Ero sivun ”Helge Herala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kumottu muokkaus 17564012, jonka teki 91.153.193.38 (keskustelu) ei lähdettä. Merkkaukset: rv Kumoaminen |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 66: | Rivi 66: | ||
=== Loppuelämä === |
=== Loppuelämä === |
||
Herala joutui vanhuusiällä pyörätuoliin. Vuonna 2003 hän sairastui [[diabetes|diabetekseen]], jonka seurauksena hänen molemmat jalkansa jouduttiin [[amputaatio|amputoimaan]]. Vuodesta 2006 hän asui vaimonsa Marja Korhosen kanssa Helsingin [[Etelä-Haaga]]n [[Riistavuoren vanhustenkeskus|Riistavuoren palvelutalossa]].<ref name="hs" /><ref name="yle" /> Helge Herala kuoli 87-vuotiaana helmikuussa 2010. |
Herala joutui vanhuusiällä pyörätuoliin. Vuonna 2003 hän sairastui [[diabetes|diabetekseen]], jonka seurauksena hänen molemmat jalkansa jouduttiin [[amputaatio|amputoimaan]]. Vuodesta 2006 hän asui vaimonsa Marja Korhosen kanssa Helsingin [[Etelä-Haaga]]n [[Riistavuoren vanhustenkeskus|Riistavuoren palvelutalossa]].<ref name="hs" /><ref name="yle" /> Helge Herala kuoli 87-vuotiaana helmikuussa 2010. Hänet on haudattu Maunulan uurnalehtoon poikansa Jarkon ja vaimonsa Marja Korhosen viereen. |
||
== Filmografia == |
== Filmografia == |
||
Versio 4. lokakuuta 2018 kello 21.19
| Helge Herala | |
|---|---|
 Helge Herala ja Marja Korhonen perheineen vuonna 1958. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Helge Frans Birger Herala |
| Syntynyt | 30. syyskuuta 1922 Hämeenlinna, Suomi |
| Kuollut | 27. helmikuuta 2010 (87 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Ammatti | koomikko, näyttelijä |
| Puoliso | Marja Korhonen |
| Lapset |
|
| Näyttelijä | |
| Taiteilijanimet | Heguli |
| Aktiivisena | 1950–2004 |
| Merkittävät roolit |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Helge Frans Birger ”Heguli” Herala (30. syyskuuta 1922 Hämeenlinna – 27. helmikuuta 2010 Helsinki)[3] oli suomalainen koomikko ja näyttelijä. 1950-luvulta alkaen hän näytteli teattereissa ja kymmenissä elokuvissa sekä esiintyi paljon myös televisiossa.
Elämä ja ura
Hämeenlinnassa vuonna 1922 syntynyt Helge Herala joutui näyttelijäksi vahingossa. Teatteriharrastuksen hän aloitti toisen maailmansodan jälkeen Turussa. Nuorenmiehen uravalinta oli järkytys vanhemmille, jotka toivoivat pojastaan insinööriä. Tuleva näyttelijä kasvoi kasarmeilla, sillä hänen isänsä työskenteli puolustusvoimissa asemestarina.[4]
Teatterissa
Sotavuodet merivoimissa palvellut Herala aloitti teatteriuransa Turun Työväen Teatterissa vuonna 1946 ja jatkoi vuonna 1947 Turun kaupunginteatterissa. Siellä hän tapasi tulevan vaimonsa, näyttelijä Marja Korhosen. Liitossa syntyi kolme lasta: Jarkko (1952), Turo (1954) ja Heidi (1960).[5] Heralalla ja Korhosella on yhteensä kuusi lastenlasta, joista tunnetuin on heidän toisen poikansa Turo Heralan tytär Niina Backman.
Heralan ensimmäinen elokuvarooli oli nimiosa Roland af Hällströmin elokuvassa Hallin Janne vuonna 1950. Sitä seurasivat niin ikään af Hällströmin ohjaamat Tukkijoella (1951) ja Noita palaa elämään (1952). Hän näytteli koomiset pääosat muun muassa elokuvissa Paksunahka (1958) ja Vatsa sisään, rinta ulos! (1959). Elokuvarooleja hänelle kertyi kaikkiaan noin viitisenkymmentä.
Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin Herala siirtyi yhdessä puolisonsa Marja Korhosen kanssa vuonna 1955 ja näytteli kaksi vuotta myös Intimiteatterissa, jossa hän esiintyi muun muassa Jaakko Hongan roolissa Maria Jotunin näytelmässä Kultainen vasikka. Saman näytelmän elokuvasovitus vuonna 1961 toi Heralalle parhaan miespääosan Jussi-palkinnon seuraavana vuonna.[1]
Myös televisiossa Herala oli mukana alusta alkaen, ensin suorina lähetyksinä esitetyissä draamoissa ja opereteissa, sitten suosituissa viihdeohjelmissa. Elokuvissa Herala esiintyi 1960-luvulla muun muassa Matti Kassilan filmauksessa Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) majuri Vadenblickin roolissa ja Edvin Laineen ohjaamissa elokuvissa Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1972) Vihtori Kiviojana.
Kansallisteatteriin Herala ja Korhonen siirtyivät vuonna 1963. Vuonna 1973 Herala aloitti Kouvolan Teatterin johtajana. Heralan ja Korhosen esikoispoika Jarkko Herala menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 1974. Tuolloin Herala sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa jonkin hajonneen sisällään. Hän vaihtoi uraa, jätti teatterin ja perusti veljensä kanssa Turkuun leipomon, joka oli toiminnassa vuoteen 1991 asti.[1][6][2]
Herala jatkoi silti vielä myös esiintymistä, ja 1980-luvulla hänet muistetaan roolistaan television viihdesarjassa Valehtelijoiden klubi (1981–1983) sekä esiintymisistään etenkin Spede Pasasen elokuvissa. Myös näyttämöllä Herala vieraili vielä Turun kaupunginteatterissa ja Q-teatterissa.
Loppuelämä
Herala joutui vanhuusiällä pyörätuoliin. Vuonna 2003 hän sairastui diabetekseen, jonka seurauksena hänen molemmat jalkansa jouduttiin amputoimaan. Vuodesta 2006 hän asui vaimonsa Marja Korhosen kanssa Helsingin Etelä-Haagan Riistavuoren palvelutalossa.[1][6] Helge Herala kuoli 87-vuotiaana helmikuussa 2010. Hänet on haudattu Maunulan uurnalehtoon poikansa Jarkon ja vaimonsa Marja Korhosen viereen.
Filmografia
Elokuvat
Lähde: [7] |
|
Televisiosarjat
|
Televisioelokuvat
|
Lähteet
- ↑ a b c d Meri, Lauri: Herrasmies ja veijari teki pitkän uran näyttelijänä. Helsingin Sanomat, 3.3.2010, s. C 5. Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.3.2010.
- ↑ a b Tähdet kertovat, komisario Palmu Waltari valkokankaalla. Viitattu 8.6.2010.
- ↑ Heidi Herala muistelee: Rakas isä on poissa Iltalehti. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.3.2010.
- ↑ Kuka kukin on 1978 Otava. Viitattu 8.3.2013.
- ↑ Kuka kukin on 1978 Otava. Viitattu 8.3.2013.
- ↑ a b Näyttelijä Helge Herala on kuollut
- ↑ a b Helge Herala Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ Mummoni ja Mannerheim (1971) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 3.4.2017.
Aiheesta muualla
- Helge Herala Elonetissä.
- Helge Herala Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Helge Herala Ylen Elävässä arkistossa:
| ||||||||||||||
