Kuusijärvi (Parkano)
| Kuusijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Parkano |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Kuusijoki [1] |
| Järvinumero | 0,14 [2] 35.555.1.004 0,14 [2] |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 131,1 m [1] |
| Rantaviiva | 2,751 km [3] |
| Pinta-ala | 0,24461 km² [3] |
| Tilavuus | 0,0002 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 0,8 m [2] |
| Suurin syvyys | 1,1 m [2] |
| Valuma-alue | 16 km² [2] |
 Kuusijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuusijärvi [1] eli Ylinen-Kuusijärvi [3] on Pirkanmaalla Parkanossa Kuusijärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kovesjoen valuma-alueeseen. Kuusijärvi on osa Kuusijoen valuma-aluetta ja samalla sen pääjärvi. Kuusijärven oman valuma-alueen järvisyys on 1,8%.[3][1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pituus on 1,2 kilometriä, leveys 400 metriä ja sen pinta-ala on 24 hehtaaria. Siihen laskee Kirjaisluoma, jonka lähdejärvi on Alinen Kirjasjärvi. Pienet tulo-ojat ovat suo-ojia tai rantojen pelto-ojia. Järven oma laskuoja Kuusijoki lähtee järven eteläpäästä. Luusuassa sijaitsee pohjapato, jolla järven vedenpinnan korkeutta säädellään. Padon alapuolelle laskee suoksi kuivuneen Pikkulammen laskuoja. Rantaviivan pituus on 2,8 kilometriä. Noin kolmasosa rannoista ovat peltoa ja kuudesosa suota. Loput rannoista ovat metsämaata. Rantojen läheisyydessä sijaitsee viisi maatilaa ja noin 15 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 13245, jolle pääsee valtatieltä 23.[3][1]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven rannat ovat entistä vesijättömaata ja muodostavat nykyään sekametsän. Järvessä elää hauki ja ahven. Sellaiset lajit kuin rapu, made, särki ja kiiski hävisivät 1950-luvun lopun järvenlaskuhankkeen myötä.[2]
Järven kunnostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2009 jättivät asukkaat Aluehallintovirastolle hakemuksen järven kunnostamiseksi. Kunnostustoimenpiteiksi tulivat järven luusuan pohjapadon korotus ja järven pohjan ruoppaus humusaineksesta. Näillä toimilla turvattaisiin järven ranta-asukkaiden virkistyskäyttö.[2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhassa 1800-luvun pitäjänkartassa järven nimi oli "Kuusijärvi" eli sama kuin etelässä sijainneella nykyisellä Metsäjärvellä. Tämän vuoksi järvellä esiintyy "ylinen"-etumääre. Silloin 1800-luvulla järven asukkaat asuttivat maatiloja, joita kutsuttiin nimillä "Kuusijoensuu", "Ylä-Kuusijärvi" ja "Ala-Kuusijärvi". Näiden pellot sijaitsivat nykyisten talojen ympärillä. Niittyjä oli ojien ympärillä, rannoilla ja yksittäisillä soilla. Lounaassa sijainnut Pikkulampi oli pitäjänkartassa nimetön lampi, mutta se oli kartassa hieman nykyistä Raivalammia pienempi.[4] Vuonna 1875 oli aikomus laskea Kuusijärvi ja 1893 oli aikomus perata Kuusijokea. Kumpaakaan asiaa ei ilmeisesti toteutettukaan.[5]
Vuonna 1955 järven yliveden pinnankorkeus on ollut 132,25 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy, N43). Vuonna 1956 valmistui perkaushankkeen suunnitelma, jolla keskiylivedenkorkeus laskettaisiin korkeuteen 131,15 metriä mpy (N43). Järveen laskeva Kirjasluoma on kaivettu eli puhkaistu laskemaan Kuusijärveen 1960-luvun alussa. Samalla luomaa perattiin ja suoristettiin useassa kohdissa. Kirjasluoma on tuonnut järveen suo- ja metsäojien humusta, joka on laskeutunut järven pohjalle tasoittaen ja mataloittaen sitä useilla desimetreillä ja joka on samalla lyhentänyt järveä kymmeniä metrejä.[2]
Samaan perkaushankkeeseen kuului myös rakentaa Kuusijoen luusuaan betoninen pohjapato, jolla säädeltäisiin järven vedenkorkeutta. Padolla pyrittiin keskivedenkorkeuteen 130,77 metriä mpy (N43). Humuksen kertymisen vuoksi paikalliset asukkaat ovat kuitenkin tukkineet padon aukkoa siten, että järven vesitilavuus on säilynyt riittävän suurena. Esimerkiksi vuodesta 1988 alkaen järven keskivedenkorkeudeksi on säädelty 131,25–131,35 metriä mpy (N43). Näin toimien järven yleissyvyys on säilynyt 0,7–1,0 metrissä. Järjestely oli laiton ja järven tilan heikennyttyä, ovat asukkaat hakeneet vuonna 2009 Aluehallintovirastolta lupaa kunnostaa järveä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Ylinen-Kuusijärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Aluehallintovirasto: Päätös 188/2011/4, 14.9.2011
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Arkistolaitos: Parkanon pitäjänkartta, (2211 05), 1840-1870-luku
- ↑ Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Paimio - Parkano, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto