Karvat (elokuva)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karvat
Karvat-elokuvajuliste.jpg
Ohjaaja Seppo Huunonen
Käsikirjoittaja Seppo Huunonen
Perustuu Lionel Whiten jännitysromaaniin Kohti perikatoa
Tuottaja Seppo Huunonen
Säveltäjä Paroni Paakkunainen
Jorma Panula
Kuvaaja Kari Sohlberg
Leikkaaja Erkki Seiro, Kristina Schulgin
Lavastaja Seppo Huunonen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Eloseppo Oy
Ensi-ilta 26. heinäkuuta 1974
Kesto 104 min
Katsojat 66 435
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Karvat on suomalainen jännitystä ja mustaa komediaa yhdistelevä elokuva vuodelta 1974. Sen käsikirjoitti ja ohjasi Seppo Huunonen, jonka aiempi elokuva Lampaansyöjät oli noussut vuoden 1972 katsotuimmaksi kotimaiseksi.[1]

Karvat perustui väljästi samaan teokseen kuin Jean-Luc Godardin elokuva Hullu Pierrot, Lionel Whiten jännitysromaaniin Kohti perikatoa. Huunonen siirsi tapahtumat Yhdysvalloista Suomeen ja Espanjaan. Elokuvan pääosia esittävät Tampereen Työväen Teatterin ohjaajana myöhemmin toiminut Mikko Majanlahti sekä tanssija Arja Virtanen, jonka ainoaksi elokuvaksi Karvat on jäänyt.[1]

Karvat oli toinen vain kahdesta kotimaisesta pitkästä elokuvasta, jotka saivat ensi-iltansa suomalaisen elokuvatuotannon aallonpohjana tunnettuna vuonna 1974. Toinen ensi-ilta oli Ere Kokkosen ohjaama, Spede Pasasen käsikirjoittama ja tuottama Viu-hah hah-taja.[2]

Karvat oli Sensuelan jälkeen toinen suomalainen elokuva, joka kiellettiin alle 18-vuotiailta. Se julkaistiin dvd:nä vuonna 2011,[1] ja esitettiin televisiossa ensimmäisen kerran toukokuussa 2017.

Seppo Huunonen kuvaili elokuvaansa vuoden 2010 haastattelussa näin:[3]

Karvat-elokuvassa mennään pitkälle hulluuteen, todellisuudesta vieraantumiseen ja kosmiseen yksinäisyyteen. Päähenkilö Pekka kohtaa maailman monelta osin mielettömänä ja itselleen täysin hallitsemattomana. Se on kuvaus sielullisesta kehitysprosessista, identiteettikriisistä, jossa ihminen on täysi narri.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvat sai runsaat 66 000 katsojaa, mikä oli vain vajaa viidesosa Huunosen edellisen elokuvan Lampaansyöjät vuoden 1972 suurimmasta kotimaisen elokuvan katsojamäärästä. Kriitikot tyrmäsivät elokuvan järjestään. Helsingin Sanomien Eeva Järvenpää kiteytti arvionsa: ”Karvat yrittää tarjota seksiä ja huumoria, showta ja vauhtia, väkivaltaa ja dramatiikkaa. Kaikessa tässä se epäonnistuu surkeasti.”[1] Vuoden 2011 dvd-julkaisun yhteydessä Film-o-Holic-sivuston Janne Rosenqvist löysi elokuvasta jotain myönteistäkin: ”Parhaimmillaan Karvat tarjoaa sujuvaa fyysistä mustaa komediaa jazzilla höystettynä, mutta suoranainen kokeilun pakkomielle on liian suuri rasite.”[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Karvat (elokuva) Elonetissä
  2. Toiviainen, Sakari: Piirteitä länsimaisen elokuvan maailmankuvasta 70-luvulla, Projektio 1/1980 s. 8.
  3. Puurtinen, Toni: ”Karvat väristen me liikutaan ja kohta hirressä kiikutaan”, Seppo Huunosen haastattelu, Film-O-Holic-sivusto 2.4.2010, viitattu 4.3.2015.
  4. Rosenqvist, Janne: Kolmen epätasainen kopla miehen maailmasta, Film-o-Holic 19.8.2011, viitattu 4.3.2015.