytetään useimmiten eteläisien atollien murretta.

Merenpinnan nousun vaikutus Tuvaluun

Koska Tuvalu sijaitsee korkeimmillaankin vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, saaret ovat uhassa joutua kokonaisuudessaan veden alle vuosien saatossa. Vuonna 2001 Tuvalun hallitus tiedotti, että saaret, joiden korkein kohta on vain viisi metriä merenpinnan yläpuolella, voidaan joutua evakuoimaan, mikäli meren pinta nousee. Uusi-Seelanti on luvannut ottaa vastaan vuosittaisen kiintiön evakkoja, kun taas Australia on kieltäytynyt tuvalulaisten pyynnöistä. On ehdotettu myös tuvalulaisten evakuoimista Kioan saarelle, Fidžiin. Tuvalun pääministeri Maatia Toafa on kertonut asian olevan harkittavana.

Kulttuuri

Tuvalun perinteinen yhteisöjärjestelmä on pitkälti säilynyt. Jokaisella perheellä on oma tehtävänsä (salanga), joka sen on tehtävä yhteisön hyväksi. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa kalastus, talojen rakentaminen ja puolustus. Perheen taidot siirtyvät isältä pojalle.

Kristinusko on vaikuttanut Tuvalun kulttuuriin, ja muun muassa jumalanpalveluksilla on Tuvalun kulttuurissa tärkeä rooli. Tuvalun kulttuurissa on kuitenkin yhä vaikutteita myös perinteisistä polynesialaisista, etenkin Tongan ja naapurimaan Samoan kulttuureista. Tuvalulaisia kansantansseja ovat muun muassa fatele, fakaseasea ja fakanau. Fakanau ja fakaseasea ovat suurimmalta osin hävinneet aikojen saatossa, kun taas fatele on saarilla yhä yleinen tanssin muoto.

Yksi tuvalulaisista musiikin tyylilajeista on kupu, joka on perinteisesti hautajaisissa laulettu laulu. Laulujen säveltäjiä on Tuvalulla perinteisesti pidetty suuressa arvossa. Tuvalun kulttuuriin on sittemmin tullut länsimaisia vaikutteita. Tuvalulaisessa musiikissa on 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien käytetty kitaroita ja sähkösoittimia. Joidenkin atollien kulttuurissa ei, muun muassa saarten eristäytyneisyyden vuoksi, kuitenkaan ole juurikaan länsimaisia vaikutteita. Tuvalun kansallislaulu on Tuvalu mo te Atua, jonka sävelsi ja sanoitti Afaese Manoa.

Tuvalun jokaisella atollilla on koulu. Koulunkäynti on ilmaista ja pakollista 6–15-vuotiaille. Etelä-Tyynenmeren yliopistolla on kampus Tuvalulla.

Asevelvollisuutta Tuvalulla ei ole.

Tuvalun lippu otettiin käyttöön vuonna 1978. Sen tähdet kuvaavat Tuvalun eri atolleja. Lippu uudistettiin täysin vuonna 1995. Saarelaiset eivät kuitenkaan pitäneet uudesta versiosta, joten vanha lippu on ollut käytössä jälleen vuodesta 1997 lähtien.

Muun muassa tarolla on tuvalulaisessa ruokakulttuurissa tärkeä asema.

Esimerkkejä saarten arkkitehtuurista ovat maan lukuisat kirkot. Tuvalulaisten perinteisissä asumuksissa on tavallisesti olkikatto.

Tietoliikenne ja media

Tuvalun ainoa tietoliikennepalvelujen tarjoaja on TTC (Tuvalu Telecommunications Corporation). Noin 1 300:lla Tuvalun asukkaalla on mahdollisuus käyttää Internetiä [1]. Internetin käytön mahdollisuus saarilla on ollut vuodesta 1999 lähtien. Internet-yhteyksien määrä Tuvalulla kaksinkertaistui vuosien 2002 ja 2004 välisenä aikana. Tuvalun verkkotunnus on .tv.

Tuvalun ainoa paikallinen radioasema on Radio Tuvalu. Sen ohjelmat ovat englannin- ja tuvalunkielisiä.

Tuvalulla julkaistavia sanomalehtiä ovat tuvalunkielinen Sikuleo o Tuvalu sekä englanninkielinen Tuvalu Echoes, jota hallitus julkaisee kahden viikon välein. Tuvalu Echoesin julkaiseminen jouduttiin väliaikaisesti lopettamaan 1990-luvun puolivälissä, mutta sitä on taas julkaistu marraskuusta 1998 lähtien.

Liikenne

Tuvalun tärkeimpien atollien välillä kulkee lossi. Teitä saarilla on yhteensä kahdeksan kilometriä. Satamia on Funafutissa ja Nukufetaussa. Saarten ainoa lentokenttä on Funafutilla sijaitseva Funafuti International Airport, jolta on säännöllisiä lentoja Tarawaan ja Suvaan. Fidžiläinen lento-yhtiö Air Fiji on tehnyt Tuvalulle lentoja kahden viikon välein vuodesta 1999 lähtien. Tuvalussa on vasemmanpuoleinen liikenne. Saarten ainoat päällystetyt tiet sijaitsevat Funafutilla.

Tuvalun atollien välillä kulkee rahtilaiva Nivaga II.

Uskonto

Nykyään noin 97 % tuvalulaisista on kristittyjä ja kuuluu Tuvalun kirkkoon. Ennen eurooppalaisten saapumista saarille Tuvalun eri atolleilla oli erilaisia uskomuksia. Muun muassa Nanumangan atollin asukkaat pitivät ylijumalinaan Foelagia ja Maumauta, joiden uskoivat olevan esi-isiään. Jokaiselle jumalalle oli rakennettu oma temppeli.

Niutaon atollilla ylijumalana pidettiin Kulua. Foilape-niminen jumala tunnettiin ainakin kolmella atollilla: Funafutilla, Nukufetaulla ja Vaitupulla. Ylijumalien lisäksi tuvalulaisten uskonnossa esiintyi useita vähäisempiä jumalia sekä henkiä.

Ihmisille jumalia edustivat vaka-atuat, jotka hoitivat hengellisiä toimituksia. Vanhan vaka-atuan kuoltua uudeksi vaka-atuaksi valittiin useimmiten vainajan veli tai poika.

Turismi

Tuvalulla turistien määrää vähentää muun muassa saarten syrjäinen sijainti. Saarten ainoa hotelli on Funafutilla sijaitseva Vaiaku Lagi Hotel. Sen omistaa Tuvalun hallitus. Hotellin lisäksi saarilla on motelli ja muutamia täysihoitoloita.

Tuvalulla turistien merkittävimmät terveysriskit ovat kolera ja ajoittain myös tuberkuloosi.

Urheilu

Tuvalun kansallisurheilulaji on kahdessa joukkueessa pelattava pallopeli te ano, jonka nimi tarkoittaa suoraan suomennettuna palloa. Länsimaisista urheilulajeista te ano on lähimpänä lentopalloa. Tuvalulla pelataan myös kilikiti-nimistä versiota kriketistä.

Tuvalu ei ole FIFA:n jäsen.

Juhlapäivät

Juhlapäivät
PvmSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
1. tammikuuta Uudenvuoden päivä
maaliskuun toinen maanantai Kansanyhteisön päivä
perjantai maalis-huhtikuussa Pitkäperjantai
ed. seuraava maanantai Pääsiäismaanantai
13. toukokuuta Gospel-päivä
kesäkuun toinen lauantai Kuningattaren syntymäpäivä
5. elokuuta Kansallinen lastenpäivä
1.-2. lokakuuta Itsenäisyyspäivä eli Tuvalu-päivä
11. marraskuuta Walesin prinssin syntymäpäivä
25. joulukuuta Joulupäivä
26. joulukuuta Tapaninpäivä

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Triviaa

Aiheesta muualla

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuvalu&oldid=941159”