Kasvijuoma
Kasvijuoma, puhekielessä yleensä kasvimaito, on ulkonäöltään maitoa muistuttava viljasta tai palkoviljasta uutettu juoma, jota käytetään esimerkiksi juotavaksi tai maidon tapaan ruoanvalmistuksessa. Kasvimaitojen koostumus, maku ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin vaihtelevat riippuen niihin käyteyistä raaka-aineista.
Mantelimaito oli Yhdysvaltojen suosituin kasvimaito 63 prosentin markkinaosuudellaan vuonna 2018. Kauramaidolla oli toinen sija[1].
Kasvijuomia ei saa markkinoida Suomessa kasvimaidon nimellä, koska maito-sanaa ei saa käyttää muista kuin luontaisista eläinperäisistä maidoista.[2]
Laadut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on saatavissa ainakin soijasta, kaurasta, riisistä, pähkinöistä, kookoksesta ja hampunsiemenistä valmistettua kasvimaitoa.[3][4] Myös mantelista, hasselpähkinästä, herneistä ja kvinoasta tehdään maidon kaltaisia juomia.
Kookosmaito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kookosmaito
Kookosmaito on koostumukseltaan kermaista, ja sitä voi käyttää ruoanlaitossa sekä leivonnassa. Maito valmistetaan kookospähkinän valkoisesta raastetusta mallosta veteen liuottamalla. Tuloksena on maidon näköinen neste, joka voi olla hyvinkin paksua.[5]
Teollisessa kookosmaidossa on kookospähkinäuutteen lisäksi 25 prosenttia vettä ja lisäaineena stabilointiainetta[6].
Rasvaista kookosmaitoa kutsutaan joskus kookoskermaksi. Kookosmaitoa voidaan helposti tehdä itse liottamalla kookoshiutaleita pienessä vesimäärässä ja puristamalla ne sitten lujasti siivilässä.[5] Voimakkaan ominaismakunsa vuoksi sen käyttöä kannattaa suosia silloin, kun haluaa saada ruokaan kookoksen makua. Kookosmaitoa myydään myös kuivattuna, jolloin siitä saa maitoa sekoittamalla jauheen veteen.[3]
Soijamaito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Soijamaito
Soijamaito valmistetaan vedestä ja soijapavuista. Kaupallisessa soijamaidossa on lisäksi pieniä määriä sokeria, trikalsiumfosfaattia, happamuudensäätöainetta, stabilointiainetta ja aromia. Soijamaitoa saa luomuna, A-, D- ja B12-vitaminoituna, kalsiumrikastettuna sekä fruktoosilla makeutettuna. Soijajuomia valmistetaan myös mansikan, vaniljan ja suklaan makuisena. Maustamatonta soijamaitoa voi käyttää mihin tahansa ruokalajeihin ja leivontaan, sekä esimerkiksi puuron, murojen tai kaakaon kanssa. Soijamaitoa voi valmistaa myös itse.[3]
Soijamaidossa on yhtä paljon proteiinia ja vähemmän hiilihydraatteja kuin lehmänmaidossa, mutta se sisältää kevytversiota lukuun ottamatta enemmän rasvaa. Soijamaidon rasva koostuu kuitenkin pääosin terveydelle suotuisista monityydyttymättömistö rasvahappoista.[7]
Kauramaito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kauramaito
Teollisesti valmistettu kauramaito on vedestä, kaurasta, ruokaöljystä ja kalsiumfosfaateista valmistettu juoma[8]. Se soveltuu myös ruoanlaittoon ja leivontaan.[3] Kauramaito on ravintoarvoiltaan heikompaa kuin soijamaito. Kauramaitoa saa luomuna, D- ja B12-vitaminoituna ja kalsiumrikastettuna. Kaurajuomaa on saatavilla myös suklaan makuisena.
Kauramaidon glykemia-indeksi on 69[9] eli sen sisältämä hiilihydraatti aiheuttaa melko paljon sydän- ja verisuonitautien riskiä kasvattavia verensokerin heilahteluja[10].
Riisimaito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupallinen riisimaito valmistetaan vedestä, riisistä, ruokaöljystä, suolasta, trikalsiumfosfaatista, maltodekstriinistä, stabilointiaineesta ja happamuudensäätöaineesta. Riisimaito on koostumukseltaan ohutta, ja riisin tärkkelys tuo siihen hiukan makean maun. Riisimaitoa saa myös luomuna, kalsiumrikastettuna sekä vaniljalla maustettuna. Riisimaito sopii ruoanlaittoon, leivontaan, muroihin ja puuroihin ja ohuen koostumuksensa ansiosta se sopii myös kahvimaidoksi.[3]
Riisimaidon glykemia-indeksi on 86[9] eli se aiheuttaa huomattavan paljon sydän- ja verisuonitautien riskiä kasvattavia verensokerin heilahteluja[10].
Mantelimaito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupallinen mantelimaito sisältää veden lisäksi noin kaksi prosenttia manteleita, fosfaattia, suolaa, johanneksenleipäpuujauhetta, gellaanikumia ja auringonkukkalesitiiniä[11].
Mantelimaitoa on käytetty Euroopassa jo keskiajalta lähtien. Tällä voitiin kiertää paastosääntöjä, jotka kielsivät mm. maidon käytön. Mantelimaitoa kätettiin tuolloin myös juustojen ja voin korvikkeiden valmistamiseen.[12][13]
Hernemaito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hernemaito valmistetaan vedestä keltaisista herneistä,[14] jotka jauhetaan jauhoksi. Proteiini erotetaan kuidusta ja tärkkelyksestä, mikä antaa sille valkoisen värin. Proteiini puhdistetaan ja sekoitetaan veden ja muiden ainesosien kanssa.[15]
Ravintoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvimaidoissa on yleensä huomattavasti vähemmän proteiinia kuin lehmänmaidossa. Tästä poikkeuksen muodostaa kuitenkin soijapavuista valmistettava soijamaito. Soijajuomassa on 3,1 prosenttia proteiinia, mikä on hyvin lähellä lehmänmaidon proteiinikoostumusta. Kaurajuoman proteiinipitoisuus oli vuonna 2017 1,2 %, Riisijuoman 0,6 %, mantelijuoman 0,5 %, hasselpähkinäjuoman ja kookosjuoman 0,3 %.[16]
Kasvimaidoissa on maitosokerin sijaan ruokosokeria eli sakkaroosia. Suomessa myytävissä kauramaidoissa on keskimäärin 2,3 prosenttia sokereita[17]. Kasvimaitojen sisältämät sokerit ovat haitallisempia hampaille kuin maitosokeri.[18] Hasselpähkinäjuomassa oli vuonna 2017 3,1 prosenttia sokereita, mantelijuomassa 3 %, riisijuomassa 2,7 %, kaurajuomassa 2,3 %, soijajuomassa 1,5 % ja kookosjuomassa 0,2 %.[16]
Kasvimaidot eivät sisällä maitorasvaa, vaan ruokaöljyä.
Kasvimaitoihin lisätään yleensä kalsiumia ja eräitä lehmänmaidon sisältämiä vitamiineja, kuten D-vitamiini, jotta päästäisiin lähemmäs lehmänmaidon ravintokoostumusta.[16] Myös jodia voidaan lisätä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lahtinen, Simo J.: Amerikan kauramaitomarkkinat suuri mahdollisuus suomalaisille Capteeni. 12.10.2020. Arkistoitu 7.5.2021. Viitattu 31.5.2022.
- ↑ Tietoisku: Saako kaura- ja kookosmaitoa kutsua maidoksi? Kuluttajaliitto. Viitattu 23.9.2025.
- ↑ a b c d e FAQ 2009. Kakkua ja porkkanaa. Arkistoitu 27.8.2010. Viitattu 31.7.2010.
- ↑ Hamppumaito Ruohonjuuri. Arkistoitu 15.8.2014. Viitattu 11.8.2014. (suomeksi)
- ↑ a b Ruokasanastot K (Kookosmaito) Raholan syötäviä sanoja. Tekniikan viestintä Rahola Oy. Arkistoitu 28.7.2020. Viitattu 31.7.2010.
- ↑ Pirkka kookosmaito 400ml K-Ruoka. Arkistoitu 16.10.2019. Viitattu 23.9.2025.
- ↑ Alpro® soya ja terveys(laktoositon, kolesteroli, isoflavonit, omega-3 6 9, rasvahapot) Alpro soya. Oy Seege Ab. Arkistoitu 25.9.2010. Viitattu 31.7.2010.
- ↑ Oatly Kaurajuoma Kevyt 2025. Oatly. Viitattu 23.9.2025.
- ↑ a b Which Is The Best Milk Alternative For You? The Conscious Dietitian. 31.7.2013. Arkistoitu 25.7.2021. Viitattu 23.9.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller: International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Supplementary materials: Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. Diabetes Care, 2008-12, nro 12, s. 2281–2283. PubMed:18835944 doi:10.2337/dc08-1239 ISSN 0149-5992 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Mantelijuoma | Makeuttamaton Alpro. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 23.9.2025.
- ↑ Keskiajan herkkuja vintti.yle.fi. 30.10.2008. Viitattu 15.7.2025.
- ↑ The fascinating history of plant milks BBC Bitesize. 2022. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Benefits of Pea Milk milkyplant. 27.4.2023. Viitattu 21.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Health Benefits of Pea Milk WebMD. Viitattu 21.8.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Kasvimaidot MTV:n vertailussa: Purkin sisällöissä suuret erot – tässä juomassa eniten proteiinia 14.10.2017. MTV Uutiset. Viitattu 31.5.2022.
- ↑ Kaurajuoma, maustamaton, tuotekeskiarvo Fineli. Viitattu 2.12.2022.
- ↑ Kasvimaito voi olla riski hampaillesi – tiedä tämä Iltalehti. Viitattu 1.12.2022.