Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	18. marraskuuta 1993
Lakkautettu	10. syyskuuta 2024
Kotipaikka	Mannerheimintie 15 A Helsinki, Suomi
Toimiala	Muu rahoitusta palveleva toiminta
Omistaja	Suomen valtio
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy oli suomalainen yhtiö, joka perustettiin Suomen pankkikriisin aikana 18. marraskuuta 1993 hallinnoimaan Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja sekä vakuuksina pankille jäänyttä kiinteistöomaisuutta.

Yhtiöön liitettiin seuraavina vuosina SKOP-Kiinteistöt Oy, Arsenal-Silta Oy (STS-pankki), Säästöpankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Master-Rahoitus Oy sekä useita pienempiä yhtiöitä. Näiden yhtiöiden kiinteistöistä ja muista omaisuuksista muodostuikin varsin suuri "arsenaali", jota yhtiö pyrki realisoimaan rahaksi aina tilaisuuden tullen.

Toinen valtion omaisuudenhallintayhtiö Sponda perustettiin vuonna 1991. Alkuperäinen kiinteistöomaisuus tuli yritykseen SKOP:n sijoituskiinteistöistä, jotka Suomen Pankki siirsi sille pankkikriisin yhteydessä. Sponda listautui pörssiin 1. kesäkuuta 1998. Suomen valtio on luopunut omistuksestaan Spondassa lokakuussa 2012.

Omaisuudenselvittely- ja hoitotehtävissä työskenteli Arsenalissa yli 500 henkilöä vuosina 1994–1998. 30. kesäkuuta 1999 yhtiö jakaantui. Kiinteistöt siirtyivät Kapiteeli Oyj:n hallintaan, ja Arsenal jatkoi perintäyhtiönä sekä keskeneräisten oikeudenkäyntien osallisena. Arsenal ja sen tytäryhtiöt myivät pääosan saatavistaan vuosina 2000–2003. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Arsenal myi velkasaatavansa ulkomaille noin viidellä prosentilla niiden nimellisarvosta.

Yhtiön toiminta sai paljon julkisuutta ja värikästäkin arvostelua 1990-luvulla. Lehdistö ja poliitikot arvostelivat usein yhtiön toimintaa. Velallisten ja takaajien kohtaloista iltapäivälehdistö loikin näkyviä lööppejä.

Vuonna 1994 yhtiön tase oli 4 822 milj.euroa ja asiakkaita 12 684. Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen vuonna 2003 taseen summa oli 182 miljoonaa euroa ja asiakkaita oli jäljellä 477.^lähde? Pääomatukea yhtiö oli saanut 3 315 miljoonaa euroa.^lähde?

Syyskuussa 2024 valtio purki osakeyhtiön ja jäljelle jääneet saatavat siirrettiin Valtiokonttorin taseeseen. Tätä ennen kaikki oikeuskäsittelyt oli saatu päätökseen ja konkurssipesät lopetettu.

Saatavakauppa

Julkisuuteen nousi vuoden 1999 lopulla tietoja siitä, että Arsenal olisi myymässä saatavakantaansa ulkomaille. Toimitusjohtaja Jorma Kuoppala arvioi 13 miljardin markan pääomamääräisestä saatavakannasta saatavan kauppahintana joitakin satoja miljoonia markkoja. Tämä herätti keskustelua julkisuudessa. Saatavien myyntiä ulkomaille alle 5 %:n kauppahinnalla pidettiin epäoikeudenmukaisena ja epäviisaana ratkaisuna. Julkisuudessa tehtiin ehdotus, että koko vuosikymmenen kestänyt pankkivelallisten ja takaajiensa piina tulisi viimeinkin lopettaa tarjoamalla heille mahdollisuus lunastaa oma velkansa pois Arsenalista samoilla ehdoilla, joilla saatava myytäisiin ulkopuoliselle ostajalle.^{tarvitaan parempi lähde}

Tähän ei suostuttu. Arsenalin myi saatavansa 31.3.2000 päivätyllä kauppakirjalla Aktiv-Hansalle, norjalaiselle pörssiyhtiölle. Päätöksen teki Paavo Lipposen II hallitus valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoituksella. Julkisessa keskustelussa käytettiin ilmaisua, että 60 000 suomalaista myytiin velkaorjaksi ulkomaille 10 000 euroa per velkaorja. Siimeksen / Lipposen päätöstä on kritisoitu inhimillisesti kestämättömäksi. Pelkästään taloudellisesti katsoen päätöksen saatavien ulkomaille myynnistä väitetään olleen järjetön, koska nuo 60 000 henkilöä olisivat tuottaneet valtiontaloudelle moninkertaisen hyödyn uusina innovaatioina, työpaikkoina ja yrittäjyytenä kuin tilanteessa, jossa he norjalaisten velallisina välttelivät virallisia tuloja ja/tai antoivat ulosmitata 1/3 nettopalkastaan vuosien ajan. Uutta yritystoimintaa ei tuo lamavelallisten porukka voinut käytännössä aloittaa.^{tarvitaan parempi lähde}

Virallisesti kauppaa on perusteltu sillä, että se oli osa alkuvuonna 1999 talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamaa Arsenalin nopeutettua alasajostrategiaa. Sitä ennen ja strategiaan liittyen vuonna 1999 Arsenalin kiinteistöliiketoiminta eriytettiin osaksi valtion perustamaa Kapiteelikonsernia. Maaliskuun kaupan jälkeen tehtiin vielä muita määrältään selvästi pienempiä saatavien myyntejä. Saatavakauppojen jälkeen Arsenaliin jäivät ainoastaan sellaiset saatavat, jotka eivät olleet oikeudenkäyntien, riitaisuuksien tai muiden vastuiden vuoksi myyntikelpoisia.

Selvitystila

Arsenalin ylimääräinen yhtiökokous päätti 30. syyskuuta 2003 yhtiön asettamisesta vapaaehtoiseen selvitystilaan 1. lokakuuta 2003 alkaen. Yhtiön selvitysmiehinä toimivat 8. kesäkuuta 2004 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä asianajaja Juha Sivenius sekä talous- ja hallintojohtaja Seppo Salonen.

2000-luvun alussa valtio myi Arsenalin 76 000 velkasaatavaa, joiden kokonaisarvo oli 12 200 miljoonaa markkaa Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kaupan hyväksyi Lipposen hallitus ja vastuunalaisena ministerinä Suvi-Anne Siimes. Kauppahinta oli 600 miljoonaa markkaa eli viisi prosenttia velkojen nimellisarvosta. Kaupan asiakirjat on julistettu salaisiksi. Suvi-Anne Siimes perusteli kauppaa toteamalla, että ”Aktiv-Hansa perii saataviaan aktiivisemmin kuin Arsenal”.

Yhtiöllä oli vielä 31.12.2009 jäljellä 255 päävelallista ja 20.5.2010 henkilöstöä 5 henkeä.

Vastavirtafuusio

Selvitysmiehet laativat 7.6.2012 sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Arsenal sulautuu Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy -nimiseen tytäryhtiöönsä siten, että Arsenalin kaikki varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle tytäryhtiölle. Suunnitelman mukaan sulautumisen syynä oli toimintojen yhdistäminen yhteen yksikköön.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa 2015 lausutaan, että valitulla sulautumistavalla, vastavirtafuusiolla, pystyttiin lisäksi hyödyntämään Arsenalin verotuksessa Arsenal-SSP:n vahvistetut 10 miljoonan euron tappiot.

Selvitysmiehet antoivat kaupparekisterille 3.10.2012 päivätyn ilmoituksen, jonka mukaan selvitystilassa olevan Arsenalin omaisuutta ei ole ryhdytty jakamaan osakeyhtiölain 20 luvun 15 §:n tarkoittamalla tavalla. Tilinpäätöksen per 31.12.2011 mukaan Arsenal oli jakanut vuoden 2011 loppuun mennessä ennakkojako-osuuksia omistajille 185 mijoonaa euroa.

Arsenalin ja tytäryhtiö Arsenal-SSP:n sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin 31.10.2012.

Selvitysmies Juha Siveniuksen toiminta

Vuonna 2014 Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta moitti Arsenalin tuolloisen selvitysmiehen, asianajaja Juha Siveniuksen menettelyä selvitysmiehen toimeen liittymättömässä toimeksiannossa. Lautakunta määräsi Siveniukselle huomautusta ja varoitusta ankarampana ja ainoastaan Asianajajaliitosta erottamista lievemmäksi jäävänä mahdollisena seuraamuksena 4000 euron määräisen seuraamusmaksun. Valvontalautakunta katsoi, että Sivenius oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti erään kuolinpesän selvittäjänä ja pesänjakajana. Sivenius oli nostanut perunkirjoituspalkkioina ja pesänselvittäjän palkkioina kuolinpesän pankkitililtä yhteensä noin 64 000 euroa antamatta ohjesäännön edellyttämällä tavalla kuolinpesän osakkaille asianmukaista kirjallista selvitystä kuolinpesän varojen käyttämisestä palkkionsa maksamiseen. Lautakunnan mukaan Siveniuksen virheet olivat luonteeltaan merkittäviä taito- ja valvontavirheitä, joista oli myös aiheutunut haittaa asianosaisille.

MTV Uutiset kertoi samassa uutisessa, kuinka Sivenius oli ollut ohjaamassa Arsenalin toimeksiantoja asianajotoimiston osakkaana osin omistamalleen Sivenius, Suvanto & Co:lle. Arsenalilla oli selvitystilan aikana ollut vireillä 200 oikeudenkäyntiä. Niihin liittyviä toimeksiantoja Arsenal oli antanut noin 40 asianajotoimistolle. Suuren osan eli kymmeniä toimeksiantoja oli saanut Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co.

Vuoden 2017 yhtiökokous valitsi Arsenalin uudeksi selvitysmieheksi asianajaja Jarmo Henrikssonin, joka on niin ikään Sivenius, Suvanto & Co:n osakas.

Arsenal ja Finanssivalvonta

Syksyllä 2017 Arsenalin toiminta aiheutti uusia otsikoita.

Lakimies Kari Uotin mukaan Finanssivalvonta oli ryhtynyt selvittämään Arsenalin selvitysmiesten sekä valtiovarainministeriön Arsenalista vastaavan virkamiehen Markku Puumalaisen toimintaa liittyen Arsenaliin. Uotin mukaan Arsenalia koskivat aivan samantyyppiset salassapitosäännökset kuin pankkeja. Tästä piittaamatta Arsenal oli Uotin mukaan jakanut salassa pidettäviä tietoja valtiovarainministeriölle, josta ne ovat joissakin tapauksissa päätyneet myös muualle. Finanssivalvonta ei tuolloin kommentoinut asiaa.

Pitkittynyt selvitystila

Arsenalin selvitystilan pitkittymistä on arvosteltu julkisuudessa, mutta Valtiotalouden tarkastusvirasto ei 2015 löytänyt Arsenalin toiminnasta huomautettavaa.

Arsenalia arvosteltiin myös valtion varojen haaskaamisesta ja velallisten kyykyttämisestä. Yhtiön tuotot olivat alle 150 000 euroa. Yhtiön kulut olivat yli 2,2 miljoonaa euroa, eli tappiota tuli yli 2 000 000 euroa. Jokainen voi kuvitella, minkälaisia tuntoja Arsenalin velalliset ovat käyneet läpi 25 vuotta kestäneen vainon aikana. Tämän pitää loppua nyt, Uoti kirjoitti.

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) jätti 17.5.2018 kirjallisen kysymyksen Eduskunnan puhemiehelle velallisten asemasta Suomessa (KK 189/2018 vp.):Miten hallitus aikoo korvata niille, joiden velat myytiin pilkkahintaan kansainvälisille sijoittajille voitonteon välineeksi?Mitkä valtion tehtävät oikeuttavat Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan jatkumisen yhä?Miten nopeasti hallitus aikoo lopettaa Arsenalin toiminnan, että velkojen perintä saadaan viimein lopetettua ja asiat tutkittua uudestaan, ja velvoittaa valtion yhteisvastuullisesti korvaamaan yrittäjille ja heidän takaajilleen aiheutetut vahingot?"

Vastauksessa Eduskunnan puhemiehelle 6.6.2018 valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi: Arsenal on joko suoraan tai konkurssipesien kautta osallisena 18 oikeusprosessissa. Pitkittyneet oikeusprosessit ovat keskeisin syy sille, miksi yhtiön selvitystila on jatkunut näin pitkään. Etenkin konkurssipesien varojen takaisinsaaminen on ollut työläs prosessi, koska varojen palauttamiseksi konkurssipesiin on jouduttu käymään erittäin monimutkaisia oikeusprosesseja myös ulkomailla. Arsenalin selvitystila lopetetaan heti kun se on oikeudellisesti ja valtiontaloudellisesti perusteltua. Keskeneräiset oikeusprosessit ovat sen suurin este.

Yksityishenkilön nostama kanne Arsenalin selvitystilan lopettamiseksi

Ministeri Orpon vastaus nosti julkisen kohun. Väitettiin, että Orpon vastaus Arsenalin toiminnasta ei pitänyt paikkaansa. Huhtasaari esitti Orpolle uuden kysymyksen:Koska vastauksenne aiempaan kirjalliseen kysymykseeni ei täsmää faktojen kanssa, niin aiotteko saattaa Arsenalin toiminnan kesäkuisen vastauksenne mukaiseksi, ainoastaan lainvoimaisten saatavien perijäksi, vai sallitteko Arsenalin yhä käynnistää uusia oikeusprosesseja?

Lakimies Kari Uoti kertoi julkisuudessa, että Arsenal jatkaa ihmisten tuhoamista jatkamalla erilaisia prosesseja: tuoreimpana Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio, jossa Arsenalin kaikki vaatimukset kylläkin hylättiin. Kuluja kertyy satojatuhansia - valtion piikkiin. Uoti kirjoitti nostaneensa kanteen valtiota vastaan. Perusteluksi hän mainitsee kidutusartiklan rikkomisen.

–Olen nostanut päämieheni puolesta kanteen Helsingin käräjäoikeudessa, jossa valtion - siis Petteri Orpon - menettelyä vaaditaan lopetettavaksi, koska se täyttää kidutusartiklan rikkomisen.

Kanne oli vireillä Helsingin käräjäoikeudessa. Valtiovarainministeriön vastauksen, jossa kanne kiistettiin pääasiallisesti prosessuaalisin perustein, kirjoitti asianajaja Petteri Sotamaa. Valtiovarainministeriön tiedonannon mukaan kanteen nostanut yksityishenkilö luopui kanteesta, joten käräjäoikeus hylkäsi kanteen tuomiolla 20. marraskuuta. Tuomio on lainvoimainen.

Arsenal peri Kari Uotilta ja eräiltä muilta henkilöiltä Turun hovioikeuden tuomioon 22.10.2007 perustuvaa useiden kymmenien miljoonien eurojen määräistä saatavaa. Arsenal luopui saatavansa perinnästä Uotilta syksyllä 2019 samoihin aikoihin, kuin Uotin edustama yksityishenkilö luopui kanteesta valtiovarainmisteriötä vastaan. Samalla päättyivät Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olleet prosessit seikä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa vireillä ollut velkomusasia.

Katso myös

• Roskapankki

Aiheesta muualla

• Arsenalin kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Arsenal Yritystietojärjestelmässä (YTJ)