Suomalaisen elokuvan festivaali

Suomalaisen elokuvan festivaali on Varsinais-Suomen Elokuvakeskuksen, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Yleisradion tv-arkiston järjestämä elokuvatapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 1992 alkaen.

Festivaali järjestetään keväisin Turussa. Vuodesta 2013 alkaen se on järjestetty kulttuuritalo Logomossa.

Festivaaleilla esitetään sekä uudempaa että vanhempaa suomalaista elokuvaa. Vanhimmat esitetyt elokuvat ovat 1920-luvun mykkäelokuvia ja tuoreimmat viime vuosien kotimaista tuotantoa.

Kokopitkien elokuvien ohella festivaaleilla esitetään lyhytelokuvia sekä Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon tallennettuja tietoiskuja, uutiskatsauksia ja mainoksia. Lisäksi festivaaleilla on ohjeisohjelmaa, kuten seminaareja, näyttelyitä ja klubi-iltoja.

Historia

Suomalaisen elokuvan festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Ajatuksen kotimaiseen elokuvaan keskittyneestä festivaalista saivat 1990-luvun alussa Turun yliopiston elokuva- ja teatteritutkimuksen tutkijat yhdessä ohjaaja Hannu Lemisen kanssa. Tarkoituksena oli tehdä kotimaista elokuvaa tunnetuksi suuren yleisön parissa. Festivaalien järjestämiseen tulivat mukaan myös Varsinais-Suomen elokuvakeskus, paikallisia elokuvavaikuttajia ja silloinen Suomen elokuva-arkisto.

Festivaaleilla on vuosien mittaan vieraillut lukuisia suomalaisen elokuvan ohjaajia ja näyttelijöitä, kuten Helena Kara, Matti Kassila, Maunu Kurkvaara, Vesa-Matti Loiri Matti Ranin, Esko Salminen, Pirkko Mannola ja Tea Ista.

2010

8.–11.4.2010 järjestetyn festivaalin teemoina olivat Matti Ijäksen ja Ismo Kallion elokuvat sekä kulttielokuvat. Festivaalin vieraana oli muun muassa näyttelijä Ismo Kallio. Kallion tuotannosta esitettiin muun muassa Yö vai päivä (1962) ja Pelikaanimies (2004) . Hän näytteli myös festivaalilla esitetyssä Renny Harlinin esikoisohjauksessa Jäätävä polte (1985). Festivaalilla vierailivat myös ohjaajat Matti Ijäs ja Seppo Huunonen. Ijäksen tuotannosta esitettiin muun muassa Katsastus (1998), Sokkotanssi (1999) ja Haaveiden kehä (2002).

Kulttielokuvien sarjassa näytettiin muun muassa Seppo Huunosen Lampaansyöjät (1972) ja Karvat (1974) sekä AJ Annilan kauhuelokuva Sauna (2008). Oheisohjelmana järjestettiin Matti Ijäksen tuotantoa ja kulttielokuvia käsittelevät seminaarit. Muita oheistapahtumia olivat Suomifilmibingo, suomalaisen elokuvamusiikin levyraati, elokuvavisa sekä näyttely suomalaisten kulttielokuvien julisteista.

2011

Vuonna 2011 festivaali vietti 20-vuotisjuhlia. Juhlafestivaalin teemoja olivat dokumentti-, tieteis- ja juhlasarjaelokuvat. Juhlavuoden kunniaksi esitetyssä rajassa näytettiin mm. Teuvo Puron mykkäelokuva Anna-Liisa (1922) sekä Toivo Särkän Hilja – maitotyttö (1953). Juhlafestivaalin vieraina oli mm. näyttelijä Anneli Sauli.

Dokumenttisarjassa nähtiin Jouko Aaltosen dokumentti Taistelu Turusta (2011), joka sai ensi-iltansa festivaaleilla.

Dokumenttisarjassa esitettiin myös Eino Mäkisen 1930-luvun kansatieteellisiä elokuvia, Peter von Baghin elokuva Helsinki, ikuisesti (2008) sekä John Websterin Pölynimurikauppiaat (1993). Dokumenttisarjan yhteydessä järjestettiin myös kaksi valokuvanäyttelyä: Eino Mäkisen näyttely Maan valo ja muisti sekä dokumenttiin Taistelu Turusta liittyvää valokuvaa turkulaisesta rakennushistoriasta. Marginaalituotanto oli esillä kotimaisten tieteiselokuvien muodossa. Näytössarjassa esitettiin mm. Suomen ensimmäiseksi tieteiselokuvaksi mainittu Risto Jarvan Ruusujen aika (1969), Jari Halosen Lipton Cockton in the Shadows of the Sodoma (1995), Juha Rosman Harmagedon (1986), Pekka Hyytiäisen MP – Minä Pelkään (1982) sekä Timo Vuorensalon Star Wreck: In the Pirkinning (2005). Tieteiselokuvasarjaan liittyi myös oheisohjelmistona Sci-fi-ilta Dynamo-klubilla.

2012

Vuoden 2012 festivaalin päävieraana oli ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Pirjo Honkasalo. Hänen tuotannostaan esitettiin dokumenttielokuvat Ikäluokka (1976), Vaaran merkki (1978), Atman (1996) ja Melancholian 3 huonetta (2004) sekä fiktioelokuvat Tulipää (1980) ja Tulennielijä (1998). Muita vieraita olivat muun muassa ohjaajat Olli Soinio ja Atro Lahtela. Festivaalin teemoina olivat Honkasalon tuotannon ohella road- ja kauhuelokuvat. Road-elokuvaa edustivat muun muassa teemasarjan torstaina aloittava Matti Kassilan Lasisydän (1959), Mika Kaurismäen ohjaama Rosso (1985), Auli Mantilan Neitoperho (1997) sekä Risto Jarvan Bensaa suonissa (1970). Kotimaisen kauhuelokuvan sarjassa esitettiin Cannesin elokuvajuhlilla palkittu Erik Blombergin ohjaus Valkoinen peura (1952), Teuvo Puron ohjaama mykkäelokuva Noidan kirot (1927) sekä Roland af Hällströmin ohjaama, Mika Waltarin näytelmään pohjautuva Noita palaa elämään (1952). Uudempaa kotimaista kauhua edustivat Olli Soinion ohjaama Kuutamosonaatti (1988) sekä Atro Lahtelan Silmä silmästä (1999). Oheisohjelmistossa järjestettiin seminaarit road-elokuvista ja kauhuelokuvista. Festivaalilla esitettiin myös turkulaista dokumenttielokuvaa vuosien varrelta.

2013

Vuonna 2013 festivaali pidettiin 10.-14.4. Yhtenä teemana oli tällä kertaa kotimainen western. Sitä edustivat Aarne Tarkaksen Villi Pohjola -trilogia (1955, 1963 ja 1963) sekä Spede Pasasen tuotannosta Hirttämättömät (1971) ja Speedy Gonzales – Noin 7 veljeksen poika (1970). Lisäksi western-sarjassa nähtiin turkulainen indie-elokuva, Ylioppilaskylän Kylä-TV:n Kultajuna Fort Montanaan (1985). Oheisohjelmistona järjestettiin seminaari kotimaisesta westernistä. Elokuvahistorioitsija, elokuvaneuvos Kari Uusitalo täytti 80 vuotta vuonna 2013, ja juhlavuotensa kunniaksi hän oli saanut valita festivaaleille näytettäviksi omia suosikkejaan. Uusitalon valitsemassa sarjassa esitettiin Pikku Ilona ja hänen karitsansa (1957), Katupeilin takana (1949), Valentin Vaalan ohjaustyö Omena putoaa... (1952) Aarne Tarkaksen ohjaama Minkkiturkki (1961) sekä Uusitalon itsensä ohjaama henkilökuva Mannerheim Suomen Marsalkka (1968). Näyttelijävieraana festivaalilla oli Pirkko Mannola, jonka tuotannosta nähtiin Aarne Tarkaksen elokuvien lisäksi muun muassa Tyttö ja hattu (1961). Ohjaajavieras Veikko Aaltoselta nähtiin muun muassa Tilinteko (1987) ja Rakkaudella, Maire (1999).

Festivaalilla vieraili myös muusikko Mauri Sumén, joka kertoi sävellystyöstään esimerkiksi elokuvaan Rakkaudella, Maire.

2014

Suomalaisen elokuvan festivaali järjestettiin 23. kerran 2.–6.4.2014. Teemoina olivat suomalainen film noir, animaatio sekä ohjaaja Pekka Lehdon tuotanto. Vieraina olivat Pekka Lehdon lisäksi ohjaajat Petri Erkkilä, Mies Mikkonen, Rauli Ylitalo, Sami van Ingen ja Jimi Tenor. Oheisohjelman antia olivat film noiria ja suomalaisen animaation satavuotiasta historiaa käsitelleet seminaarit.

Film noir -elokuvia tapahtumassa edustivat mm. Roland af Hällströmin ohjaama Pikajuna pohjoiseen (1947) sekä Edvin Laineen tuotannosta Kultainen kynttiläjalka (1946) ja Yhden yön hinta (1952). Ohjaajavieras Pekka Lehdon tuotannosta esitettiin Kaivo (1992), Game Over (2005), The Real McCoy (1999) sekä Kalervo Palsa ja kuriton käsi (2013), jota ei festivaalin aikana ollut vielä esitetty elokuvateattereissa. Tapahtumassa näytettiin myös ohjaaja Nyrki Tapiovaaran toiseksi viimeinen ohjaustyö Kadonnut sävel, joka tunnetaan myös nimellä Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939). Elokuva oli tuhoutunut osittain tulipalossa toisen maailmansodan aikaan, joten festivaalilla esitettiin elokuvan säilyneiden osien ja taiteilijaryhmän Vol rekonstruoiman live-esityksen yhdistelmä.

2015

Vuonna 2015 festivaali järjestettiin 16.–19.4. Teemoina olivat Markku Pölösen elokuvat, 1950-luvun kotimainen tukkilaiselokuva, komedia ja musiikkielokuva sekä 1980–1990-lukulaiset kotimaiset neonoir-elokuvat. Päävieraana oli Markku Pölönen. Hänen tuotannostaan festivaalilla näytettiin Taivaan lahja, Onnen maa, Kivenpyörittäjän kylä, Kuningasjätkä, Badding, Emmauksen tiellä ja Koirankynnen leikkaaja. Muita vieraita olivat kuvaaja Kari Sohlberg, ohjaaja-tuottaja Pauli Pentti, tuottaja Markku Oikkonen, ohjaaja Márton Jelinkó sekä muusikot Jimi Tenor ja Jori Hulkkonen. Ohjelmistossa nähtiin myös elokuvia, joissa esiintyivät Olavi Virta ja Tapio Rautavaara. Molempien syntymästä tuli 2015 kuluneeksi sata vuotta. Mykkäelokuvanäytöksessä esitettiin kaksi 1920-luvun elokuvaa: komediat Runoilija muuttaa (1927) ja Neiti Nimismies (1929). Festivaalilla pidettiin myös kaksi seminaaria, joiden aiheina olivat Olavi Virran musiikki- ja elokuvaura sekä 1950-luvun kansalainen kotimaisessa elokuvassa.

Festivaalilla esitettiin myös Ranskan elokuva-arkistosta löytynyt 20 minuutin katkelma Teuvo Tulion elokuvasta Nuorena nukkunut (1937). Elokuvan kaikkien kopioiden ja alkuperäisaineiston oli uskottu tuhoutuneen Adams Filmin tulipalossa syksyllä 1959.

2016

Huhtikuun 7.–10. 2016 pidetyillä festivaaleilla juhlittiin tapahtuman 25-vuotispäiviä teemoina fantasia ja komedia. Genren elokuvista näytettiin muun muassa Kuningas jolla ei ollut sydäntä (1982), Lumikuningatar (1986) ja Pelikaanimies (2004). Niiden ohjaajat Päivi Hartzell ja Liisa Helminen olivat tapahtumassa mukana. Ohjaajista oli esillä myös Veli-Matti Saikkonen, ja hänen filmeistään esitettiin muun muassa Takiaispallo (1970) ja Manillaköysi (1976). Oman kolmen elokuvan carte blanche -ohjelmiston oli valinnut näyttelijä Esko Salminen. Sotienjälkeisiä elokuvia tuotiin esiin seminaariteemalla ”Kahvi, ryyppy ja huumori – suomalaisia nautintoja 1950-luvun elokuvassa”.

2017

Vuoden 2017 festivaali 5.–9. huhtikuuta juhli satavuotiasta Suomea elokuvahistorian kautta, 1920-luvulta 2010-luvulle. Esille ei tuotu niinkään yksittäisiä tekijöitä kuin valikoituja teoksia vuosikymmenten varrelta. Mukana oli myös monia dokumenttielokuvia, kuten Heikki Ahon ja Björn Soldanin Suomen puu- ja paperiteollisuus (1930) ja Jörn Dönnerin Perkele! Kuvia Suomesta (1972). Naisohjaajat olivat erityisesti esillä, ja festivaaleilla nähtiin muun muassa Pirjo Honkasalon, Susanna Helken, Virpi Suutarin ja Anu Kuivalaisen dokumenttielokuvia sekä Auli Mantilan Neitoperho (1997).

Aiheesta muualla

• Festivaalin kotisivu