Ero sivun ”Vihannes” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Terveysvaikutukset: 2022 brittitutkimus
→‎Terveysvaikutukset: Poistin vuoden 2014 brittitutkimuksen, koska aineistona oli vain 65 000 henkeä. (Lisäsin äsken tuoreemmaan brittitutkimuksen, jossa oli 400 000 osanottajaa.)
Rivi 13: Rivi 13:


== Terveysvaikutukset ==
== Terveysvaikutukset ==
Vuonna 2014 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen päivittäinen vihannesannos pienensi ennenaikaisen kuoleman riskiä 16 prosentilla. Vihannekset pienensivät riskiä enemmän kuin hedelmät, sillä jokainen päivittäinen hedelmäannos pienensi riskiä vain neljä prosenttia. Tutkimuksessa todettiin myös, että tuoreet vihannekset vähensivät riskiä enemmän kuin säilykkeet ja pakasteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7168710 | Nimeke = Vihanneksista voi saada enemmän lisävuosia kuin hedelmistä | Julkaisupaikka = Yle uutiset | Ajankohta = 2.4.2014| Viitattu = 11.7.2021}}</ref>


Vuonna 2017 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin 185 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon.<ref name="Lancet.Fruit.vegetable.etc">{{Lehtiviite | www = https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf | Otsikko = Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix | Tekijä = Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al. | Julkaisu = The Lancet | Vuosi = 2017 | Numero = | Sivut = 3, 44-45 | Julkaisija = | Doi = 10.1016/S0140-6736(17)32253-5. | Viitattu = 8.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Vuonna 2017 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin 185 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon.<ref name="Lancet.Fruit.vegetable.etc">{{Lehtiviite | www = https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf | Otsikko = Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix | Tekijä = Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al. | Julkaisu = The Lancet | Vuosi = 2017 | Numero = | Sivut = 3, 44-45 | Julkaisija = | Doi = 10.1016/S0140-6736(17)32253-5. | Viitattu = 8.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 27: Rivi 26:
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|energiaa]], mutta niillä on suuri merkitys [[vitamiini]]en, [[kivennäisaine]]iden ja [[ravintokuitu|kuidun]] lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja [[hivenaine]]ita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a. Niissä on myös paljon [[foolihappo|folaatteja]] ja [[Antioksidantit|antioksidantteja]], kuten [[C-vitamiini]]a ja [[karotenoidit|karotenoideja]].<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201</ref> [[Beetakaroteeni]] on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii [[A-vitamiini]]n esiasteena.<ref name="Rousi s. 201"/> Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon [[kolesteroli]]n imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref> Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004{{404}}</ref><ref>
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|energiaa]], mutta niillä on suuri merkitys [[vitamiini]]en, [[kivennäisaine]]iden ja [[ravintokuitu|kuidun]] lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja [[hivenaine]]ita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a. Niissä on myös paljon [[foolihappo|folaatteja]] ja [[Antioksidantit|antioksidantteja]], kuten [[C-vitamiini]]a ja [[karotenoidit|karotenoideja]].<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201</ref> [[Beetakaroteeni]] on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii [[A-vitamiini]]n esiasteena.<ref name="Rousi s. 201"/> Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon [[kolesteroli]]n imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref> Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004{{404}}</ref><ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004{{404}}</ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004{{404}}</ref>



== Vuoden vihannes ==
== Vuoden vihannes ==

Versio 26. helmikuuta 2022 kello 01.27

Parsakaalia
Porkkanoita
Valkoista parsaa
Avattuja herneen palkoja siemenineen

Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.

Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös juureksia. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa puutarhoissa viljeltyjä kasviksia, joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.[1] Syötävä kasvin osa voi olla lehti (esimerkiksi lehtikaali, lehtisalaatti ja pinaatti), varsi (selleri), lehtiruoti (raparperi), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut sipuli tai kukintopohja (esimerkiksi kukkakaali ja parsakaali). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät, kuten kurkku ja tomaatti[2], sekä tuleentumattomina syötävät palkokasvien siemenet, kuten vihreät herneet ja pavut[3].

Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Muutamat lajit, kuten kurkku, ovat kuitenkin peräisin Itä-Aasiasta, tomaatti Keski-Amerikasta.[4]

Kulutus

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 keskimäärin 44 grammaa vihanneksia päivässä, mikä oli vain 65 prosenttia ruotsalaisten kuluttamasta määrästä.[5] Vuoden 2017 Finnravinto-tutkimukseen osallistuneet ilmoittivat syövänsä kuitenkin yli neljä kertaa keskivertokuluttajia enemmän vihanneksia eli päivittäin yli 180 grammaa, josta noin 100 grammaa raakana tai salaatissa[6]. Tomaatti ja sipuli ovat maailman suosituimmat vihannekset[7].

Terveysvaikutukset

Vuonna 2017 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin 185 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon.[8]

Raakojen vihannesten osalta havaittiin hieman pienempiä korrelaatiota. Sillä kolmanneksella, jotka nauttii päivittäin keskimäärin 460 grammaa (vv. 370-550 g) raakoja vihanneksia, esiintyy 20 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia kuin sillä kolmanneksella, joka nauttii niitä vain keskimäärin 103 grammaa. Tulos saatiin sen jälkeen, kun oltiin otettu huomioon, että paljon vihanneksia syövien joukossa on tavallista vähemmän tupakoitsijoita ja enemmän naisia, hoikkia, liikuntaa harrastavia, koulutettuja ja hedelmiä sekä kaikenlaista lihaa syöviä. Alhaiseen tulotasoon ja työoloihin liittyviä haitallisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan huomioitu[8].

Kypsennettyjen vihannesten suurempi terveysvaikutus saattaa selittyä osaksi sillä, että esimerkiksi porkkanan sisältämä karoteeni imeytyy elimistöön ylivoimaisesti parhaiten, jos porkkana kypsennetään rasvassa[9] Lisäksi monet ravinteikkaat vihannekset, kuten kaalit, nautitaan yleensä kypsennettyinä.

Pidempi kypsennys toisaalta karamellisoi vihannekset, jolloin niiden pitkäketjuiset hiilihydraatit pilkkoutuvat lyhytketjuisemmiksi sokereiksi muuttaen vihannekset ruskeammiksi ja makeammiksi. Tämä nostaa niiden glykemiaindeksiä hieman eli tekee niistä verensokeria vähän nopeammin nostavaa.[10]

Kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan eniten raakoja vihanneksia syövillä esiintyi 15 prosenttia vähemmän sydänperäisiä kuolemia kuin vähiten syövillä, mutta luku oli vain 4 prosenttia kypsennettyjen vihannesten kohdalla. Osanottajat olivat brittejä, ja he nauttivat päivittäin keskimäärin vajaat kolme kukkuraruokalusikallista kypsennettyjä vihanneksia ja reilut kaksi raakoja. Tuloksissa huomioitiin erot esimerkiksi tutkittavien koulutuksessa, liikunnallisuudessa, tupakoinnissa, alkoholinkulutuksessa, painoindeksissä, lisäravinteiden käytössä sekä hedelmien, rasvaisen ja rasvattoman kalan, punaisen lihan ja lihajalosteiden kulutuksessa. Tutkittavat olivat sydänterveitä tutkimuksen alkaessa, mutta osa sairasti verenpainetautia tai diabetesta, mikä myös huomiotiin tuloksessa. Tuloerotkin huomioioitiin osittain. Tutkijat pitivät kuitenkin mahdollisena, että loputkin kuolleisuuserot saattavat selittyä sellaisilla sosioekonomisilla, elintapa- ja ympäristöeroilla, joita ei otettu tuloksissa huomioon. Tutkimukseen osallistui lähes 400 000 henkeä, joiden keski-ikä oli 56 vuotta ja heitä seurattiin 12 vuoden ajan.[11]

Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti energiaa, mutta niillä on suuri merkitys vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuidun lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita kuten kaliumia, magnesiumia ja mangaania. Niissä on myös paljon folaatteja ja antioksidantteja, kuten C-vitamiinia ja karotenoideja.[12] Beetakaroteeni on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii A-vitamiinin esiasteena.[12] Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.[13] Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.[14][15]

Vuoden vihannes

Suomessa puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen Vuoden vihanneksen. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin yrtit.[16]

Katso myös

Lähteet

  • Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.

Viitteet

  1. ↑ Grönros, Eija-Riitta, et al.: Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö), s. 566–567, hakusana vihannes. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-23-9.
  2. ↑ Rousi 1997, s. 236
  3. ↑ Rousi 1997, s. 128–129, 201
  4. ↑ Rousi 1997, s. 201–202
  5. ↑ Health at a Glance 2019 – OECD Indicators, s. 95. Organisation for Economic Co-operation and Development OECD, 2019. ISBN 978-92-64-38208-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.5.2020). doi:10.1787/19991312 (englanniksi)
  6. ↑ Ravitsemus Suomessa –FinRavinto 2017 -tutkimus. Sivut 51, 54. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  7. ↑ The Most Popular Vegetables in the World WorldAtlas. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
  8. ↑ a b Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al.: Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix. The Lancet, 2017, s. 3, 44-45. doi:10.1016/S0140-6736(17)32253-5.. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.5.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Hedrén, E. & Diaz, V. & Svanburg, U.: Estimation of carotenoid accessibility from carrots determined by an in vitro digestion method. European Journal of Clinical Nutrition, 2002, 56. vsk, nro 5, s. 425–430. PubMed:12001013. doi:10.1038/sj.ejcn.1601329. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ Are Grilled Onions Okay for a Diet? https://www.livestrong.com/article/415871-are-grilled-onions-okay-for-a-diet/
  11. ↑ Qi Feng, Jean H. Kim, Wemimo Omiyale, Jelena Bešević, Megan Conroy, Margaret May: Raw and Cooked Vegetable Consumption and Risk of Cardiovascular Disease: A Study of 400,000 Adults in UK Biobank. Frontiers in Nutrition, 2022, 9. vsk. doi:10.3389/fnut.2022.831470/full. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ a b Rousi 1997, s. 201
  13. ↑ Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  14. ↑ "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet" Livsmedelsverket, Stockholm 2004[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity Food Administration, Stockholm 2004[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Tuoreet yrtit ovat vuoden vihannes 2012 Ruokatieto. 26.01.2012. Viitattu 8.5.2020.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihannes.

 

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vihannes&oldid=20323036”